{"id":2076,"date":"2018-08-25T16:23:48","date_gmt":"2018-08-25T13:23:48","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=2076"},"modified":"2018-08-25T16:24:07","modified_gmt":"2018-08-25T13:24:07","slug":"viikingit-700-luvun-somettajat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2018\/08\/25\/viikingit-700-luvun-somettajat\/","title":{"rendered":"Viikingit &#8211; 700-luvun somettajat"},"content":{"rendered":"<figure id=\"attachment_2077\" aria-describedby=\"caption-attachment-2077\" style=\"width: 212px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2018\/08\/Riimukivi.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-2077 size-medium\" src=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2018\/08\/Riimukivi-212x300.png\" alt=\"\" width=\"212\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2018\/08\/Riimukivi-212x300.png 212w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2018\/08\/Riimukivi.png 299w\" sizes=\"auto, (max-width: 212px) 85vw, 212px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-2077\" class=\"wp-caption-text\">Sometusta 700-luvulla<\/figcaption><\/figure>\n<p>Viikingit olivat kauppiaskansa Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta , joiden kaupparetket usein kyll\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t ry\u00f6st\u00f6retkin\u00e4. Matkat olivat pitki\u00e4 purjehduksia aina L\u00e4hi-id\u00e4n Arabimaihin ja Kanadan Nova Scotiaan asti. Viikingit saivat ry\u00f6st\u00f6retkill\u00e4\u00e4n pelkoa her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n maineen raivoisana soturikansana. Julmien ry\u00f6st\u00f6retkien my\u00f6t\u00e4 syntyi nykymaailman stereotyyppinen kuva viikingeist\u00e4 sarvikyp\u00e4rineen. Viikingit eiv\u00e4t kuitenkaan k\u00e4ytt\u00e4neet sarvellisia kyp\u00e4r\u00f6it\u00e4 eik\u00e4 niit\u00e4 ole l\u00f6ytynyt viikinkihaudoista tai kaivauksista. On ajateltu, ett\u00e4 ne ovat mahdollisesti olleet seremoniallisia esineit\u00e4.<\/p>\n<p>Viikinki nimityksen alkuper\u00e4 on ep\u00e4selv\u00e4, mutta sen on ajateltu tulevan muinaisskandinavisesta sanasta \u201dvik\u201d, joka tarkoittaa Oslonvuonoa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 aluetta sek\u00e4 osia Pohjois-Norjassa ja Etel\u00e4-Ruotsissa. Viikingeill\u00e4 oli oma mytologiansa, johon kuuluu Thor ukkosenjumala ja h\u00e4nen vasaransa Mj\u00f6lnir, sek\u00e4 Valhalla, soturien kuoleman j\u00e4lkeinen maa. Viikingit olivat vauraita kauppiaita, mutta my\u00f6s sotaisia ry\u00f6stelij\u00f6it\u00e4. Heid\u00e4t tunnetaan paremmin ry\u00f6stelij\u00f6in\u00e4 tarinoiden ja mytologiansa vuoksi.<\/p>\n<p><strong>Riimukivet<\/strong> Viikinkiajalta eli n. 700-1000-luvuilta s\u00e4ilyneit\u00e4 riimukivi\u00e4 on l\u00f6ytynyt ja l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n yh\u00e4 paljon viikinkien entisilt\u00e4 asutus-alueilta Skandinaviasta. Kivi\u00e4 on l\u00f6ydetty my\u00f6s Skandinavian ulkopuolisilta alueilta, jonne viikinkien retket ulottuivat \u00a0retkens\u00e4 ulottuivat.<\/p>\n<p>Riimukivi\u00e4 tulkitaan viikinkien muistokirjoituksina ja tutkijoille ne toimivat t\u00e4rkein\u00e4 tiedonl\u00e4htein\u00e4. Ne antavat k\u00e4sityksen viikinkien el\u00e4m\u00e4st\u00e4, retkist\u00e4 ja mytologiasta. Joitakin kivi\u00e4 tulkitaan viikinkien hautakivin\u00e4 ja muistokirjoituksina.\u00a0 Riimukirjoituksissa olennaisena osana toimii sen muodostama figuuri, joka usein vangitsee katsojan ja her\u00e4tt\u00e4\u00e4 mielenkiinnon.<\/p>\n<p>Anni-Martta, Norma, Pinja ja Venni<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Viikingit olivat kauppiaskansa Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta , joiden kaupparetket usein kyll\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t ry\u00f6st\u00f6retkin\u00e4. Matkat olivat pitki\u00e4 purjehduksia aina L\u00e4hi-id\u00e4n Arabimaihin ja Kanadan Nova Scotiaan asti. Viikingit saivat ry\u00f6st\u00f6retkill\u00e4\u00e4n pelkoa her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n maineen raivoisana soturikansana. Julmien ry\u00f6st\u00f6retkien my\u00f6t\u00e4 syntyi nykymaailman stereotyyppinen kuva viikingeist\u00e4 sarvikyp\u00e4rineen. Viikingit eiv\u00e4t kuitenkaan k\u00e4ytt\u00e4neet sarvellisia kyp\u00e4r\u00f6it\u00e4 eik\u00e4 niit\u00e4 ole l\u00f6ytynyt viikinkihaudoista tai &hellip; <a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2018\/08\/25\/viikingit-700-luvun-somettajat\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Viikingit &#8211; 700-luvun somettajat&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2076","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2076","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2076"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2076\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2078,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2076\/revisions\/2078"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2076"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2076"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2076"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}