{"id":2259,"date":"2019-08-16T14:19:48","date_gmt":"2019-08-16T11:19:48","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=2259"},"modified":"2019-08-16T20:40:11","modified_gmt":"2019-08-16T17:40:11","slug":"viron-historiaa-ja-luontoa-gazin-kyydissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2019\/08\/16\/viron-historiaa-ja-luontoa-gazin-kyydissa\/","title":{"rendered":"Viron historiaa ja luontoa GAZin kyydiss\u00e4"},"content":{"rendered":"

 <\/p>\n

\"<\/a>
GAZ-66 rantavedess\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n

Viron historian aikana valta on vaihtunut usein. Tanskalaiset, Baltiansaksalainen ritarikunta, Ruotsi ja Ven\u00e4j\u00e4 ovat kukin vuorollaan pit\u00e4neet Viron aluetta hallussaan. Suuren pohjan sodan j\u00e4lkeen Viro siirtyi Ven\u00e4j\u00e4n keisarikunnalle ja pysyi osana sit\u00e4 vuoteen 1917 asti. I maailmansodan lopussa Ven\u00e4j\u00e4 antautui Saksalle ja sen my\u00f6t\u00e4 Virosta tulisi osa Saksan nukkevaltiota ja lopulta vuonna 1918 Virosta tuli itsen\u00e4inen. Toisen maailmansodan seurauksena Neuvostoliitto miehitti Viron ja siit\u00e4 tuli osa Neuvostoliittoa Neuvosto-Eesti. \u00a0Vuonna 1991 Viro sai itsen\u00e4isyytens\u00e4 takaisin.<\/p>\n

Keskiviikkona tutustuimme Tallinnan edustalla olevaan Pranglin saareen ja Viron historiaan. Ajelimme ymp\u00e4ri saarta vanhalla neuvostoliittolaisella armeijan kuorma-autolla Gaz-66:lla. Kuskimme oli entinen rallikuski. \u00a0Pys\u00e4hdyimme mets\u00e4ss\u00e4 paikalla, josta maasta tulevasta putkesta purkautuu maakaasua<\/strong>. N\u00e4imme vanhan maakaasuputken p\u00e4\u00e4n. Putken p\u00e4\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4sev\u00e4n kaasun sai sytytetty\u00e4 tuleen ja paikalla olikin grillipaikka. Maakaasua syntyy syv\u00e4ll\u00e4 maan sis\u00e4ll\u00e4 (samankaltaisissa olosuhteissa kuin \u00f6ljy), josta sit\u00e4 porataan ja otetaan sit\u00e4 kautta hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Pranglissa kuitenkin maakaasua on niin l\u00e4hell\u00e4 pintaa, ett\u00e4 sit\u00e4 pulppuaa pelloilta ja merest\u00e4. Pranglissa t\u00e4t\u00e4 maakaasua ei juurikaan hy\u00f6dynnet\u00e4.<\/p>\n

Eestirandin muistomerkill\u00e4<\/strong> kuulimme, miten Saksalaiset lentokoneet upottivat aluksen toisen maailmansodan aikana. Aluksessa oli yli 3000 matkustajaa. Aluksen kapteeni oli Boris Nelke, joka vastoin Neuvostoliiton k\u00e4skyj\u00e4 ohjasi aluksen kohti Pranglia. T\u00e4m\u00e4n teon avulla h\u00e4n onnistui pelastamaan 2700 v\u00e4rv\u00e4tty\u00e4 virolaista. Puhuimme paikalla my\u00f6s Estonian onnettomuudesta ja pidimme puolen minuutin hiljaisen hetken.<\/p>\n

Viereisell\u00e4 rannalla Brander selitti meille rannan muodoista ja dyynien muodostumisesta, jonka j\u00e4lkeen h\u00e4n l\u00e4hetti meid\u00e4t tutkimaan rannan lajistoa, el\u00e4imist\u00f6\u00e4 ja j\u00e4\u00e4kauden muodostumia. Hetken tutkimuksen j\u00e4lkeen jatkoimme matkaa suurelle siirtolohkareelle<\/strong>. Geologit ovat p\u00e4\u00e4telleet, ett\u00e4 siirtolohkare on kulkeutunut Suomesta Veiksel -j\u00e4\u00e4kaudella, j\u00e4\u00e4tik\u00f6n mukana Ukrainaan asti ja takaisin Viron rannikolle, ja j\u00e4\u00e4nyt Pranglin saarelle, jossa se sijaitsee siis t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 keskell\u00e4 m\u00e4ntymets\u00e4\u00e4, hiekka-alueella. Lyhyen esittelyn j\u00e4lkeen muutama oppilas kiipesi kivelle.<\/p>\n

Matka jatkui l\u00e4pi pehmeiden rantadyynien ja j\u00e4imme melkein jumiin hiekkaiseen maastoon. Sen j\u00e4lkeen kuskimme valitsi tien joka kulki noin 40 cm syvyisen merenlahden l\u00e4pi. Hyvin hauskan matkan j\u00e4lkeen pys\u00e4hdyimme pienelle valkoiselle kirkolle. Oppilaat tutkisimme paikallista hautausmaata ja kuulimme Viron uskontojen historiasta. Viron pakanalliset uskonnot murskattiin, ei niin tunnetuissa Baltian ristiretkiss\u00e4 ja levitti alueelle katolisen uskonnon. \u00a0Uskonpuhdistuksessa Viro kantauskonto vaihtuisi protestanttiseksi ja Ven\u00e4j\u00e4n vallan alla ortodoksinen uskonto oli ottamassa otetta alueesta. Neuvostoliitossa uskonnot kiellettiin, joka johti enemmist\u00f6 kansan uskonnottomuuteen.<\/p>\n

Lopulta palasimme Lokkiin ja rentouduimme ennen viimeist\u00e4 purjehdustamme. Kaiken kaikkiaan Prangli ja sen historia molemmat ovat eritt\u00e4in hienoja ja kiinnostavia ja olisi hienoa palata sinne uudestaan.<\/p>\n

Vinski, Rasmus ja Timo<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

  Viron historian aikana valta on vaihtunut usein. Tanskalaiset, Baltiansaksalainen ritarikunta, Ruotsi ja Ven\u00e4j\u00e4 ovat kukin vuorollaan pit\u00e4neet Viron aluetta hallussaan. Suuren pohjan sodan j\u00e4lkeen Viro siirtyi Ven\u00e4j\u00e4n keisarikunnalle ja pysyi osana sit\u00e4 vuoteen 1917 asti. I maailmansodan lopussa Ven\u00e4j\u00e4 antautui Saksalle ja sen my\u00f6t\u00e4 Virosta tulisi osa Saksan nukkevaltiota ja lopulta vuonna 1918 Virosta … Jatka lukemista ”Viron historiaa ja luontoa GAZin kyydiss\u00e4”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2259","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2259","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2259"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2259\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2290,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2259\/revisions\/2290"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2259"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2259"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2259"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}