{"id":1799,"date":"2017-08-22T20:57:27","date_gmt":"2017-08-22T17:57:27","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=1799"},"modified":"2017-08-23T01:08:26","modified_gmt":"2017-08-22T22:08:26","slug":"kalkkia-kaikkialla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2017\/08\/22\/kalkkia-kaikkialla\/","title":{"rendered":"Kalkkia kaikkialla"},"content":{"rendered":"<figure id=\"attachment_1802\" aria-describedby=\"caption-attachment-1802\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/Nordkalk.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-1802\" src=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/Nordkalk-300x169.png\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"169\" srcset=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/Nordkalk-300x169.png 300w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/Nordkalk-1024x576.png 1024w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/Nordkalk.png 1280w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 85vw, 300px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-1802\" class=\"wp-caption-text\">Suomalaisen Nordkalkin kalkkitehdas Gotlannissa.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Koko Gotlanti on kalkkikivialuetta ja sama kallioper\u00e4alue jatkuu Saarenmaalle ja Viroon saakka. Rehev\u00e4 kasvillisuus ja vaaleat kalkkikivitiet\u00a0sek\u00e4 rakennukset ovat tyypillisi\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Gotlannin SLITEn sementtitehdas tuo ty\u00f6paikkoja Gotlantilaisille ja tuottaa sementti\u00e4 noin 2 miljoonaa tonnia vuodessa. \u00a0Niin paljoa sementti\u00e4 ei kuitenkaan tarvita Gotlannissa, joten sit\u00e4 kuljetetaan my\u00f6s esimerkiksi \u00a0Pohjoismaihin, muualle Eurooppaan, Nigeriaan ja Floridaan.<\/p>\n<p>Kalkkikivest\u00e4 eli kalsiumkarbonaatista muodostuu sementti\u00e4 aluksi polttamalla sit\u00e4 kalkinpolttouuneissa, jolloin siit\u00e4 muodostuu kalsiumoksidia. Sen reagoidessa veden kanssa kalkkijauheesta tulee kalsiumhydroksidia, eli sementti\u00e4. Kalsiumhydroksidin my\u00f6hemmin reagoidessa ilman hiilidioksidin kanssa se palautuu taas kalsiumkarbonaatiksi <em>eli samaksi kovaksi kiveksi, mutta ihmisen haluamiin paikkoihin ja ihmisten ty\u00f6st\u00e4miin muotoihin.<\/em><\/p>\n<p>Miss\u00e4 kalkkia on? Kalkki on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n raaka-aine kaikille eli\u00f6ille. Kalkkikivest\u00e4 tehtyj\u00e4 tuotteita l\u00f6ytyy yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon aamupalap\u00f6yd\u00e4st\u00e4, niin ruuasta kuin astioistakin. Kalkkia on muun muassa virvokkeissa, aterimissa, paperissa, sokerissa, maitotuotteissa, lasissa, muovissa, viljassa, vihanneksissa ja kananmunissa. Viljan lannoituksessa on k\u00e4ytetty kalkkia (neutraloimaan hapanta peltomaata),\u00a0 lasissa taas on noin 30 % kalkkia. Juomaveden puhdistuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kalkkia ja kananmunaan ei synny kuorta, jos kana ei saa kalkkia;)<\/p>\n<figure id=\"attachment_1801\" aria-describedby=\"caption-attachment-1801\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/kivi1-1.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-1801\" src=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/kivi1-1-300x169.png\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"169\" srcset=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/kivi1-1-300x169.png 300w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/kivi1-1-1024x576.png 1024w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/kivi1-1.png 1280w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 85vw, 300px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-1801\" class=\"wp-caption-text\">Kuvassa voi n\u00e4hd\u00e4 pehme\u00e4\u00e4n kalkkikiveen p\u00e4\u00e4tyneen fossiloituneen iilimadon (juotikas?) miljoonien vuosien takaa. Fossiilit ovat yleisi\u00e4 Gotlannissa. L\u00f6ysimme muutaman fossiilin F\u00e5r\u00f6n raukkirannalta.<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Koko Gotlanti on kalkkikivialuetta ja sama kallioper\u00e4alue jatkuu Saarenmaalle ja Viroon saakka. Rehev\u00e4 kasvillisuus ja vaaleat kalkkikivitiet\u00a0sek\u00e4 rakennukset ovat tyypillisi\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Gotlannin SLITEn sementtitehdas tuo ty\u00f6paikkoja Gotlantilaisille ja tuottaa sementti\u00e4 noin 2 miljoonaa tonnia vuodessa. \u00a0Niin paljoa sementti\u00e4 ei kuitenkaan tarvita Gotlannissa, joten sit\u00e4 kuljetetaan my\u00f6s esimerkiksi \u00a0Pohjoismaihin, muualle Eurooppaan, Nigeriaan ja Floridaan. Kalkkikivest\u00e4 eli &hellip; <a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2017\/08\/22\/kalkkia-kaikkialla\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Kalkkia kaikkialla&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1799","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1799","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1799"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1799\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1813,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1799\/revisions\/1813"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1799"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1799"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1799"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}