{"id":2095,"date":"2018-08-27T21:02:06","date_gmt":"2018-08-27T18:02:06","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=2095"},"modified":"2018-08-28T20:49:15","modified_gmt":"2018-08-28T17:49:15","slug":"purjehdusta-pohjanmerellae","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2018\/08\/27\/purjehdusta-pohjanmerellae\/","title":{"rendered":"Purjehdusta Pohjanmerell\u00e6"},"content":{"rendered":"<p>27.8.2018 klo 1730<\/p>\n<p>60\u02da 08.174\u201d N 001\u02da 02.477\u201d E<\/p>\n<p>COG 240\u02da, SOG 6,0knt, trip 150NM<\/p>\n<p>wind 7m\/s NE, wave 2m<\/p>\n<p>Statsraad Lehmkuhlilla on paljon raakapurjeita, joita pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s osata k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Raakapurjeiden oikeaoppinen k\u00e4ytt\u00f6 on vaikea hallita ja se vaatii kokemusta sek\u00e4 miehist\u00f6voimaa. Yhden purjeen s\u00e4\u00e4t\u00e4miseen saatetaan tarvita jopa kymmenen k\u00f6ytt\u00e4. Raakapurje k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 puomia pysy\u00e4kseen muodossa. Puomia joudutaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n eri halssilla ja sit\u00e4 voidaan my\u00f6s s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 tarpeen vaatiessa. Purjeen skuuttikulmiin, eli alakulmiin, tulee kaksi k\u00f6ytt\u00e4. Toinen k\u00f6ysist\u00e4 menee keulaan ja toinen per\u00e4\u00e4n. Purjeen nostaminen ja laskeminen tarkoittavat eri asiaa kuin pienemm\u00e4ss\u00e4 veneess\u00e4. Purjeen laskemisella avataan purje ja nostettaessa se pistet\u00e4\u00e4n takaisin pakettiin. Raakapurjeen laskemiseen tarvitaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kuusi miehist\u00f6n j\u00e4sent\u00e4 kiipe\u00e4m\u00e4\u00e4n mastoon avaamaan paketti ja noin kahdeksan henkil\u00f6\u00e4 alas kannelle vet\u00e4m\u00e4\u00e4n purje auki. Purjeen avaaminen tapahtuu siten, ett\u00e4 yl\u00f6svet\u00e4jist\u00e4 p\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n l\u00f6ys\u00e4\u00e4 samalla kun skuuteista vedet\u00e4\u00e4n purjetta alasp\u00e4in, niin ett\u00e4 se saa tuulta. Purjeen nostaminen onkin hikisemp\u00e4\u00e4 hommaa. Purje vedet\u00e4\u00e4n l\u00e4helle yl\u00e4puomia yl\u00f6snostajista, jonka j\u00e4lkeen miehist\u00f6 kiipe\u00e4\u00e4 puomille pakkaamaan purjetta. Ensin purjeen ala-, yl\u00e4-, sek\u00e4 sivuliikit vedet\u00e4\u00e4n kiinni puomiin, jonka j\u00e4lkeen purjetta nostetaan puomin p\u00e4\u00e4lle. Purjeen yl\u00e4reunassa on paksumpaa kangasmateriaalia, joka toimii purjeen pussina. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen koko rulla py\u00f6r\u00e4ytet\u00e4\u00e4n puomin p\u00e4\u00e4lle lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ja k\u00f6ytet\u00e4\u00e4n paikalleen.<\/p>\n<p>Aleksander, Aukusti ja Valtteri<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Y\u00f6vahdissa 27.8. k\u00e4vimme l\u00e4pi laivan mastot sek\u00e4 purjeet.\u00a0 Laivassa on kolme mastoa keulamasto, isomasto ja mesaanimasto. Isomaston raakapurjeet ovat englanniksi\u00a0\u00a0 main sail, main lower topsail, main upper topsail, main topgallant ja royale. Isomaston ja keulamaston purjeet nimet\u00e4\u00e4n samalla tavalla ( Fore sail, fore lower top sai..) Lis\u00e4ksi on staysaileja, jotka kulkevat mastojen v\u00e4liss\u00e4. Keulassa on nelj\u00e4 staysailia ja mastojen v\u00e4liss\u00e4 kolme. Mesaanimasto on aivan laivan per\u00e4ll\u00e4 ja sen takana on kaksi purjetta. Staysaileista ei saa kauheasti nopeutta, mutta ne ovat erinomaisia tasapainoittamaan laivaa. Avopurjeista saa suurimman osan vauhdista.\u00a0 Ylimm\u00e4st\u00e4 royale-purjeesta voi saada jopa 1,5 solmua nopeutta. T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 Tall Ship Racessa nopeutta oli parhaimmillaan 19 solmua, joka on toistaiseksi kauden enn\u00e4tys. Huhujen mukaan laivalla on joskus purjehdittu reilua 20 solmua.<\/p>\n<p>Juhani ja Axel<\/p>\n<p>Aamuvahdissa sininen vahti kiipesi nostamaan isomaston top gallantin noin 40 metrin korkeuteen. Mukana kiipe\u00e4m\u00e4ss\u00e4 oli jo muutaman kerran purjeiden nostaneita , sek\u00e4 ensikertalaisia. Ennen nostamista kannella demonstroitiin pienoismallin avulla purjeen k\u00e4sittely\u00e4. Itse kiipe\u00e4minen oli ensikertalaisillekin jo tuttua hommaa, sill\u00e4 olimme harjoitellet sit\u00e4 aikaisemmin. Ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 kiipe\u00e4ji\u00e4 oli odottamassa miehist\u00f6n j\u00e4sen, joka ohjeisti turvallisesti puomilla toimimiseen.<\/p>\n<p>Itse\u00e4ni kiipe\u00e4minen j\u00e4nnitti hieman, sill\u00e4 en ollut ennen kiivennyt niin yl\u00f6s mastoon. Puomilla oleminen ei j\u00e4nnitt\u00e4nyt kuitenkaan niin paljoa, sill\u00e4 sain selke\u00e4t ohjeet ja tukea kavereilta. Kerran kiipe\u00e4misen j\u00e4lkeen ei tunnu en\u00e4\u00e4 pahalta ja odotan innolla seuraavaa kertaa.<\/p>\n<p>Pinja<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>27.8.2018 klo 1730 60\u02da 08.174\u201d N 001\u02da 02.477\u201d E COG 240\u02da, SOG 6,0knt, trip 150NM wind 7m\/s NE, wave 2m Statsraad Lehmkuhlilla on paljon raakapurjeita, joita pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s osata k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Raakapurjeiden oikeaoppinen k\u00e4ytt\u00f6 on vaikea hallita ja se vaatii kokemusta sek\u00e4 miehist\u00f6voimaa. Yhden purjeen s\u00e4\u00e4t\u00e4miseen saatetaan tarvita jopa kymmenen k\u00f6ytt\u00e4. Raakapurje k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 puomia pysy\u00e4kseen muodossa. &hellip; <a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2018\/08\/27\/purjehdusta-pohjanmerellae\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Purjehdusta Pohjanmerell\u00e6&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2095","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2095","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2095"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2095\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2107,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2095\/revisions\/2107"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2095"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2095"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2095"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}