{"id":1935,"date":"2017-08-29T18:11:19","date_gmt":"2017-08-29T15:11:19","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=1935"},"modified":"2017-09-01T21:27:51","modified_gmt":"2017-09-01T18:27:51","slug":"kastelholma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2017\/08\/29\/kastelholma\/","title":{"rendered":"Kastelholma"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n aamulla l\u00e4hdime tutustumaan Kastelholman keskiaikaiseen linnaan. Meill\u00e4 oli oppaana ennenkin merilinjalaisia opastanut Jaana. Jaana kertoikin linnan historiasta eritt\u00e4in mielenkiintoisesti. Kiitos Jaana!<\/p>\n

Varhaisimmat maininnat Kastelholman linnasta ovat 1300-luvun lopulta. T\u00e4ll\u00f6in linna oli melko vaatimaton, sill\u00e4 se koostui keh\u00e4muurin ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 tornista ja asuinsiivest\u00e4. 1400-luvulla Ahvenanmaasta tuli oma hallintoalueensa, jonka keskus oli Kastelholma. Kustaa Vaasan hallituskauden aikana 1500-luvulla linnaa suurennetiin ja korjattiin paljon. Kuninkaalliset k\u00e4viv\u00e4t Ahvenanmaalla mets\u00e4stysretkill\u00e4, joiden aikana he majoittuivat Kastelholman linnassa. Ahvenanmaa oli tunnettu runsaasta riistastaan ja siell\u00e4 my\u00f6s tarhattiin hirviel\u00e4imi\u00e4. Kuninkaallisten mets\u00e4stys saaliin turvaamiseksi vuonna 1537 asetettiin s\u00e4\u00e4d\u00f6s, joka kielsi mets\u00e4styksen talonpojilta kuolemantuomion uhalla.<\/p>\n

Keskiajan pidoissa linnassa j\u00e4rjestettiin huikeita pitoja, joissa ruosta ei ollut pulaa. Lihaa 5kg\/henki, siilej\u00e4, joita voidaan pit\u00e4\u00e4 \u201dkeskiajan hummerina, merilintuja ja\u00a0 turvaruokaa eli munia, joita ei \u00a0voinut huomaamatta myrkytt\u00e4\u00e4. Paikalliset toimittivat linnaan mm. runsaasti haahkojen munia. Keskiajalla olutta juotiin noin 5-7 litraa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. V\u00e4lill\u00e4 vatsa tyhjennettiin ty\u00f6nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 linnunsulka kurkkuun . Tavallisen kansan ruokavalio koostui 70% viljasta; puurosta, ruokaisasta oluesta ja leiv\u00e4st\u00e4. Paikalliset toimittivat linnaan mm. haahkojen munia.<\/p>\n

 <\/p>\n

Ahvenanmaalle tuotiin saksanhirvi\u00e4 eli isokauriita 1400-1500 luvuilla. Nykyisin isokauriita ei Ahvenanmaalla en\u00e4\u00e4 ole, mutta kyseinen el\u00e4in on kuvattuna Kastelholman linnan vaakunassa ja nykyisin my\u00f6s Ahvenanmaan vaakunassa.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Kastelholman linna oli suurimmillaan 1600-luvun alussa, mutta sen merkitys v\u00e4heni pian ja Ahvenanmaan linnal\u00e4\u00e4ni liitettiin osaksi Turun linnal\u00e4\u00e4niin. 1700-luvulla linna vaurioituu pahasti tulipalossa. Suomesta tulee vuonna 1809 osa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 eik\u00e4 linnan kunnostamista n\u00e4hd\u00e4 tarvittavana, vaan noin 5 kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n rakennetaan uusi linnoitus, Bomarsund. Bomarsund tuhoutui kuitenkin pian Oolannin sodassa. Kastelholman kunnostaminen aloitettiin 1800-luvun lopulla, mutta ty\u00f6t valmistuivat vasta 1990-luvulla.<\/p>\n

Alina, Emilia ja Frans<\/p>\n

Ps. Seilasimme Longn\u00e4ssin etel\u00e4 puolella 13ms tuulessa 25 asteen kallistuskulmassa. Vesi p\u00e4rskyy kannella l\u00e4pp\u00e4rille kirjoittaessa. Opettaja pakotti kirjoittamaan. L\u00e4hett\u00e4k\u00e4\u00e4 apua! Frans<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4n\u00e4\u00e4n aamulla l\u00e4hdime tutustumaan Kastelholman keskiaikaiseen linnaan. Meill\u00e4 oli oppaana ennenkin merilinjalaisia opastanut Jaana. Jaana kertoikin linnan historiasta eritt\u00e4in mielenkiintoisesti. Kiitos Jaana! Varhaisimmat maininnat Kastelholman linnasta ovat 1300-luvun lopulta. T\u00e4ll\u00f6in linna oli melko vaatimaton, sill\u00e4 se koostui keh\u00e4muurin ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 tornista ja asuinsiivest\u00e4. 1400-luvulla Ahvenanmaasta tuli oma hallintoalueensa, jonka keskus oli Kastelholma. Kustaa Vaasan hallituskauden aikana … Jatka lukemista ”Kastelholma”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1935","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1935","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1935"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1935\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1940,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1935\/revisions\/1940"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1935"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1935"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1935"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}