{"id":1850,"date":"2017-08-24T21:01:57","date_gmt":"2017-08-24T18:01:57","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=1850"},"modified":"2017-09-01T21:24:04","modified_gmt":"2017-09-01T18:24:04","slug":"vasa-laiva-ruotsalaista-insinooritaitoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2017\/08\/24\/vasa-laiva-ruotsalaista-insinooritaitoa\/","title":{"rendered":"Vasa-laiva- Ruotsalaista insin\u00f6\u00f6ritaitoa"},"content":{"rendered":"

Vasa- laiva oli Kustaa Vaasan mukaan nimetty Ruotsin ylpeyden aihe, jonka oli tarkoitus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muille maille Ruotsin voima ja varallisuus. Ruotsi k\u00e4vi samaan aikaan 30-vuotista sotaa Euroopassa ja laivan rakennuttaja Kustaa II Adolf halusi saada suuren laivaston avuksensa. Telakoilla ei ollut riitt\u00e4v\u00e4sti ty\u00f6miehi\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n useampia laivoja, joten kuningas keskittyi \u00e4 yhden suuren sotalaivan rakennuttamise.Laiva oli ensimm\u00e4inen Ruotsissa rakennettu kaksi kantinen sotalaiva, jossa oli huikeat 64 tykki\u00e4. Laiva oli siihen menness\u00e4 Ruotsin suurin sotalaiva.<\/p>\n

Laiva rakennettiin vuosina 1626 – 1628 ja l\u00e4hti neitsyt matkalleen 10.elokuuta 1628. Alus ehti seilata vain noin kilometrin matkan ennen uppoamista. Uppoamisen syyn\u00e4 olivat eritt\u00e4in huono suunnittelu, jossa panostettiin enemm\u00e4n ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n kuin toimivuuteen, ja napakka tuulen puuska. Laiva oli liian korkea ja kapea kest\u00e4\u00e4kseen purjehdusolosuhteita. My\u00f6s liian l\u00e4hell\u00e4 vedenrajaa asetetut tykkiluukut aiheuttivat aluksen nopean uppoamisen. Vasan uppoamisessa menehtyi 30 ihmist\u00e4, joista suurin oli tykkikansilla.<\/p>\n

Lukuisista nostoyrityksist\u00e4 huolimatta laiva lojui pohjassa Tukholman saaristossa noin kolmensadan vuoden ajan. Vuonna 1956 amat\u00f6\u00f6riarkeologi Anders Franzen paikansi laivan hylyn. Sukeltajat k\u00e4viv\u00e4t varmentamassa hylyn Vaasaksi. Vaasa nostettiin kolmenkymmenen metrin syvyydest\u00e4 24.4.1961. Nyky\u00e4\u00e4n alus on museossa Tukholmassa.<\/p>\n

Ryhm\u00e4mme oli kuullut tarinan, jonka mukaan ennen Vaasalaivan nostamista joukko suomalaisia teekkareita olisivat sukeltaneet aluksen luokse vartijoiden ohi mukanaan Paavo Nurmen patsas. Patsaan he asettivat alukselle siten ett\u00e4 kun Vaasa nostettiin juoksijan patsas tuli ensimm\u00e4isen\u00e4 n\u00e4kyviin. Ryhm\u00e4mme j\u00e4sen k\u00e4vi tarkistamassa Vaasamuseon asiantuntijoilta pit\u00e4\u00e4k\u00f6 tarina paikkaansa, jonka he naurahtaen kertoivat olevansa t\u00e4ysin paikkaansa pit\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Ville, Tuukka ja Oskari<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/a>
Oskari, Tuukka ja Vasa-laivan rakennuttaja Kustaa II Adolf<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"<\/a>
Ville, Oskari ja Tuukka tutkivat laivamadon, Teredo Navaliksen, tuhoamaa tammilankkua. Laivamatoa ei esiinny It\u00e4meress\u00e4, ja siksi Vasa-laiva s\u00e4ilyi 300-vuotta l\u00e4hes ehj\u00e4n\u00e4 meren pohjassa.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vasa- laiva oli Kustaa Vaasan mukaan nimetty Ruotsin ylpeyden aihe, jonka oli tarkoitus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muille maille Ruotsin voima ja varallisuus. Ruotsi k\u00e4vi samaan aikaan 30-vuotista sotaa Euroopassa ja laivan rakennuttaja Kustaa II Adolf halusi saada suuren laivaston avuksensa. Telakoilla ei ollut riitt\u00e4v\u00e4sti ty\u00f6miehi\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n useampia laivoja, joten kuningas keskittyi \u00e4 yhden suuren sotalaivan rakennuttamise.Laiva oli … Jatka lukemista ”Vasa-laiva- Ruotsalaista insin\u00f6\u00f6ritaitoa”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1850","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1850","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1850"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1850\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1889,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1850\/revisions\/1889"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1850"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1850"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1850"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}