{"id":2251,"date":"2019-08-14T10:50:18","date_gmt":"2019-08-14T07:50:18","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=2251"},"modified":"2019-08-14T10:50:31","modified_gmt":"2019-08-14T07:50:31","slug":"vellamo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2019\/08\/14\/vellamo\/","title":{"rendered":"Vellamo"},"content":{"rendered":"<figure id=\"attachment_2253\" aria-describedby=\"caption-attachment-2253\" style=\"width: 289px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2019\/08\/PhotoEditor_20190814_103201025.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-2253\" src=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2019\/08\/PhotoEditor_20190814_103201025-289x300.jpg\" alt=\"\" width=\"289\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2019\/08\/PhotoEditor_20190814_103201025-289x300.jpg 289w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2019\/08\/PhotoEditor_20190814_103201025.jpg 960w\" sizes=\"auto, (max-width: 289px) 85vw, 289px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-2253\" class=\"wp-caption-text\">Finlandian pienoismalli<\/figcaption><\/figure>\n<p>Vierailimme maanantaina Kotkassa sijaitsevassa merikeskus Vellamossa. Vellamossa sijaitsevat Suomen merimuseon, Kymenlaakson museon, Merivartiomuseon ja Tietokeskuksen toimitilat.<\/p>\n<p>Museokierroksella n\u00e4imme monia mielenkiintoisia esineit\u00e4 ja kuulimme niihin liittyvi\u00e4 tarinoita.<\/p>\n<p>Yksi niist\u00e4 oli\u00a0 Finlandia-laivan pienoismalli. Alus oli aikanaan Ruotsin It\u00e4-Intian kauppakompanian k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Aluksella oli my\u00f6s suomalaisia merimiehi\u00e4. Suomalaisiin liittyi monia myyttej\u00e4 merimiesten keskuudessa. Tuulinoidat olivat laivassa olevia suomalaisia, joiden uskottiin tuovan laivaan huonoa tuulionnea. Joissain tapauksissa suomalaisia katosi salaper\u00e4isesti laivasta. Tuulinoituutta hy\u00f6dynt\u00e4en jotkut suomalaiset alkoivat myyd\u00e4 tuulta. Suurissa satamakakaupungiss\u00e4 he m\u00f6iv\u00e4t tuulisolmuja. Ne olivat k\u00f6ysi\u00e4 k\u00f6ysi\u00e4, jossa oli kolme solmua. Kun solmut solmut avasi laivalla tuuli nousi. Yksi solmu oli kevytt\u00e4 tuulta, toinen solmu oli navakaa tuulta ja kolmannen solmun avaaminen tarkoitti hirmumyrsky\u00e4. Tuulinoitia yritettiin karkoittaa erilaisilla \u201dtuuliloitsuilla.\u201d<\/p>\n<p>N\u00e4imme museossa Vellamoa varten rakennetun s\/s Arcturuksen laivamallin. S\/s Arcturus oli vuonna 1898 Skotlannissa valmistettu matkustaja-alus, jolla on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 rooli Suomen historian k\u00e4\u00e4nnekohdista. Moni suomalainen l\u00e4hti siirtolaiseksi Amerikkaan laivan kyydiss\u00e4. Alus liikenn\u00f6i\u00a0 Suomesta Tanskan salmien kautta Englannin Hulliin, josta siirtolaisten matka jatkui valtamerilaivoilla Amerikkaan. Sis\u00e4llissodan alkaessa vuonna 1918 t\u00e4p\u00f6t\u00e4yisi laiva kuljetti j\u00e4\u00e4k\u00e4rit Suomeen Vaasaan. Jatkosodan aikana moni suomalainen lapsi l\u00e4hetettiin sotalapseksi Ruotsiin. Vaikka aluksessa kuljetettiinkin matkustajia, se toimi p\u00e4\u00e4asiassa rahtilaivana, jolla kuljetettiin muun muassa voita Englantiin.<\/p>\n<p>Joulukuussa 1930 Arcturus t\u00f6rm\u00e4si sumussa saman yhti\u00f6n matkustaja-aluksen, Oberonin kylkeen. Kohtalokkaan t\u00f6rm\u00e4yksen johdosta Oberon upposi \u00a0Tanskan salmissa vieden 43 henke\u00e4. \u00a0Alusten kapteeneina toimivat veljekset, joilla oli tapana ajaa alukset l\u00e4helle toisiaan kohdatessaan, mutta onnettomuusraportissa t\u00e4llaista ei kuitenkaan mainittu. Kulkee kuitenkin huhu, ett\u00e4 veljekset olisivat toimineet vanhojen tapojensa mukaisesti ja ajaneet l\u00e4helle toisiaan, mutta sumu olisi kuitenkin yll\u00e4tt\u00e4nyt ja toinen veljeksist\u00e4 olisi ohjannut s\/s Arcturuksen kohti Oberonin kylke\u00e4. T\u00e4m\u00e4n seurauksen s\/s Oberonin kapteenin\u00a0 5- vuotias tyt\u00e4r kuoli hypotermiaan ja my\u00f6s h\u00e4nen vaimonsa menehtyi onnettomuudessa.<\/p>\n<p>Oberonin kyydiss\u00e4 oli turmamatkalla suuri lasti Valion voita, joka oli matkalla Suomesta Englantiin. Valio oli perustettu 1905 voinvientiyhti\u00f6ksi edist\u00e4m\u00e4\u00e4n voin vienti\u00e4 ja laatua. Tanskassa tapahtuneen t\u00f6rm\u00e4yksen johdosta voi vajosi meren pohjaan laivan mukana. Voin arvo kuitenkin nousi maailmanlaajuisesti, joten hylyss\u00e4 oleva lasti p\u00e4\u00e4tettiin nostaa yl\u00f6s. Tuote oli s\u00e4ilynyt l\u00e4hes virheett\u00f6m\u00e4n\u00e4 A.I. Virtasen keksim\u00e4n voinsuolausmenetelm\u00e4n ansiosta. \u00a0A.I.Virtanen sai \u00a0vuonna 1945 Nobelin kemianpalkinnon AIV-rehun kehitt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Siiri, Jaakko, Konsta ja Samuel<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vierailimme maanantaina Kotkassa sijaitsevassa merikeskus Vellamossa. Vellamossa sijaitsevat Suomen merimuseon, Kymenlaakson museon, Merivartiomuseon ja Tietokeskuksen toimitilat. Museokierroksella n\u00e4imme monia mielenkiintoisia esineit\u00e4 ja kuulimme niihin liittyvi\u00e4 tarinoita. Yksi niist\u00e4 oli\u00a0 Finlandia-laivan pienoismalli. Alus oli aikanaan Ruotsin It\u00e4-Intian kauppakompanian k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Aluksella oli my\u00f6s suomalaisia merimiehi\u00e4. Suomalaisiin liittyi monia myyttej\u00e4 merimiesten keskuudessa. Tuulinoidat olivat laivassa olevia suomalaisia, joiden &hellip; <a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2019\/08\/14\/vellamo\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Vellamo&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2251","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2251","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2251"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2251\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2257,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2251\/revisions\/2257"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2251"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2251"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2251"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}