![\"\"](\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2019\/08\/20190822_105754-1.jpg\")
<\/a><\/p>\n22.8.19.\u00a0 Isokari<\/p>\n
Tutustuimme aamup\u00e4iv\u00e4n Isokarin majakkasaareen. Sen sijainti\u00a0 avomeren reunalla Selk\u00e4merell\u00e4, Pohjanlahdella on luonut edellytykset\u00a0 ainutlaatuiselle luonnolle, elinkeinoille ja kulttuurille meren ehdoilla. Isokarissa merkitt\u00e4v\u00e4 elinkeino on luotsaus ja sen ymp\u00e4rille muodostunut yhteis\u00f6el\u00e4m\u00e4.<\/p>\n
Isokari on perinteik\u00e4s luotsiasemasaari, jonka merkitys kasvoi suuresti 1800-luvulla Ven\u00e4j\u00e4n keisarikunnan alaisuudessa. \u00a0\u00a0Ruotsin valtakauden p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 Suomen sodan seurauksena 1809, uusi\u00a0 vallanpit\u00e4j\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 ei voinut\u00a0 en\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Ruotsin vallan aikaisia v\u00e4yli\u00e4. Keisarin k\u00e4skyst\u00e4 saaristoon viitoitettiin uusia v\u00e4yli\u00e4 taloudellisen vakauden ja rahtikuljetuksien turvaamiseksi. Isokarin majakka pystytettiin varoittamaan mm puutavaraa kuljettavia aluksia. Majakka valmistui 1833 ven\u00e4l\u00e4isvankien voimin kahdessa vuodessa. Majakkaan kuitenkin sytytettiin valo vasta viiden vuoden j\u00e4lkeen muun v\u00e4yl\u00e4n valmistuttua. Rakennusty\u00f6maa vaati arviolta miljoona tiilt\u00e4 ja osa vajosi merenpohjaan kuljetuksen aikana rankan s\u00e4\u00e4n vuoksi. Majakan hirret tuotiin j\u00e4it\u00e4 pitkin hevosvoimin ja veistettiin vasta saarella viimeiseen muotoon.<\/p>\n
Majakkarakennuksen korkeus on 35 m, mutta valon korkeus merenpinnasta on 49,4 m ja kantama 19 mpk eli 35 km. Valo\u00a0 kytkeytyy automaattisesti h\u00e4m\u00e4r\u00e4kytkimell\u00e4 p\u00e4\u00e4lle. Valoj\u00e4rjestelm\u00e4 on Sautter, Lemonnier & Co vuodelta 1872. 500 W s\u00e4hk\u00f6valo varoittaa aluksia. Ennen generaattorin saamista vuonna 1952 valo paloi milloin mill\u00e4kin: lanttu- ja hamppu\u00f6ljyll\u00e4, pirtulla, glyserolilla, petrolilla sek\u00e4 asetyleenill\u00e4. Ensimm\u00e4iset polttoaineet saivat lasit nokisiksi ja majakka saikin pirtulastin puhdistukseen ja polttoaineeksi. Pirtu ei kuitenkaan p\u00e4\u00e4tynyt poltettavaksi , mutta seuraavan lastin ollessa glyserolia valo paloi taas kirkkaana.<\/p>\n
Luotsien apuna toimi 1800-luvulla oma j\u00e4lkikasvu, joka t\u00e4hysti laivoja palkkion toivossa. Lapsien t\u00e4hyst\u00e4ess\u00e4 p\u00e4\u00e4si itse lep\u00e4ilem\u00e4\u00e4n.\u00a0 V\u00e4yl\u00e4merkkien valmistus ja yll\u00e4pito oli luotsien vastuulla. Ulkosaaristoissa pit\u00e4\u00e4 aina olla valppaana sill\u00e4 usein muuttuvat olosuhteet saattavat johtaa jopa kuukauden mittaiseen eristykseen.\u00a0 Majan valmistumisen j\u00e4lkeen luotsaajien ja majakanvartijoiden v\u00e4lill\u00e4 oli ammattikateutta majakanvartijoiden paremman palkan vuoksi. Luotsaajien ty\u00f6h\u00f6n sis\u00e4ltyi hengenvaara jopa p\u00e4ivitt\u00e4in, kun taas majakanvartijoilla ei ollut vastaavaa uhkaa. Luotsit halusivat v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin saman palkan ty\u00f6st\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Suomen itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeen majakkasaari on ollut rannikkotykist\u00f6n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jolloin saaren ainut tiet\u00e4 muistuttava leve\u00e4mpi polku on raivattu. Puolustusvoimat luopui 90-luvulla k\u00e4ytt\u00f6oikeudestaan saareen; samassa yhteydess\u00e4 suunniteltiin kansallispuistoa.<\/p>\n
