{"id":2056,"date":"2018-08-25T00:31:03","date_gmt":"2018-08-24T21:31:03","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=2056"},"modified":"2018-08-25T12:30:24","modified_gmt":"2018-08-25T09:30:24","slug":"merilinjaiset-viikinkien-jalanjaljissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2018\/08\/25\/merilinjaiset-viikinkien-jalanjaljissa\/","title":{"rendered":"Merilinjalaiset viikinkien jalanj\u00e4ljill\u00e4"},"content":{"rendered":"

Matkamme alkoi Viking<\/strong> Gracella Turusta Tukholmaan.\u00a0 Matkalla Norjaan pys\u00e4hdyimme\u00a0 Gripsholmin linnassa, jota k\u00e4vimme ihastelemassa. Linna on my\u00f6h\u00e4iselt\u00e4 keskiajalta, mik\u00e4 n\u00e4kyy linnan py\u00f6reist\u00e4 torneista ja koreasta ulkokuoresta.<\/p>\n

Kustaa Vaasa takavarikoi luostarilta ennen paikalla olleen linnakkeen vuonna 1526. H\u00e4n kuitenkin purki paikalla olleen linnakkeen ja vuonna 1537 h\u00e4n aloitti uuden linnan rakennuttamisen entisen linnakkeen paikalle. Nykyinen linna otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n keskener\u00e4isen\u00e4 vuonna 1544. Linna nimettiin entisen linnakkeen mukaan. Linnassa olivat vankeina Kustaa Vaasan pojat Juhana herttua ja t\u00e4m\u00e4n puoliso Katarina Jagellonica sek\u00e4 Erik XIV, kumpikin vuorollaan toistensa toimesta.<\/p>\n

Linnan l\u00e4hell\u00e4 sijaitsi joskus viikinkien suuri kaupunki Birka. Birkaa pidet\u00e4\u00e4n Ruotsin vanhimpana kaupunkina. Alueelta on l\u00f6ydetty useita riimukivi\u00e4, joista kaksi oli n\u00e4ytill\u00e4 linnan pihalla. Sis\u00e4pihalla oli kaksi hienoa tykki\u00e4, jotka oli ry\u00f6stetty sotasaaliina Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 Suuressa Pohjan Sodassa joka k\u00e4ytiin vuosina 1700-1721.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

P\u00e4\u00e4sty\u00e4mme Norjan puolelle k\u00e4vimme Oslossa sijaitsevassa viikinkimuseossa. Siell\u00e4 n\u00e4imme monenlaista viikinkien esineist\u00f6\u00e4 ja kolme parhaiten s\u00e4ilynytt\u00e4 viikinkilaivaa 800-luvulta. Opimme, ett\u00e4 styyrpuuri tarkoittaa laivan per\u00e4st\u00e4 p\u00e4in katsottuna oikeaa, koska oikealta puolelta ohjattiin laivaa per\u00e4simen avulla ja styyr tulee ruotsin sanasta styr, ohjat. Vasenta, eli paarpurin puolta k\u00e4ytettiin lastaamiseen. Viikinkilaivassa ohjausairon k\u00e4sittelij\u00e4 oli selin k\u00e4\u00e4ntyneen\u00e4 aluksen vasemmalle puolelle. Muinaissaksan kieless\u00e4 sana \u201dbah\u201d tarkoittaa selk\u00e4\u00e4. Paapuri siis voidaan karkeasti k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 selk\u00e4puoleksi.
\nOsa ryhm\u00e4st\u00e4 k\u00e4vi vierailulla Kon-Tiki museossa katsomassa legendaarista alusta.<\/p>\n

Matkamme on edennyt Kongsbergiin; merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n norjalaiseen kaivoskaupunkiin, josta louhittiin hopeaa vuosisatojen ajan. Y\u00f6vymme t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja jatkamme huomenna kohti Bergeni\u00e4.<\/p>\n

Tuukka, Ville T., Frans ja Oskari<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Matkamme alkoi Viking Gracella Turusta Tukholmaan.\u00a0 Matkalla Norjaan pys\u00e4hdyimme\u00a0 Gripsholmin linnassa, jota k\u00e4vimme ihastelemassa. Linna on my\u00f6h\u00e4iselt\u00e4 keskiajalta, mik\u00e4 n\u00e4kyy linnan py\u00f6reist\u00e4 torneista ja koreasta ulkokuoresta. Kustaa Vaasa takavarikoi luostarilta ennen paikalla olleen linnakkeen vuonna 1526. H\u00e4n kuitenkin purki paikalla olleen linnakkeen ja vuonna 1537 h\u00e4n aloitti uuden linnan rakennuttamisen entisen linnakkeen paikalle. Nykyinen linna … Jatka lukemista ”Merilinjalaiset viikinkien jalanj\u00e4ljill\u00e4”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2056","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2056","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2056"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2056\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2069,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2056\/revisions\/2069"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2056"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2056"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2056"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}