{"id":1752,"date":"2017-08-19T22:32:40","date_gmt":"2017-08-19T19:32:40","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=1752"},"modified":"2017-09-01T21:17:23","modified_gmt":"2017-09-01T18:17:23","slug":"gotlanti-keskiajan-veroparatiisi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2017\/08\/19\/gotlanti-keskiajan-veroparatiisi\/","title":{"rendered":"Gotlanti- Keskiajan veroparatiisi"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/mariankirkko.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-medium wp-image-1757\" src=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/mariankirkko-169x300.jpg\" alt=\"\" width=\"169\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/mariankirkko-169x300.jpg 169w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/mariankirkko-576x1024.jpg 576w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/mariankirkko.jpg 608w\" sizes=\"auto, (max-width: 169px) 85vw, 169px\" \/><\/a><a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/raukit.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright size-medium wp-image-1759\" src=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/raukit-300x169.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"169\" srcset=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/raukit-300x169.jpg 300w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/raukit-1024x576.jpg 1024w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2017\/08\/raukit.jpg 1280w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 85vw, 300px\" \/><\/a>Aamulla l\u00e4hdimme bussilla k\u00e4ym\u00e4\u00e4n F\u00e5r\u00f6n saarella. Ensimm\u00e4iseksi k\u00e4vimme kirkolla, jossa oli hyljemaalaus ja kuuluisan elokuvaohjaaja Ingmar Bergmannin ja h\u00e4nen puolisonsa Ingridin hauta. Hyljemaalauksessa oli miehi\u00e4, jotka seisoivat j\u00e4\u00e4lautan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja sivuilla n\u00e4kyi rantoja ja rakennuksia. Tarinan mukaan 1600-luvulla hylkeenmets\u00e4st\u00e4j\u00e4t olivat irtautuneet j\u00e4\u00e4lautasta ja joutuneet seilaamaan merell\u00e4 2 viikkoa sy\u00f6den vain mets\u00e4st\u00e4mi\u00e4\u00e4n hylkeit\u00e4. He ajautuivat F\u00e5r\u00f6n saarelta manner-Ruotsiin asti. T\u00e4t\u00e4 tapahtumaa pidet\u00e4\u00e4n saarella ihmeen\u00e4 ja maalaus maalattiinkin sen takia. K\u00e4vimme kirkon j\u00e4lkeen katsomassa parilla rannalla raukkeja eli kalkkikivimuodostumia. L\u00e4hdimme uimarannalla k\u00e4ynnin j\u00e4lkeen Visbyyn.<\/p>\n<p>Gotlanti on sijaintinsa vuoksi ollut aina It\u00e4meren kaupank\u00e4ynnin keskuspaikkoja. Gotlanti oli t\u00e4rke\u00e4 kauppapaikka jo viikinkiaikana 800-1000 luvulla, mutta keski-ajalla siit\u00e4 kehittyi hansakaupankeskus. Gotlantilaiset tunsivat meren todella hyvin ja heill\u00e4 oli suoria reittej\u00e4 It\u00e4meren halki. Muut kulkivat rantaviivoja pitkin. T\u00e4m\u00e4n takia saksalaiset kiinnostuivat Gotlannista ja siit\u00e4 tuli t\u00e4rke\u00e4 hansakaupan keskus. Nimenomaan saksalaiset valitsivat Visbyn useiden kauppasatamien joukosta kaupank\u00e4ynnin keskukseksi. 1000-1300 luku oli Gotlannin kulta-aikaa. Kaupank\u00e4ynti vaurastutti saarta ja Gotlantia pidettiin veroparatiisin\u00e4 sill\u00e4 koko saari maksoi ruotsin kuninkaalle veroa vain 60 hopearahan verran. S\u00e4\u00e4styneet rahat k\u00e4ytettiin saarella investointiin ja rakennettiin kirkkoja, joita on saarella 92 kappaletta.<\/p>\n<p>Visbyn kaupungissa kaupungissa oli kirkkoja keskiajalla 16 kappaletta. Ainoa s\u00e4ilynyt on Marian kirkko,johon k\u00e4vimme tutustumassa. Kirkon ullakko toimi keskiajalla kauppiaiden varastona, jossa on s\u00e4ilytetty arvotavaraa kuten hunajaa ja taljoja.<\/p>\n<p>Visby on keskiaikainen kaupunki josta l\u00f6ytyy kaikki keskiaikaisen kaupungin piirteet. Keskiaikaisen kaupungin piirteit\u00e4 on kaupungin ymp\u00e4rille rakennettu muuri, lukuisat kirkot,kapaeat kadut, porttivero sek\u00e4 tori. Visby syntyi Saksan ja Ruotsin tekem\u00e4n sopimuksen my\u00f6t\u00e4, jossa Saksa saisi Gotlannista kaupank\u00e4ynnin tukikohdan ja Gotlantilaiset opettaisivat heille merireitit. T\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 saksalaiset saivat muuttaa Gotlantiin. Saksalaiset halusivat erottua muusta Gotlannista ja rakensivat muurin Visbyyn. T\u00e4m\u00e4n seurauksena syntyi 1288 sis\u00e4llissota, koska Gotlantilaiset talonpojat eiv\u00e4t pit\u00e4neet muurista. Sodassa ei voittajia ollut, mutta Ruotsin kuninkaan ja saksalaisten neuvottelujen j\u00e4lkeen muurin rakentamista jatkettiin luvan kanssa. 1000-1300 luvuilla Gotlannissa kaupank\u00e4ynti kukoisti. 1400-1500-luvulla riehuneen mustan surman vuoksi kuitenkin elettiin huonoja aikoja. 1570 olot alkoivat tasaantumaan.<\/p>\n<p>Mathias, Ilmari ja Ky\u00f6sti<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Aamulla l\u00e4hdimme bussilla k\u00e4ym\u00e4\u00e4n F\u00e5r\u00f6n saarella. Ensimm\u00e4iseksi k\u00e4vimme kirkolla, jossa oli hyljemaalaus ja kuuluisan elokuvaohjaaja Ingmar Bergmannin ja h\u00e4nen puolisonsa Ingridin hauta. Hyljemaalauksessa oli miehi\u00e4, jotka seisoivat j\u00e4\u00e4lautan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja sivuilla n\u00e4kyi rantoja ja rakennuksia. Tarinan mukaan 1600-luvulla hylkeenmets\u00e4st\u00e4j\u00e4t olivat irtautuneet j\u00e4\u00e4lautasta ja joutuneet seilaamaan merell\u00e4 2 viikkoa sy\u00f6den vain mets\u00e4st\u00e4mi\u00e4\u00e4n hylkeit\u00e4. He ajautuivat F\u00e5r\u00f6n &hellip; <a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2017\/08\/19\/gotlanti-keskiajan-veroparatiisi\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Gotlanti- Keskiajan veroparatiisi&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1752","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1752","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1752"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1752\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1761,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1752\/revisions\/1761"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1752"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1752"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1752"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}