{"id":1655,"date":"2016-08-25T18:01:10","date_gmt":"2016-08-25T15:01:10","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=1655"},"modified":"2016-08-25T18:01:10","modified_gmt":"2016-08-25T15:01:10","slug":"snorklausta-hiidenmaalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2016\/08\/25\/snorklausta-hiidenmaalla\/","title":{"rendered":"Snorklausta Hiidenmaalla"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2016\/08\/Snorklaamassa.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter size-medium wp-image-1656\" src=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2016\/08\/Snorklaamassa-300x225.jpg\" alt=\"Snorklaamassa\" width=\"300\" height=\"225\" srcset=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2016\/08\/Snorklaamassa-300x225.jpg 300w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2016\/08\/Snorklaamassa.jpg 1000w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 85vw, 300px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Hiidenmaa on Viron toiseksi suurin saari. Hiidenmaan maasto on eritt\u00e4in vaihtelevaa. Maanpinta on kohonnut merest\u00e4 j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen ja takana on erilaisia kehitysvaiheita. Meri on muokannut voimakkaasti pinnanmuotoja. Hiidenmaan rannikoilla esiintyy rantavalleja ja saarella on sek\u00e4 rantapenkereit\u00e4 ett\u00e4 rantadyynej\u00e4. Asukasluku Hiidenmaalla on noin 3000.<\/p>\n<p>Iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 k\u00e4vimme snorklaamassa K\u00e4rdlan rannassa ja l\u00f6ysimme monia eri It\u00e4meren eli\u00f6lajeja. Muun muassa kaikki It\u00e4meren simpukkalajit, lev\u00e4katkoja, kolmipiikkej\u00e4, korvameduusoja ja erilaisia levi\u00e4. Teimme my\u00f6s havaintoja merenpohjaan liittyen. Virossa merenpohja ja rannat ovat p\u00e4\u00e4asiassa hiekkaa , (kallioper\u00e4 on kalkkikivest\u00e4) ja rakkolev\u00e4\u00e4 ei ihan rannassa juurikaan ole, paitsi ajelehtineita kasoja. Suomessa taas kallioper\u00e4 on paljolti graniittia. Muuten kasvillisuus ja eli\u00f6t ovat samantyyppisi\u00e4 kuin Suomessa. Teemu pyydysti paljain k\u00e4sin kolmipiikin.<\/p>\n<p>\u201dAuto l\u00e4ks katki\u201d Lotta, Oona, Jetro, Teemu<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Usvainen aamu K\u00e4rdlassa<\/p>\n<p>Kello her\u00e4tti 4.30 ja Autol\u00e4kskatki \u2013vahti valmistautui kannelle. Laiturista irrottauduttiin klo 5.00. Ilma oli kosteaa, kylm\u00e4\u00e4 ja sumuista. Linjataulut h\u00e4visiv\u00e4t liian nopeasti sumuun ja suunnistimme kompassin avulla. Kuuden j\u00e4lkeen nostimme purjeita: iso, rullafokka, mega fisherman, genaakkeri ja toinen staysail. Sumu h\u00e4lveni ja oli mukava seurata auringonnousua; n\u00e4imme yhden kalastusaluksen ja yhden lokin. Matkaa tulee 48 mailia \u00d6r\u00f6seen. Laskimme Viron vieraslipun ja aamupalana s\u00f6imme Alvarin mesik\u00e4pit. Nyt olemme 16 mailin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Hiiumaast, aurinko paistaa, tuulen nopeus on noin 3-4m\/s ja autol\u00e4kskatki \u2013vahti menee nukkumaan.<\/p>\n<p>Lotta, Oona, Jetro ja Teemu (+Alvar)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hiidenmaa on Viron toiseksi suurin saari. Hiidenmaan maasto on eritt\u00e4in vaihtelevaa. Maanpinta on kohonnut merest\u00e4 j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen ja takana on erilaisia kehitysvaiheita. Meri on muokannut voimakkaasti pinnanmuotoja. Hiidenmaan rannikoilla esiintyy rantavalleja ja saarella on sek\u00e4 rantapenkereit\u00e4 ett\u00e4 rantadyynej\u00e4. Asukasluku Hiidenmaalla on noin 3000. Iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 k\u00e4vimme snorklaamassa K\u00e4rdlan rannassa ja l\u00f6ysimme monia eri It\u00e4meren eli\u00f6lajeja. Muun &hellip; <a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2016\/08\/25\/snorklausta-hiidenmaalla\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Snorklausta Hiidenmaalla&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1655","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1655","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1655"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1655\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1657,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1655\/revisions\/1657"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1655"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1655"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1655"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}