{"id":1821,"date":"2017-08-23T18:00:02","date_gmt":"2017-08-23T15:00:02","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=1821"},"modified":"2017-08-23T18:00:02","modified_gmt":"2017-08-23T15:00:02","slug":"vaxholmin-linnoitus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2017\/08\/23\/vaxholmin-linnoitus\/","title":{"rendered":"Vaxholmin linnoitus"},"content":{"rendered":"

Aamulla l\u00e4hdimme tutustumaan Vaxholmin linnoitukseen ja linnoitusmuseoon. Linnoitus sijaitsee pienell\u00e4 saarella, jonne siirryimme lossilla.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa rakennutti linnoituksen 1548 suojaamaan Tukholmaan tulevaa meriv\u00e4yl\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Keskiajan Tukholmaa suojattiin muureilla, tykeill\u00e4 ja porteilla. Portit oli kiinnitetty meren pohjaan, ja ne avattiin tarvittaessa. Portit avattiin, kun tulija tuli hyviss\u00e4 merkeiss\u00e4. Joskus tulija ei ollut haluttu tulija jolloin portteja ei avattu joka esti tulon.<\/p>\n

 <\/p>\n

Linnasta pystyi est\u00e4m\u00e4\u00e4n vihollisten kulun eritt\u00e4in hyvin, sill\u00e4 linna oli vahvasti aseistettu j\u00e4reill\u00e4 tykeill\u00e4, joita uudistettiin heti uuden tykkiteknologian saapuessa. Linnaa oli my\u00f6s vaikea tuhota sen rakennustekniikan takia. Linna oli rakennettu paksuista, kest\u00e4vist\u00e4 ja kaarevista seinist\u00e4.<\/p>\n

1500-lvulla linna oli eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 puolustuskeino, ettei viholliset p\u00e4\u00e4sisi Tukholmaan. Linnasta oli eritt\u00e4in hyv\u00e4t n\u00e4kyvyys silloiselle ainoalle v\u00e4yl\u00e4lle. Linna oli aluksi ainostaan py\u00f6re\u00e4 torni, josta n\u00e4kyi pitk\u00e4lle. My\u00f6hemmin Vaxholmiin muutti linnassa p\u00e4ivyst\u00e4vien sotilaiden perheit\u00e4, joita varten rakennettiin taloja saaren rannalle. Jo 1500-luvulla saaren ymp\u00e4rille rakennettiin paksut muurit, sek\u00e4 paljon tykkej\u00e4 vahvemman puolustuksen saavuttamiseksi.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Vuonna 1612 Vaxholmin linnoitus esti Kristian IV:n johdolla johdtun hy\u00f6kk\u00e4yksen Tukholmaan. Uuden laivatekniikan my\u00f6t\u00e4 linnoitustakin p\u00e4ivitettiin. Linnoitukseen hankittiinuudet uudet uudet tykit jotka ampuivat 38mm kuulia. Linnoituksen lis\u00e4ttiin j\u00e4re\u00e4mm\u00e4t muurit sek\u00e4 suurennettiin linnoituksen sis\u00e4tiloja.<\/p>\n

Toisen kerran linnoitus suojasi Tukholmaa 1700-luvun alussa suuressa pohjan sodassa.<\/p>\n

Sotateknologian kehityksen my\u00f6t\u00e4 linnoituksen merkitys v\u00e4heni. Se otettiin pois k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 toisen maailmansodan j\u00e4lkeen ja toimii nykyisin museona.<\/p>\n

Allu, Severi, Vitalik ja Niilo<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aamulla l\u00e4hdimme tutustumaan Vaxholmin linnoitukseen ja linnoitusmuseoon. Linnoitus sijaitsee pienell\u00e4 saarella, jonne siirryimme lossilla. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa rakennutti linnoituksen 1548 suojaamaan Tukholmaan tulevaa meriv\u00e4yl\u00e4\u00e4. Keskiajan Tukholmaa suojattiin muureilla, tykeill\u00e4 ja porteilla. Portit oli kiinnitetty meren pohjaan, ja ne avattiin tarvittaessa. Portit avattiin, kun tulija tuli hyviss\u00e4 merkeiss\u00e4. Joskus tulija ei ollut haluttu tulija jolloin … Jatka lukemista ”Vaxholmin linnoitus”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1821","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1821","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1821"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1821\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1824,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1821\/revisions\/1824"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1821"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1821"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1821"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}