Viron Muhusta l\u00f6ytyy kalkkikive\u00e4 ja graniittia. Graniitti on kovaa, painavaa ja se koostuu muutamasta mineraalista (biotiitti, kalimaas\u00e4lp\u00e4 ja kvartsi). Sit\u00e4 l\u00f6ytyy yleisesti sek\u00e4 Suomen saaristosta ett\u00e4 sis\u00e4maasta. Graniittia pystyy muokkaamaan p\u00e4\u00e4asiassa vain j\u00e4\u00e4kausi. Kalkkikivi on sedimenttikivi ja kalkin ym. kerrostuessa merenpohjaan se iskostuu kovan paineen takia kalkkikiveksi. Maankohoamisen sek\u00e4 mannerlaattojen liikkeiden ansiosta sit\u00e4 nousee merenpohjasta maalle. Kalkkikivi on huokoista, vaaleaa, kevytt\u00e4 ja rapautuvaa. Esimerkiksi aallot kuluttavat sit\u00e4 mekaanisen liikkeen takia suuresti ja my\u00f6s hapan sadevesi kuluttaa kalkkikive\u00e4 paljon. Kalkkikivijyrk\u00e4nteihin meren aallot usein tekev\u00e4t (tippukivi)luolastoja. Kun luolasto ulottuu pitk\u00e4lle suoran jyrk\u00e4nteen syvyyksiin, jyrk\u00e4nteen reuna voi hajota ja n\u00e4in maa pikkuhiljaa vet\u00e4ytyy sis\u00e4maahan p\u00e4in.<\/p>\n
T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Virossa, Saarenmaan Muhussa, kalkki neutraloi happamuutta ja aikaansaa hyv\u00e4n ravinteikkaan rehev\u00e4n maaper\u00e4n, jolloin alueella on paljon erilaista kasvillisuutta. Viro sijaitsee lauhkealla lehtimets\u00e4vy\u00f6hykkeell\u00e4, ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Muhussa on paljon jaloja lehtipuita, muun muassa jalavaa, vaahteraa, tammea, p\u00e4hkin\u00e4pensaita, pihlajaa, saarnia, hevoskastanjaa ja py\u00f6kki\u00e4.<\/p>\n
Lilli, Linda ja Maria \/\/ Sopotit<\/p>\n
<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Viron Muhusta l\u00f6ytyy kalkkikive\u00e4 ja graniittia. Graniitti on kovaa, painavaa ja se koostuu muutamasta mineraalista (biotiitti, kalimaas\u00e4lp\u00e4 ja kvartsi). Sit\u00e4 l\u00f6ytyy yleisesti sek\u00e4 Suomen saaristosta ett\u00e4 sis\u00e4maasta. Graniittia pystyy muokkaamaan p\u00e4\u00e4asiassa vain j\u00e4\u00e4kausi. Kalkkikivi on sedimenttikivi ja kalkin ym. kerrostuessa merenpohjaan se iskostuu kovan paineen takia kalkkikiveksi. Maankohoamisen sek\u00e4 mannerlaattojen liikkeiden ansiosta sit\u00e4 nousee merenpohjasta … Jatka lukemista ”Muhun kivet ja puut”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1604","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1604","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1604"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1604\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1605,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1604\/revisions\/1605"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1604"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1604"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1604"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}