{"id":2270,"date":"2019-08-16T15:08:03","date_gmt":"2019-08-16T12:08:03","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=2270"},"modified":"2019-08-16T20:29:23","modified_gmt":"2019-08-16T17:29:23","slug":"suomenlahden-pohjan-happitilanne","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2019\/08\/16\/suomenlahden-pohjan-happitilanne\/","title":{"rendered":"Suomenlahden pohjan happitilanne"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>
kuva: Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus 2019<\/figcaption><\/figure>\n

It\u00e4meren keskiosassa sijaitsevia hapettomia pohja-alueita on sanottu Euroopan suurimmaksi autiomaaksi. Hapeton pohja syntyy, kun meren valuma-alueelta tulee liikaa ravinteita ja pintakerrosten lev\u00e4t runsastuvat.\u00a0Ulkoisen kuormituksen seurauksena syntyy pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4 kuormitusta, kun kuollut lev\u00e4 painuu meren pohjaan, hajoaa ja ravinteet sitoutuvat merenpohjan yhdisteisiin. Kun hajoavaa materiaalia on liikaa, se kuluttaa kaiken hapen pohjalta. Happikatoalueilla pohjan sedimenteist\u00e4 vapautuu taas fosforia takaisin veteen, uudelleen levien k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan sis\u00e4iseksi kuormituksesksi.<\/p>\n

Otimme purjehduksella vedest\u00e4 pintan\u00e4ytteit\u00e4 \u00e4mp\u00e4rill\u00e4 ja mittasimme niist\u00e4 suola-, happi- ja pH-pitoisuuksia. Suolapitoisuus nousi tultaessa Kotkasta Prangliin ja pH-arvo pysytteli saman suuruisena. Happipitoisuus vaihteli v\u00e4lill\u00e4 8 mg\/l-7,25 mg\/l. Yritimme kovassa aallokossa saada vesin\u00e4ytteen limnoksella syv\u00e4lt\u00e4, 25 metrist\u00e4. Kippari k\u00e4\u00e4nsi Lokin kohti tuulta (purjeet lepattamaan) ja pyrki moottorilla pysyttelem\u00e4\u00e4n paikallaan, jotta saisimme laskettua limnoksen. Merikapteenimme Julius, Konsta ja Brander laskivat limnoksen alas t\u00e4risev\u00e4ll\u00e4 ja liukkaalla kannella, saaden suhteellisen onnistuneesti syv\u00e4\u00e4 vett\u00e4, haastavissa olosuhteissa. Vesi oli kahdeksan asteista, eli selv\u00e4sti pintavett\u00e4 viile\u00e4mp\u00e4\u00e4, mik\u00e4 voisi kertoa sen olevan syvemmist\u00e4 vesikerroksista. Toistaalta kumpuaminen on aikaan saanut viile\u00e4mm\u00e4t p\u00e4\u00e4llysvedet t\u00e4ss\u00e4 elokuun aikana Suomenlahdella. Suolapitoisuus oli 3.6 promillea (suolaisinta koko matkan aikana). Happipitoisuus oli 8.3 mg\/l. Meid\u00e4n laitteillamme emme p\u00e4\u00e4sseet tarpeeksi syv\u00e4lle saadaksemme dataa pohjan l\u00e4heisist\u00e4 hapettomista vesist\u00e4, koska veden syvyys oli n\u00e4ytteenottoalueella noin 60 m. N\u00e4iss\u00e4 olosuhteissa virhemahdollisuus on aina my\u00f6s se, ett\u00e4 laite ei mennyt suoraan alasp\u00e4in, vaan laskeutui veteen viistosti, jolloin syvyys on pienempi, mit\u00e4 sen luullaan olevan. Meid\u00e4n tulostemme perusteella voidaan siis ainoastaan todeta se, ett\u00e4 pintavedet ovat Suomenlahdella hyvin hapekkaita ja ett\u00e4, suolapitoisuus nousee tultaessa kohti l\u00e4ntt\u00e4.<\/p>\n

Samuel ja Konsta<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

It\u00e4meren keskiosassa sijaitsevia hapettomia pohja-alueita on sanottu Euroopan suurimmaksi autiomaaksi. Hapeton pohja syntyy, kun meren valuma-alueelta tulee liikaa ravinteita ja pintakerrosten lev\u00e4t runsastuvat.\u00a0Ulkoisen kuormituksen seurauksena syntyy pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4 kuormitusta, kun kuollut lev\u00e4 painuu meren pohjaan, hajoaa ja ravinteet sitoutuvat merenpohjan yhdisteisiin. Kun hajoavaa materiaalia on liikaa, se kuluttaa kaiken hapen pohjalta. Happikatoalueilla pohjan sedimenteist\u00e4 … Jatka lukemista ”Suomenlahden pohjan happitilanne”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2270","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2270","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2270"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2270\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2286,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2270\/revisions\/2286"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2270"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2270"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2270"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}