{"id":2523,"date":"2020-08-21T12:18:39","date_gmt":"2020-08-21T09:18:39","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=2523"},"modified":"2020-08-24T15:49:05","modified_gmt":"2020-08-24T12:49:05","slug":"majakka-maan-aaressa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2020\/08\/21\/majakka-maan-aaressa\/","title":{"rendered":"Majakka maan \u00e4\u00e4ress\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2020\/08\/rajalla.jpeg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft wp-image-2524 size-medium\" src=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2020\/08\/rajalla-300x225.jpeg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"225\" srcset=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2020\/08\/rajalla-300x225.jpeg 300w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2020\/08\/rajalla-1024x768.jpeg 1024w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2020\/08\/rajalla.jpeg 1280w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 85vw, 300px\" \/><\/a>Kun Ruotsi menetti 1809 Suomen Ven\u00e4j\u00e4lle Haminan rauhassa vedettiin maan uusi raja M\u00e4rketin kautta. Vuonna 1885 sinne rakennettiin majakka, joka esti monta haaksirikkoa vaarallisilla vesill\u00e4. Laivaliikenne lis\u00e4\u00e4ntyi 1800-luvulla teollistumisen, h\u00f6yrylaivojen\u00a0 ja kaupank\u00e4ynnin my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Majakan suunnitteli Georg Schreck. Majakan valo oli Suomen ensimm\u00e4inen, joka py\u00f6ri.\u00a0 N\u00e4imme aidon alkuper\u00e4isen linssist\u00f6n Maarianhaminan merimuseossa.<\/p>\n<p>Majakanvartija muutti asumaan luodolle. Olot olivat hurjat, sill\u00e4 luodon etel\u00e4 ja pohjois suunnassa on aavaa, joten aallot ovat todella suuret ja ly\u00f6v\u00e4t myrskyll\u00e4 luodon yli. Luodolle on rakennettu aallonmurtaja, koska aallot olivat olleet niin suuret, ett\u00e4 vesi oli tullut keitti\u00f6n ikkunasta, melkein hukuttaen majakkav\u00e4en syysmyrskyss\u00e4 1897.<\/p>\n<p>Majakka rakennettiin aluksi Ruotsin puolelle, siin\u00e4 uskossa, ett\u00e4 koko luoto olisi ollut Suomen puolella. Asiaan puututtiin vuonna 1979 ja vuonna 1985 luodolle vedettiin uusi raja siten, ett\u00e4 koko majakka on Suomen puolella. Uusi raja muistuttaa rusettia.<\/p>\n<p>Hauskana yksityiskohtana rusetin tapaisen rajan takia Ruotsi on yhdess\u00e4 kohtaa saarella Suomen it\u00e4puolella.<\/p>\n<p>Luoto on Suomen l\u00e4ntisin osa, jos ei lasketa mukaan vesialueita. Er\u00e4\u00e4n majakanvartijan mukaan, majakanvartioinnissa on paljon vapautta, mutta my\u00f6s paljon vastuuta. Nykyisin M\u00e4rketin majakkaa yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ja kunnostaa majakkaseuran j\u00e4senet vapaaehtoisty\u00f6n\u00e4\u00e4n. Suuret kiitokset heille majakan esittelyst\u00e4 ja ikimuistoisesta vierailusta saarella.<\/p>\n<p>Ryh\u00e4valaat<\/p>\n<p>Pietari, Rasmus ja Kalle<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kun Ruotsi menetti 1809 Suomen Ven\u00e4j\u00e4lle Haminan rauhassa vedettiin maan uusi raja M\u00e4rketin kautta. Vuonna 1885 sinne rakennettiin majakka, joka esti monta haaksirikkoa vaarallisilla vesill\u00e4. Laivaliikenne lis\u00e4\u00e4ntyi 1800-luvulla teollistumisen, h\u00f6yrylaivojen\u00a0 ja kaupank\u00e4ynnin my\u00f6t\u00e4. Majakan suunnitteli Georg Schreck. Majakan valo oli Suomen ensimm\u00e4inen, joka py\u00f6ri.\u00a0 N\u00e4imme aidon alkuper\u00e4isen linssist\u00f6n Maarianhaminan merimuseossa. Majakanvartija muutti asumaan luodolle. Olot &hellip; <a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2020\/08\/21\/majakka-maan-aaressa\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Majakka maan \u00e4\u00e4ress\u00e4&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2523","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2523","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2523"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2523\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2599,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2523\/revisions\/2599"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2523"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2523"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2523"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}