Viikinkien jalanj\u00e4ljill\u00e4 Shetlannin saaria valloittamassa
\nShetlannin saaret ovat kuuluneet Skotlannille 550 vuotta. Alun perin niiden piti olla my\u00f6t\u00e4j\u00e4islahja Tanskan kuninkaalta h\u00e4nen naitettuaan sovitussa naimakaupassa tytt\u00e4rens\u00e4 Margaretin Skotlannin prinssi Edward IV:lle. Tanskan kuninkaan piti ker\u00e4t\u00e4 rahat saarien takaisin lunastukseen, h\u00e4n saikin rahat kasaan mutta ei koskaan saaria takaisin. Mutta todellisuudessa saarien historia ulottuu paljon kauemmas menneisyyteen.
\nEnnen kuulumistaan Skotlantiin Shetlannin saaret kuuluivat viikinki-imperiumiin. Ensimm\u00e4iset ry\u00f6st\u00f6retket viikingit tekiv\u00e4t saarille 800-luvulla ja 900-luvun alkupuolella ensimm\u00e4inen viikinki perhe oli asettunut saarille. Saaren alkuper\u00e4isten asukkaiden piktien kohtalosta ei ole viikinkien saapumisen j\u00e4lkeen tarkempaa tietoa. V\u00e4kivaltaisesta h\u00e4vityksest\u00e4 ei ole s\u00e4ilynyt todisteita. Todenn\u00e4k\u00f6isesti piktit ovat sulautuneet uuteen id\u00e4st\u00e4 tulleeseen v\u00e4est\u00f6\u00f6n. Se ei kuitenkaan sulje pois v\u00e4kivaltaisia yhteenottoja.
\nViikinkivaikutus n\u00e4kyy saarella kieless\u00e4 ja paikannimist\u00f6ss\u00e4. Viikingit toivat mukanaan my\u00f6s oman kehittyneen laivanrakennus,-ja navigointitaitonsa. Tapana oli esimerkiksi pyydyst\u00e4\u00e4 korppeja verkoilla. Merell\u00e4 korpit p\u00e4\u00e4stettiin lentoon ja ne lensiv\u00e4t maata kohti viikinkien seuratessa laivoillaan per\u00e4ss\u00e4.
\nMy\u00f6s tapakulttuurissa on s\u00e4ilynyt viikinkivaikutuksia. Vuosittain j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n tammikuussa Up Helly Aa-juhla, jossa poltetaan perinteinen viikinkien pitk\u00e4vene. Monet kyl\u00e4t viett\u00e4v\u00e4t omia keskitalven juhliaan, joissa juhlistetaan auringon uudelleensyntymist\u00e4.
\nSaarikierroksella ajoimme Tingwall- laakson halki. Alueella sijaitsi aikoinaan parlamentti, jossa tietyn alueen p\u00e4\u00e4llik\u00f6t kokoontuivat kerran vuodessa sopimaan ja neuvottelemaan laeista, sek\u00e4 tuomitsemaan vankeja.
\n1600-1800-luvulla hollantilaiset kauppiaat rupesivat k\u00e4ym\u00e4\u00e4n saarelaisten kanssa kauppaa. Hollantilaiset k\u00e4yttiv\u00e4t kaupank\u00e4ynnin v\u00e4lineen\u00e4 rahaa, kun taas saarelaiset tarjosivat vastineeksi omia yleellisyystuotteitaan. T\u00e4m\u00e4 kaupank\u00e4ynti johti osittain siihen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4kapunki siirtyi Scallowaysta Lerwickiin, j\u00e4lkimm\u00e4isen toimiessa kaupank\u00e4ynnin keskustana. Vierailimme Scallowayn linnassa ja museossa.
\nMuseossa tutustuimme muun muassa Shetland bus-operaatioon. Toisessa maailmansodassa Shetlannin saarille evakuoitiin kalastusveneill\u00e4 ihmisi\u00e4 natsien valloittamasta Norjasta. Ihmiset saattoivat l\u00e4hte\u00e4 Norjasta soutuveneiden kanssa ja toivoa, ett\u00e4 he pelastuisivat johonkin alukseen Pohjanmerell\u00e4. Shetlannin saarilta k\u00e4sin huollettiin ja avustettiin Norjan vastarintaliikett\u00e4.
\n1970-luvulla saaria ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 merialueesta l\u00f6ytyi \u00f6ljy\u00e4. Saarelaiset onnistuivat solmimaan sopimuksen \u00f6ljy-yhti\u00f6iden kanssa, jotta saarelaisetkin p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t hy\u00f6tym\u00e4\u00e4n \u00f6ljyst\u00e4. Sopimuksen mukaan saarelaiset saisivat tietyn osan vuosittaisista \u00f6ljyrahoista ja saarelaiset saisivat sijoittaa n\u00e4m\u00e4 miten haluaisivat. Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 t\u00e4m\u00e4n sopimuksen ansiosta, miltei jokaisella saaren kolkalla on oma uima-allas ja hyv\u00e4t harrastusmahdollisuudet talvikautta ajatellen, jolloin ulkona liikkumisesta ja harrastamisesta ei kannata edes unelmoida.<\/p>\n
Linnea<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Viikinkien jalanj\u00e4ljill\u00e4 Shetlannin saaria valloittamassa Shetlannin saaret ovat kuuluneet Skotlannille 550 vuotta. Alun perin niiden piti olla my\u00f6t\u00e4j\u00e4islahja Tanskan kuninkaalta h\u00e4nen naitettuaan sovitussa naimakaupassa tytt\u00e4rens\u00e4 Margaretin Skotlannin prinssi Edward IV:lle. Tanskan kuninkaan piti ker\u00e4t\u00e4 rahat saarien takaisin lunastukseen, h\u00e4n saikin rahat kasaan mutta ei koskaan saaria takaisin. Mutta todellisuudessa saarien historia ulottuu paljon kauemmas menneisyyteen. … Jatka lukemista ”Viikinkien j\u00e6ljill\u00e6 osa 3: Shetlannin saaret”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2112","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2112","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2112"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2112\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2113,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2112\/revisions\/2113"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2112"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2112"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2112"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}