{"id":2489,"date":"2020-08-20T14:09:09","date_gmt":"2020-08-20T11:09:09","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=2489"},"modified":"2020-08-20T19:56:07","modified_gmt":"2020-08-20T16:56:07","slug":"omkring-aland","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2020\/08\/20\/omkring-aland\/","title":{"rendered":"Runt \u00c5land"},"content":{"rendered":"

Olemme meren kanssa, tiemme on meri<\/em>
\nEl\u00e4mme meren kera, merest\u00e4 ja merell\u00e4<\/em>
\nTied\u00e4mme ett\u00e4 meri antaa ja ottaa,<\/em>
\nerist\u00e4\u00e4 ja yhdist\u00e4\u00e4<\/em>
\nMeri on sek\u00e4 menneisyydess\u00e4mme<\/em>
\nett\u00e4 tulevaisuudessamme <\/em>
\nMeri on t\u00e4ss\u00e4 ja nyt<\/em><\/p>\n

Matkallamme kierr\u00e4mme koko Ahvennanmaan Turun saaristosta etel\u00e4n kautta l\u00e4nsiosaan ja siit\u00e4 pohjoispuolelta takaisin koti-saaristoomme.
\nAhvennanmaa on asukasluvultaan hyvin pieni (28 000 asukasta), mutta kuitenkin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on per\u00e4ti 16 kuntaa. Ahvennanmaa kuuluu Suomeen, mutta sill\u00e4 on itsehallinto. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 heill\u00e4 on esimerkiksi omat sairaanhoidot ja oikekeudet s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 omia lakejaan kuitenkin EU-lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 noudattaen. Mik\u00e4 mielest\u00e4mme on hassua, on se, ett\u00e4 Ahvennanmaalla ei tarvitse opiskella lainkaan suomenkielt\u00e4, vaikkakin Suomen aluettahan se on.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Historiassa on ollut paljon erimielisyytt\u00e4 siit\u00e4, kuuluuko Ahvenanmaa Suomelle vai Ruotsille. Kun Suomi liitettiin Ven\u00e4j\u00e4n keisarikuntaan Haminan rauhassa 1809, liitettiin Ahvenanmaa sen mukana. Ahvenanmaa pyysi j\u00e4\u00e4d\u00e4 osaksi Ruotsia, mutta t\u00e4h\u00e4n ei kuitenkaan loppujen lopuksi suostuttu. Kun Suomi itsen\u00e4istyi 1917 kohtasi sit\u00e4 taas kysymys Ahvenanmaasta. Ahvenanmaa halusi liitty\u00e4 Ruotsiin ja Ruotsissa kiersi addressi asiaan liittyen ja lopullinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s saatiin Kansainliitolta 1920. \u00a0Kansainliitto ratkaisi asian ja vaikka Ahvenanmaa j\u00e4i Suomelle, tehtiin siell\u00e4 silti paljon muutoksia:\u00a0 ja Ahvenanmaan itsehallintolaki s\u00e4\u00e4dettiin 1922 ja Ahvenanmaa demilitarisoitiin eli siell\u00e4 ei saanut t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen en\u00e4\u00e4 olla mit\u00e4\u00e4n sotilastoimintaa. Ensimm\u00e4isen kerran demilitarisointi oli tapahtunut Krimin sodan j\u00e4lkeen 1850-l.<\/p>\n

Ahvennanmaa on aina ollut merkitt\u00e4v\u00e4 kaupank\u00e4ynnin kannalta. Jo 1200-luvulta l\u00e4htien ahvennanmaalaiset ovat matkustelleet It\u00e4meren rannikkosatamiin k\u00e4yd\u00e4kseen kauppaa. Miten \u00e4lytt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 kuulostaakin, aikoinaan Ahvennanmaalta on viety jopa puuta Ruotsiin.<\/p>\n

Vietimme yhden y\u00f6n Ecker\u00f6ss\u00e4, joka on Suomen l\u00e4ntisin kunta. Aikoinaan, kun Suomi oli osa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 haluttiin, Ven\u00e4j\u00e4 halusi osoittaa mahtiaan l\u00e4nteen ja Ecker\u00f6\u00f6n rakennettiin valtavan kokoinen uusklassinen postitalo.\u00a0\u00a0Sen on suunitellut Carl Ludvig Engel. Postitalon sanotaan olevan \u201dn\u00e4yteikkuna l\u00e4nteen\u201d. Postitalo lopetti toimintansa 1800-luvulla, kun h\u00f6yrylaivat yleistyiv\u00e4t. Nyky\u00e4\u00e4n se on museotoiminnassa ja siell\u00e4 sijaitsee pieni idyllinen kahvila.<\/p>\n

Reissumme aikana p\u00e4\u00e4simme kokemaan mit\u00e4 ainutlaatuisimpia kokemuksia. N\u00e4imme henke\u00e4 salpaavan kauniita auringonlaskuja, taianomaisen t\u00e4htitaivaan, p\u00e4\u00e4simmes tutkimaan veden alla olevaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 snorklaten ja tutustuimme t\u00e4h\u00e4n ihanaan luomoavaan luontoon ja kasvillisuuteen.<\/p>\n

-laivakisut, miau mau<\/p>\n

(Lotta, Ansa, Hanna ja Viivi)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olemme meren kanssa, tiemme on meri El\u00e4mme meren kera, merest\u00e4 ja merell\u00e4 Tied\u00e4mme ett\u00e4 meri antaa ja ottaa, erist\u00e4\u00e4 ja yhdist\u00e4\u00e4 Meri on sek\u00e4 menneisyydess\u00e4mme ett\u00e4 tulevaisuudessamme Meri on t\u00e4ss\u00e4 ja nyt Matkallamme kierr\u00e4mme koko Ahvennanmaan Turun saaristosta etel\u00e4n kautta l\u00e4nsiosaan ja siit\u00e4 pohjoispuolelta takaisin koti-saaristoomme. Ahvennanmaa on asukasluvultaan hyvin pieni (28 000 asukasta), mutta … Jatka lukemista ”Runt \u00c5land”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2489","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2489","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2489"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2489\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2504,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2489\/revisions\/2504"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2489"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2489"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2489"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}