Vietimme toissay\u00f6n Liettuassa Klaipedaan kuuluvassa Smiltyness\u00e4, joka sijaitsee varsinaisen kaupungin vastarannalla Kuurin kynn\u00e4ksell\u00e4. Klaipeda on Liettuan t\u00e4rkein satamakaupunki. Klaipeda tunnettiin ennen saksankielisell\u00e4 nimell\u00e4 Memel. Alun perin Klaipeida perustettiin nimell\u00e4 Memelburg, ja sen perusti Saksalainen ritarikunta 1200-luvulla. Entisell\u00e4 Memelin alueella on pitk\u00e4 saksalaistaustainen historia, ja se kuului aikanaan It\u00e4-Preussiin. Ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen Saksa menetti alueitaan, jolloin vuonna 1918 Liettua itsen\u00e4istyi ja Memelist\u00e4 tuli osa Liettuaa. Ennen toista maailmansotaa Memel luovutettiin Hitlerin Saksalle, joka oli aloittanut laajentumisensa 1930-luvulla ja sen tavoitteena oli mm. saksankielisten alueiden liitt\u00e4minen Saksan valtakuntaan. Toisen maailmansodan seurauksena Liettuasta tuli osa Neuvostoliittoa. Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991 Liettua itsen\u00e4istyi uudestaan. Entinen Memel ja nykyinen Klaipeida on vuosisatoja ollut t\u00e4rke\u00e4 kauppapaikka ja Liettuan merkitt\u00e4vin satamakaupunki Kuurin Haffin suulla.<\/p>\n
Vilho ja Aatu<\/p>\n
Turbulenski<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Vietimme toissay\u00f6n Liettuassa Klaipedaan kuuluvassa Smiltyness\u00e4, joka sijaitsee varsinaisen kaupungin vastarannalla Kuurin kynn\u00e4ksell\u00e4. Klaipeda on Liettuan t\u00e4rkein satamakaupunki. Klaipeda tunnettiin ennen saksankielisell\u00e4 nimell\u00e4 Memel. Alun perin Klaipeida perustettiin nimell\u00e4 Memelburg, ja sen perusti Saksalainen ritarikunta 1200-luvulla. Entisell\u00e4 Memelin alueella on pitk\u00e4 saksalaistaustainen historia, ja se kuului aikanaan It\u00e4-Preussiin. Ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen Saksa menetti alueitaan, jolloin … Jatka lukemista ”Klaipeda\/Memel”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1584","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1584","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1584"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1584\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1585,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1584\/revisions\/1585"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1584"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1584"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1584"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}