{"id":1552,"date":"2016-08-20T22:50:56","date_gmt":"2016-08-20T19:50:56","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=1552"},"modified":"2016-08-20T22:50:56","modified_gmt":"2016-08-20T19:50:56","slug":"muuttuuko-suolapitoisuus-matkalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2016\/08\/20\/muuttuuko-suolapitoisuus-matkalla\/","title":{"rendered":"MUUTTUUKO SUOLAPITOISUUS MATKALLA?"},"content":{"rendered":"

\"Labquest\"<\/a>Suolaisuuden mittaaminen ei ole helppoa. Vett\u00e4 haihduttaessa j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4nneist\u00e4 suoloista ei voida tarkasti p\u00e4\u00e4tell\u00e4 meriveden suolaisuutta. Er\u00e4\u00e4t suolat alkavat muodostaa kaasuja, joita ei esiinny merivedess\u00e4. Suolaisuus voidaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 kemiallisen analyysin avulla, mutta koska merivesi on monimutkainen yhdiste, kemiallinen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen on eritt\u00e4in hankalaa. Vaikka suolapitoisuuden mittaaminen kuulostaa vaikealta, meille se on helppoa: \u00e4mp\u00e4ri mereen ja saadusta vesin\u00e4ytteest\u00e4 mitataan anturilla suolapitoisuus.<\/p>\n

Meill\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme LABQUEST ja VERNIERIN SALINITY anturi (salinity = saliniteetti = suolapitoisuus).<\/p>\n

Hypoteesina on, ett\u00e4 mit\u00e4 pohjoisemmaksi purjehdimme, sit\u00e4 v\u00e4h\u00e4suolaisempaa It\u00e4meren vesi on. T\u00e4m\u00e4 perustuu siihen, ett\u00e4 Tanskan salmien l\u00e4pi tuleva Atlantin eritt\u00e4in suolapitoinen merivesi laimenee Suomeen tullessa, ja It\u00e4mereen valuu meill\u00e4p\u00e4in paljon makeaa vett\u00e4 jokien ja sateiden takia.<\/p>\n

Tuloksia:<\/p>\n

    \n
  1. Helin niemimaan edusta 5,2 \u2030 (ppt)<\/li>\n
  2. Gdanskin lahden pohjoisosa 5,5 \u2030 (ppt)<\/li>\n
  3. Kaliningradin edusta 5,6 \u2030 (ppt)<\/li>\n
  4. Kuurin haffin edusta 2,4 \u2030 (ppt)<\/li>\n<\/ol>\n

    Tulokset osittain tukevat oletustamme, mutta on otettava huomioon, ett\u00e4 n\u00e4ytteet ovat olleet pintavett\u00e4, joka on v\u00e4h\u00e4suolaisempaa kuin syv\u00e4vesi. Kuurin haffin edustalla otettu n\u00e4yte oli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4suolaista, mik\u00e4 johtuu luultavimmin siit\u00e4, ett\u00e4 Klaipedassa on pari viime viikkoa satanut, sinne laskee useampi joki tuoden makeaa vett\u00e4 ja haffi eli lahti\/laguuni on aika suljettu alue, jossa vesi ei p\u00e4\u00e4se sekoittumaan paljoakaan suolaisempaan veteen. Jatkamme saliniteetti- ja nitraattimittauksia Saaristomerelle saakka.<\/p>\n

    Maria, Lilli ja Linda<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Suolaisuuden mittaaminen ei ole helppoa. Vett\u00e4 haihduttaessa j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4nneist\u00e4 suoloista ei voida tarkasti p\u00e4\u00e4tell\u00e4 meriveden suolaisuutta. Er\u00e4\u00e4t suolat alkavat muodostaa kaasuja, joita ei esiinny merivedess\u00e4. Suolaisuus voidaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 kemiallisen analyysin avulla, mutta koska merivesi on monimutkainen yhdiste, kemiallinen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen on eritt\u00e4in hankalaa. Vaikka suolapitoisuuden mittaaminen kuulostaa vaikealta, meille se on helppoa: \u00e4mp\u00e4ri mereen ja saadusta … Jatka lukemista ”MUUTTUUKO SUOLAPITOISUUS MATKALLA?”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1552","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1552","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1552"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1552\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1568,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1552\/revisions\/1568"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1552"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1552"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1552"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}