{"id":2588,"date":"2020-08-24T12:11:30","date_gmt":"2020-08-24T09:11:30","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=2588"},"modified":"2020-08-24T16:35:50","modified_gmt":"2020-08-24T13:35:50","slug":"2588","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2020\/08\/24\/2588\/","title":{"rendered":"Muinaisilla vesiv\u00e4ylill\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Eilen seilasimme K\u00f6karista Jurmoon ikivanhaa laivav\u00e4yl\u00e4\u00e4 pitkin. T\u00e4t\u00e4 reitti\u00e4 kulkivat jo muinaiset viikingit aikainaan 800-1000-luvulla, mutta ensimm\u00e4iset kirjalliset maininnat v\u00e4yl\u00e4st\u00e4 ovat tanskalaisesta kuningas Valdemarin reittikuvauksesta. Historianopettajamme Christiane kertoi muinaisesta v\u00e4yl\u00e4st\u00e4 ja sen varrella sijaitsevista paikoista esim. Hamn\u00f6, Mysshamn, Aspasundet (Asp\u00f6, Refholm, Malm\u00f6) ja Iurima eli Jurmo, jonne lopulta p\u00e4\u00e4dyimme. H\u00e4n oli aika innoissaan.<\/span><\/p>\n

Matkan aikana vierailimme Ut\u00f6ss\u00e4 ja p\u00e4\u00e4simme tutustumaan Ut\u00f6n majakkaan.\u00a0Majakat ovat yksi merenkulun vanhimmista turvalaitteista. Jokainen majakka l\u00e4hett\u00e4\u00e4 omanlaistaan valosignaalia. Ut\u00f6n tunnus on 2W12s eli majakka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 merenkulkijoille 2 valkoista v\u00e4l\u00e4hdyst\u00e4 12 sekunnin aikana. Majakan valo n\u00e4kyy kaikkiin muihin suuntiin paitsi pohjoiseen.<\/span><\/p>\n

Suomen ensimm\u00e4inen merimajakka rakennettiin Ut\u00f6n saarelle vuonna 1753. Majakka oli 30 metri\u00e4 korkea py\u00f6re\u00e4n muotoinen torni, joka oli rakennettu harmaakivest\u00e4. Se kuitenkin r\u00e4j\u00e4ytettiin Suomen sodassa. J\u00e4ljelle on j\u00e4\u00e4nyt vain majakanvartioiden asuintalo, joka on toiminut museona vuodesta 1991. R\u00e4j\u00e4ytetyn majakan tilalle rakennettiin uusi neli\u00f6n muotoinen 27 metrin korkuinen majakka, joka valmistui vuonna 1814. Majakan valohuoneen muoto sek\u00e4 valonl\u00e4hde ovat vaihtuneet useaan kertaan. Aluksi majakantornissa valo tuotettiin kynttil\u00f6iden ja peilien avulla, jonka j\u00e4lkeen se tuotettiin hamppu\u00f6ljyll\u00e4 ja ennen kuin s\u00e4hk\u00f6 yleistyi, k\u00e4ytettiin my\u00f6s petrolia. Nyky\u00e4\u00e4n majakan valo tuotetaan s\u00e4hk\u00f6isell\u00e4 halogeenilampulla. Ennen majakan koneisto piti k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 fyysisesti mutta nyky\u00e4\u00e4n se toimii automaattisella h\u00e4m\u00e4r\u00e4kytkimell\u00e4. <\/span><\/p>\n

Kuulimme, ett\u00e4 er\u00e4\u00e4n\u00e4 marraskuisena aamuna majakka syttyi automaattisesti aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 11.20. Kyl\u00e4l\u00e4iset ihmetteliv\u00e4t asiaa ja syykin selvisi. Saharan Sirocco-hiekkamyrskyn hiekka ja tulivuoren tuhka pimensiv\u00e4t hetkellisesti auringon.<\/span><\/p>\n

Majakan sis\u00e4ll\u00e4 on my\u00f6s kirkko, joka sijaitsee majakan kolmannessa kerroksessa linssi huoneen alapuolella. Kyseist\u00e4 kirkkoa on k\u00e4ytetty jo 1840 luvulta l\u00e4htien. Koska kirkko sijaitsi kolmannessa kerroksessa ja sinne oli vaikea vanhojen ihmisten p\u00e4\u00e4st\u00e4, p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t Ut\u00f6n asukkaat ker\u00e4t\u00e4 rahaa ja rakentaa rukoushuoneen saarelle. N\u00e4m\u00e4 molemmat ovat edelleen nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja niihin on mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4 tutustumaan. Majakkaan voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 vierailemaan oppaan kanssa, mutta majakan linssist\u00f6\u00f6n ja majakanvartijan huoneeseen p\u00e4\u00e4see k\u00e4ym\u00e4\u00e4n vain yhten\u00e4 viikonloppuna elokuussa, kun on kansainv\u00e4lisen\u00e4 majakkap\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Meill\u00e4 k\u00e4vi k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n hyv\u00e4 tuuri.<\/span><\/p>\n

Ut\u00f6n majakka on toiminut my\u00f6s suuntaamattomana radiomajakkana vuodesta 1935. Radiomajakka l\u00e4hett\u00e4\u00e4 tietynlaista radioviesti\u00e4, josta pystyt\u00e4\u00e4n laskemaan oman sijainnin. 1860- luvun puolessa v\u00e4liss\u00e4 majakka sai my\u00f6s uuden tunnistettavan valkopunaraidallisen maalin. Se kertoo, ett\u00e4 saarelta on mahdollista saada luotsi kyytiin. Majakka toimii my\u00f6s kompassina. Sen pohjoista kohti oleva sein\u00e4 on nimitt\u00e4in kokonaan valkoinen. Osa meist\u00e4 p\u00e4\u00e4si tutustumaan nykyiseen luotsi-veneeseen.<\/span><\/p>\n

\u00a0<\/span><\/p>\n

Monsterit<\/span><\/p>\n

Nea, Silja, Taneli ja Eetu<\/span><\/p>\n

\u00a0<\/span><\/p>\n

\u00a0<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Eilen seilasimme K\u00f6karista Jurmoon ikivanhaa laivav\u00e4yl\u00e4\u00e4 pitkin. T\u00e4t\u00e4 reitti\u00e4 kulkivat jo muinaiset viikingit aikainaan 800-1000-luvulla, mutta ensimm\u00e4iset kirjalliset maininnat v\u00e4yl\u00e4st\u00e4 ovat tanskalaisesta kuningas Valdemarin reittikuvauksesta. Historianopettajamme Christiane kertoi muinaisesta v\u00e4yl\u00e4st\u00e4 ja sen varrella sijaitsevista paikoista esim. Hamn\u00f6, Mysshamn, Aspasundet (Asp\u00f6, Refholm, Malm\u00f6) ja Iurima eli Jurmo, jonne lopulta p\u00e4\u00e4dyimme. H\u00e4n oli aika innoissaan. Matkan aikana … Jatka lukemista ”Muinaisilla vesiv\u00e4ylill\u00e4”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2588","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2588","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2588"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2588\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2605,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2588\/revisions\/2605"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2588"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2588"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2588"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}