{"id":2391,"date":"2019-08-23T18:01:44","date_gmt":"2019-08-23T15:01:44","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=2391"},"modified":"2019-08-23T18:02:53","modified_gmt":"2019-08-23T15:02:53","slug":"katanpaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2019\/08\/23\/katanpaa\/","title":{"rendered":"Katanp\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>
Hunguusien rakentamalla tykkitiell\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Rantauduimme illalla Lypert\u00f6n saarelle Katanp\u00e4\u00e4h\u00e4n. \u00a0Suomen kuuluessa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n Katanp\u00e4\u00e4 oli osa ven\u00e4l\u00e4isten puolustuslinjaa ja siell\u00e4 sijaitsi jo 1880-luvulla optinen lenn\u00e4tinj\u00e4rjestelm\u00e4. Viestit saatiin kulkemaan Pieterista Varsovaan 40 minuutissa.<\/p>\n

Katanp\u00e4\u00e4 linnaketta ryhdyttiin rakentamaan 1914. Saari toimi hyv\u00e4n\u00e4 paikkana kolmen meriv\u00e4yl\u00e4n valvomiseen: Kihdin, Str\u00f6\u00f6min ja L\u00f6ykin.<\/p>\n

I maailmansodan alla Ven\u00e4j\u00e4 ryhtyi linnoittamaan It\u00e4meren rantoja, koska haluttiin turvata Pietarin kaupunki ja est\u00e4\u00e4 saksalaisten maihinnousu. Katanp\u00e4\u00e4n linnakkeen rakentaminen alkoi. Ven\u00e4l\u00e4isten vangit astuivat maihin 1915 tekem\u00e4\u00e4n Tykkitien. Miesvankien voimalla saatiin rakennettua my\u00f6s rautatiet\u00e4 saaren sis\u00e4isi\u00e4 ammuskuljetuksia varten. \u00a0Kyseiset vangit tulivat rakentamaan linnaketta Ven\u00e4j\u00e4n kaukoid\u00e4st\u00e4. Hunguuseja luultiin Kustavissa naisiksi pitkien kankilettiens\u00e4 vuoksi.<\/p>\n

Suomen itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeen, saari saatiin 1921 Turun Rannikkotykist\u00f6n haltuun. Alueella j\u00e4rjestettiin koulutuksia, mutta my\u00f6s Turun L\u00e4\u00e4ninvankilan ty\u00f6kesku toimintaa. Vangit veistiv\u00e4t katukivi\u00e4 saarelta louhituista raaka-aineista. Katanp\u00e4\u00e4n maapohja on korkea kallioniemi. Jokainen vanki teki viikossa 80 kive\u00e4, josta sai 0,5l maitoa tai jopa litran maitoa 100 louhitusta kivest\u00e4. Saaren vankitoiminta erosi merkitt\u00e4v\u00e4sti muista vankiloista. Luottovangit saattoivat p\u00e4\u00e4st\u00e4 kalastamaan sunnuntaisin ja myym\u00e4\u00e4n kalaa.<\/p>\n

Sota-aikana saari toimi ilmavalvontakeskuksena ja rintamalla toimineiden \u201dlepopaikkana\u201d. Rintamalla olleet miehet saattoivat tulla saarelle ja tehd\u00e4 hetken helpompia hommia ja palata sitten takaisin rintamalle. Rauhanajan toiminta py\u00f6ri l\u00e4hinn\u00e4 reservivaraston ymp\u00e4rill\u00e4. Sotien j\u00e4lkeen aluetta tyhjennettiin pikkuhiljaa. Katanp\u00e4\u00e4 toimi my\u00f6s suosittuna kertausharjoituspaikkana puolustusvoimien alla 90 luvulle asti. Vuonna 2000 Katanp\u00e4\u00e4ss\u00e4 alkoi yritys ja matkailutoiminta. Alueella tehtiin remonttia ja sen laiturit kunnostettiin. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Katanp\u00e4\u00e4 palvelee vierasvenesatamana. Tapasimme vierasvenesataman pit\u00e4j\u00e4n Jukan ja Merjan, jotka kertoivat meille tarinoita Katanp\u00e4\u00e4st\u00e4. Suuret kiitokset heille mielenkiintoisista tarinoista ja saunasta!<\/p>\n

Joonas, Antti ja Oscar<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rantauduimme illalla Lypert\u00f6n saarelle Katanp\u00e4\u00e4h\u00e4n. \u00a0Suomen kuuluessa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n Katanp\u00e4\u00e4 oli osa ven\u00e4l\u00e4isten puolustuslinjaa ja siell\u00e4 sijaitsi jo 1880-luvulla optinen lenn\u00e4tinj\u00e4rjestelm\u00e4. Viestit saatiin kulkemaan Pieterista Varsovaan 40 minuutissa. Katanp\u00e4\u00e4 linnaketta ryhdyttiin rakentamaan 1914. Saari toimi hyv\u00e4n\u00e4 paikkana kolmen meriv\u00e4yl\u00e4n valvomiseen: Kihdin, Str\u00f6\u00f6min ja L\u00f6ykin. I maailmansodan alla Ven\u00e4j\u00e4 ryhtyi linnoittamaan It\u00e4meren rantoja, koska haluttiin turvata Pietarin … Jatka lukemista ”Katanp\u00e4\u00e4”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2391","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2391","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2391"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2391\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2409,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2391\/revisions\/2409"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2391"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2391"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2391"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}