{"id":2548,"date":"2020-08-22T15:34:40","date_gmt":"2020-08-22T12:34:40","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=2548"},"modified":"2020-08-22T21:25:30","modified_gmt":"2020-08-22T18:25:30","slug":"2548","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2020\/08\/22\/2548\/","title":{"rendered":"Gertrudilta onnea hakemassa"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Lauantai-aamuna l\u00e4hdimme py\u00f6r\u00e4ilem\u00e4\u00e4n Kumlingen teit\u00e4 pitkin \u00a0ja puolet porukastamme l\u00e4htiv\u00e4t luontopolulle. \u00a0K\u00e4vimme matkalla Suomen sodan muistomerkill\u00e4. Suomen sodan j\u00e4lkeen 1808-1809 Suomi siirtyi Haminan rauhassa Ruotsilta Ven\u00e4j\u00e4n vallan alle. \u00a0Pienelle Kumlingen \u00a0saarelle saapui joukkoja niin Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 kuin Ruotsistakin yhteens\u00e4 noin 1000 miest\u00e4 eik\u00e4 yhteenottoa voitu v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Sota koetteli saaren asukkaita ankarasta.<\/p>\n

Py\u00f6r\u00e4ilimme Kumlingen keskiaikaiselle kivikirkolle. Keskiaika alkoi Suomessa 1000-luvulla, kun kristinusko alkoi levit\u00e4 Suomeen ja Suomi liitet\u00e4\u00e4n tiiviimmin Ruotsin alaisuuteen. \u00a0Varhaisimmat merkit kristillisist\u00e4 vaikutteista l\u00f6ytyv\u00e4tkin Ahvenanmaalta.\u00a0 Kumlingen 1400-luvulla rakennettu kirkko on pyhitetty Neitsyt Marian \u00e4idille Pyh\u00e4lle Annalle.<\/p>\n

\u201dKaikki holvien kiemurat, k\u00f6ynn\u00f6kset, t\u00e4hdet ja k\u00e4h\u00e4r\u00e4kantaiset kukat ovat varmaan muistuttaneet Kumlingelaisia meriruohosta ja levist\u00e4, maneeteista ja merirokoista\u201d.<\/em><\/p>\n

Kirkossa on k\u00e4ytetty paljon symboliikkaa, sill\u00e4 keskiajalla suurin osa ihmisist\u00e4 ei osannut lukea. Kirkon katto on t\u00e4ynn\u00e4 maalauksia eri pyhimyksist\u00e4. Maalaukset n\u00e4yttiv\u00e4t melko alkeellisilta ja osa maalauksista oli ajan kuluessa haalistunut. Taiteilijat eiv\u00e4t aikanaan olleet ammattilaisia vaan paikallisia kyl\u00e4n asukkaita ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4imme kirkossa esimerkiksi pyh\u00e4n Barbaran, pyh\u00e4n Katariinan, pyh\u00e4n Dorotean sek\u00e4 neitsyt Marian seisomassa kuun sirpill\u00e4 auringonkehr\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n. Neitsyt Mariasta oli kirkossa monta kuvaa, koska h\u00e4n oli keskiajan t\u00e4rkein pyhimys. Alttarikaapissa oli puuveistos Mariasta lapsen kanssa ja vastap\u00e4isell\u00e4 sein\u00e4ll\u00e4 kuva pieta-esetelmasta. Pietaa tarkoittaa asetelmaa, jossa Maria pit\u00e4\u00e4 syliss\u00e4\u00e4n ristiinnaulittua kuollutta Jeesusta.<\/p>\n

Merenkulkijoille hyv\u00e4\u00e4 onnea tuova Pyh\u00e4 Gertrud eli vuosina 626-659. Gertrud perusti luostarin ja rakensi kirkkoja. \u00a0Siksi Gertrud on usein kuvattu maalauksissa kirkon kanssa. Legendan mukaan kerran rajun ilman aikana merihirvi\u00f6 yll\u00e4tti ja pakanat rukoilivat jumaliaan, mutta kristityt rukoilivat Pyh\u00e4\u00e4 Gertrudia ja merihirvi\u00f6 katosi. T\u00e4m\u00e4n vuoksi Pyh\u00e4\u00e4 Gertrudia pidet\u00e4\u00e4n merenkulkijoiden pyhimyksen\u00e4 ja matkustajien suojeluspyhimyksen\u00e4. Merilinja k\u00e4vi varmuuden vuoksi tutustumassa erityisesti h\u00e4neen.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Norpat<\/p>\n

-Elena, Stella ja Emmi<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lauantai-aamuna l\u00e4hdimme py\u00f6r\u00e4ilem\u00e4\u00e4n Kumlingen teit\u00e4 pitkin \u00a0ja puolet porukastamme l\u00e4htiv\u00e4t luontopolulle. \u00a0K\u00e4vimme matkalla Suomen sodan muistomerkill\u00e4. Suomen sodan j\u00e4lkeen 1808-1809 Suomi siirtyi Haminan rauhassa Ruotsilta Ven\u00e4j\u00e4n vallan alle. \u00a0Pienelle Kumlingen \u00a0saarelle saapui joukkoja niin Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 kuin Ruotsistakin yhteens\u00e4 noin 1000 miest\u00e4 eik\u00e4 yhteenottoa voitu v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Sota koetteli saaren asukkaita ankarasta. Py\u00f6r\u00e4ilimme Kumlingen keskiaikaiselle kivikirkolle. Keskiaika … Jatka lukemista ”Gertrudilta onnea hakemassa”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2548","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2548","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2548"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2548\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2576,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2548\/revisions\/2576"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2548"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2548"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2548"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}