{"id":1634,"date":"2016-08-24T17:52:30","date_gmt":"2016-08-24T14:52:30","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=1634"},"modified":"2016-08-24T17:53:42","modified_gmt":"2016-08-24T14:53:42","slug":"1634","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2016\/08\/24\/1634\/","title":{"rendered":"Sotahistoriaa Hiidenmaalla"},"content":{"rendered":"

L\u00e4hdimme t\u00e4n\u00e4\u00e4n aamulla tutustumiskierrokselle Hiidenmaalle. Oppainamme toimivat opettajamme ja Urmas, joka tiet\u00e4\u00e4 kaiken Hiidenmaasta. Matkalla sotamuseoon Urmas kertoi meille mm. Hiidenmaan arkkitehtuurista. Sotamuseossa Urmas kertoi Hiidenmaan sotilaallisesta merkityksest\u00e4 maailmansodissa. J\u00e4lkeenp\u00e4in h\u00e4n n\u00e4ytti miten ammutaan 180-millisell\u00e4 ranikkopatterilla.<\/p>\n

Viro itsen\u00e4istyi ensimm\u00e4isen kerran vuonna 1918. 23.8.1939 solmittiin Saksan ja Neuvostoliiton v\u00e4lill\u00e4 Molotov-Ribbentrop sopimus. Sen salaisessa lis\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirjassa It\u00e4-Eurooppa jaettiin etupiireihin. Etupiirijaon mukaan Saksalle kuului L\u00e4nsi-Puola ja Neuvostoliitolle Suomi, Baltian maat ja It\u00e4-Puola. Viikko sopimuksen solmimisen j\u00e4lkeen Saksa hy\u00f6kk\u00e4si Puolaan ja toinen maailmansota syttyi. Sen j\u00e4lkeen Neuvostoliitto vaati tukikohtia Suomelta ja Baltian mailta. Suomi ei suostunut, jonka seurauksen syttyi talvisota. Viro suostui antamaan tukikohtia Neuvostoliitolle, jonka seurauksena Hiidenmaalle tuotiin 2000 neuvostosotilasta, jotka alkoivat rakentamaan bunkkereita. Vuonna 1940 Neuvostoliitto liitti Baltian maat itseens\u00e4.<\/p>\n

Urmaksen opastuksella vierailimme kiireen takia ositain keskener\u00e4isiksi j\u00e4\u00e4neiss\u00e4 bunkkereissa. Pimeiss\u00e4 ja kylmiss\u00e4 bunkkereissa oli mm. l\u00e4\u00e4kint\u00e4keskus ja s\u00e4hk\u00f6p\u00e4\u00e4keskus. Siell\u00e4 asusteli my\u00f6s lepakoita. Olimme my\u00f6s toisessa bunkkerissa, joka oli kaksikerroksinen, siell\u00e4 oli kosteaa ja pime\u00e4\u00e4. Bunkkerissa oli 3 metri\u00e4 paksut ter\u00e4sbetonisein\u00e4t, mitk\u00e4 kestiv\u00e4t sen ajan pommitukset.<\/p>\n

N\u00e4imme my\u00f6s satamassa Hiidenmaan kyyditysten muistomerkin. Kyydityksiss\u00e4 neuvostoliittolaiset kyyditsiv\u00e4t nuoret hiidenmaalaiset miehet Siperiaan, koska Neuvostoliitto koki heid\u00e4t uhkana, koska Neuvostoliitto pelk\u00e4si miesten nousevan my\u00f6hemmin kapinaan Neuvostoliittoa vastaan. Neuvostoliittolaiset kyyditsiv\u00e4t 600 Hiidenmaalaista, joista selvisi hengiss\u00e4 120. Lis\u00e4ksi kyydityksi\u00e4 tehtiin pelotellakseen hiidenmaalaisia nousemasta Neuvostoliittoa vastaan kapinaan.<\/p>\n

Operaatio Barbarossa k\u00e4ynnistyi vuonna 1941. Se tarkoitti Saksan hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Neuvostoliittoon. Operaation seurauksena Viro, Hiidenmaa mukaan lukien siirtyi pian Saksan hallintaan. Tarinan mukaan t\u00e4m\u00e4 merkitsi suurta muutosta saaren hajussa. Hitlerin Saksan h\u00e4vitty\u00e4 sodan, Hiidenmaa ja koko Viro siirtyi Neuvostoliiton hallintaan aina Neuvostoliiton romahtamiseen asti. Viro itsen\u00e4istyi uudelleen 20.8.1991.<\/p>\n

Alvar, Jaakko, Reko, Niilo, Riku ja Antti<\/p>\n

\"militaarmuseo\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4hdimme t\u00e4n\u00e4\u00e4n aamulla tutustumiskierrokselle Hiidenmaalle. Oppainamme toimivat opettajamme ja Urmas, joka tiet\u00e4\u00e4 kaiken Hiidenmaasta. Matkalla sotamuseoon Urmas kertoi meille mm. Hiidenmaan arkkitehtuurista. Sotamuseossa Urmas kertoi Hiidenmaan sotilaallisesta merkityksest\u00e4 maailmansodissa. J\u00e4lkeenp\u00e4in h\u00e4n n\u00e4ytti miten ammutaan 180-millisell\u00e4 ranikkopatterilla. Viro itsen\u00e4istyi ensimm\u00e4isen kerran vuonna 1918. 23.8.1939 solmittiin Saksan ja Neuvostoliiton v\u00e4lill\u00e4 Molotov-Ribbentrop sopimus. Sen salaisessa lis\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirjassa It\u00e4-Eurooppa jaettiin … Jatka lukemista ”Sotahistoriaa Hiidenmaalla”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1634","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1634","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1634"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1634\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1637,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1634\/revisions\/1637"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1634"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1634"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1634"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}