{"id":1844,"date":"2017-08-24T20:39:43","date_gmt":"2017-08-24T17:39:43","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=1844"},"modified":"2017-09-01T21:23:39","modified_gmt":"2017-09-01T18:23:39","slug":"ihan-pimee-keskiaika","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2017\/08\/24\/ihan-pimee-keskiaika\/","title":{"rendered":"\u201dIhan pimee keskiaika\u201d"},"content":{"rendered":"<p>T\u00e4m\u00e4n vuoden Navigare-kurssin historianopiskelun teemana on ollut keskiaika, keskiajan kaupunki \u00a0ja keskiajan merenkulku. Merilinja p\u00e4\u00e4si tutustumaan Tukholmassa \u00a0keskiaikamuseoon. \u00a0Ennen museota oli lyhyt vapaa-aika, jonka aikana k\u00e4vimme sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4. Museolle saapuessamme opettajamme suorastaan hyppiv\u00e4t innosta. He johdattivat meid\u00e4t ovesta sis\u00e4\u00e4n syv\u00e4lle maan alle, jossa museo sijaitsi.<\/p>\n<figure id=\"attachment_1845\" aria-describedby=\"caption-attachment-1845\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/kauppalaivat.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-1845\" src=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/kauppalaivat-300x169.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"169\" srcset=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/kauppalaivat-300x169.jpg 300w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/kauppalaivat-1024x576.jpg 1024w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/kauppalaivat.jpg 1280w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 85vw, 300px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-1845\" class=\"wp-caption-text\">Kauppatavarat kulkivat keskiajalla kuten nyky\u00e4\u00e4nkin meriteitse.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Keskiaika oli maailmanlaajuisesti 400-1500-luvulla. Sen katsotaan alkaneen Rooman valtakunnan romahtamisesta. Suomessa keskiaika alkoi vasta 1100-luvulla kristinuskon saapuessa Suomeen. Keskiajan kuluessa Suomi liitettiin Ruotsin valtakuntaan ja tunnettiin nimell\u00e4 It\u00e4maa. Valtakunnan suurimmat kaupungit olivat Tukholma ja Turku. Kaupunkien v\u00e4lill\u00e4 kulki vilkas laivaliikenne. Kaupank\u00e4ynti It\u00e4meren piiriss\u00e4 loi edellytykset keskiajan kaupunkien mm. Tallinnan, Turun, Danzigin ja \u00a0Visbyn kasvulle. Kaupunkien asukkaista muodostui porvariss\u00e4\u00e4ty.<\/p>\n<figure id=\"attachment_1846\" aria-describedby=\"caption-attachment-1846\" style=\"width: 169px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/kartta.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-1846\" src=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/kartta-169x300.jpg\" alt=\"\" width=\"169\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/kartta-169x300.jpg 169w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/kartta-576x1024.jpg 576w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/kartta.jpg 608w\" sizes=\"auto, (max-width: 169px) 85vw, 169px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-1846\" class=\"wp-caption-text\">T\u00e4n\u00e4 vuonna merilinjan purjehdus on kulkenut reitti\u00e4 Turku- Tallinna (Megastar), Kuressaare-Gotlanti- Tukholma. Olemme tutustuneet keskiaikaisiin kaupunkeihin .<\/figcaption><\/figure>\n<p>Oppaamme kertoi meille keskiaikaisen kaupungin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja ammateista sek\u00e4 naisen asemasta keskiajan yhteiskunnassa. Naisen paikka oli yleens\u00e4, joko is\u00e4ns\u00e4 tai aviomiehens\u00e4 rinnalla. Naimisiin mentiin usein jo eritt\u00e4in nuorella i\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<p>Keskiajan yhteiskunta oli jakautunut s\u00e4\u00e4tyihin. Ylin s\u00e4\u00e4ty oli aatelisto, sen j\u00e4lkeen papisto, porvaristo ja viimeisen\u00e4 talonpojat. My\u00f6s s\u00e4\u00e4tyjen ulkopuolella oli paljon ihmisi\u00e4. S\u00e4\u00e4tyjen ulkopuolisten ihmisten mahdollisuus menesty\u00e4 yhteiskunnassa oli huono.<\/p>\n<p>Siirryimme museon sis\u00e4lle rakennetun kaupungin portin sis\u00e4puolelle. Oppaamme kertoi siell\u00e4 meille \u00a0keskiaikaisen Tukholman laista ja rangaistuskeinoista. Rangaistukset olivat julmia ja rangaistuksia jaettiin erikoisistakin asioista, kuten seksin harrastamisesta v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 asennossa ja v\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p>Keskiajalla kirkolla oli eritt\u00e4in paljon valtaa. Ihmiset olivat hyvin uskonnollisia, ja heit\u00e4 oli helppo ohjailla uskonnon avulla. Katollisen kirkon johtajaa arvostettiin jopa kuninkaiden yl\u00e4puolelle.<\/p>\n<p>Museossa havitsimme my\u00f6s tyylikk\u00e4\u00e4n vesikulkuneuvon. Merilinjalaisten tarkat silm\u00e4t havitsivat heti ettei aluksella ollut aivan viimeisint\u00e4 varustusta, joten j\u00e4timme sen koe-ajon v\u00e4list\u00e4. Viikinkilaiva j\u00e4i museoon ihmisten ihasteltavaksi. Oppaamme n\u00e4ytti meille riimukiven keskiajalta, joka k\u00e4sitteli kristillisi\u00e4 aiheita. Lopuksi k\u00e4velimme ulos museosta odottavaan vaputeen.<\/p>\n<p>Aleksanteri, Aukusti Ja Erik<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4m\u00e4n vuoden Navigare-kurssin historianopiskelun teemana on ollut keskiaika, keskiajan kaupunki \u00a0ja keskiajan merenkulku. Merilinja p\u00e4\u00e4si tutustumaan Tukholmassa \u00a0keskiaikamuseoon. \u00a0Ennen museota oli lyhyt vapaa-aika, jonka aikana k\u00e4vimme sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4. Museolle saapuessamme opettajamme suorastaan hyppiv\u00e4t innosta. He johdattivat meid\u00e4t ovesta sis\u00e4\u00e4n syv\u00e4lle maan alle, jossa museo sijaitsi. Keskiaika oli maailmanlaajuisesti 400-1500-luvulla. Sen katsotaan alkaneen Rooman valtakunnan romahtamisesta. Suomessa &hellip; <a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2017\/08\/24\/ihan-pimee-keskiaika\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;\u201dIhan pimee keskiaika\u201d&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1844","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1844","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1844"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1844\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1848,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1844\/revisions\/1848"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1844"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1844"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1844"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}