Toisen maailmansodan aikana majakka toimi laivojen lis\u00e4ksi liian selke\u00e4n\u00e4 maamerkkin\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isille pommikoneille joten rannikon kaupunkien turvallisuuden takaamiseksi se aiottiin r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Majakan tyveen asetettiin nelj\u00e4\u00e4n kohtaan\u00a0 160 kg dynamiittia valmiina odottamaan viimeist\u00e4 k\u00e4sky\u00e4. \u00a0Majakan r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 kuitenkin luovuttiin, sill\u00e4 majakan r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4minen olisi my\u00f6s j\u00e4tt\u00e4nyt talvella selke\u00e4n maamerkin ven\u00e4l\u00e4isille. Isokarin majakka s\u00e4\u00e4tyi vahingoittumattomana sodista toisin kuin esimerkiksi\u00a0 Glosholmin majakka.<\/p>\n
Luotsaustoiminta on muuttunut saarella talonpoikaispurjehduksesta suurten rahtilaivojen luotsaamiseen. Nykyisell\u00e4\u00e4n Isokarilla ei ole en\u00e4\u00e4 kuin tukiasema, mutta luotsiaseman kulta-aika oli 1960\u20131990 luvuilla. Saarella oli parhaimmillaan 14 luotsia ja 8 kutterikuskia. Uusi luotsiasema rakennettiin19 60-luvulla. Vanhat luotsisuvut omistavat viel\u00e4kin p\u00e4\u00e4osan kiinteist\u00f6ist\u00e4 Mets\u00e4hallituksen ohella, mutta vakituista asutusta saarella ei en\u00e4\u00e4 ole. Saarella asui 1800-luvulla viel\u00e4 vakituisesti 40 ihmist\u00e4 ja viimeinen vakituinen asukas oli kuuleman mukaan vanha majakkamestari 1990-luvulle asti.<\/p>\n
Isokarin majakan valo ohjasi eilist\u00e4 y\u00f6purjehdustamme useiden tuntien ajan.<\/p>\n
Linda, Emil ja Lassi<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
22.8.19.\u00a0 Isokari Tutustuimme aamup\u00e4iv\u00e4n Isokarin majakkasaareen. Sen sijainti\u00a0 avomeren reunalla Selk\u00e4merell\u00e4, Pohjanlahdella on luonut edellytykset\u00a0 ainutlaatuiselle luonnolle, elinkeinoille ja kulttuurille meren ehdoilla. Isokarissa merkitt\u00e4v\u00e4 elinkeino on luotsaus ja sen ymp\u00e4rille muodostunut yhteis\u00f6el\u00e4m\u00e4. Isokari on perinteik\u00e4s luotsiasemasaari, jonka merkitys kasvoi suuresti 1800-luvulla Ven\u00e4j\u00e4n keisarikunnan alaisuudessa. \u00a0\u00a0Ruotsin valtakauden p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 Suomen sodan seurauksena 1809, uusi\u00a0 vallanpit\u00e4j\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 … Jatka lukemista ”Keisarikunnan l\u00e4nsirajan majakkasaari”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2368","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2368","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2368"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2368\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2375,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2368\/revisions\/2375"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2368"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2368"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2368"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"