{"id":1537,"date":"2016-08-19T23:01:09","date_gmt":"2016-08-19T20:01:09","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=1537"},"modified":"2016-08-19T23:04:27","modified_gmt":"2016-08-19T20:04:27","slug":"dyynit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2016\/08\/19\/dyynit\/","title":{"rendered":"DYYNIT"},"content":{"rendered":"

Pys\u00e4hdyimme eilen Helin niemimaalle. Se on syntynyt vallitsevien l\u00e4nsituulien ja merivirtausten kasatessa hiekkaa pitk\u00e4nomaisiksi s\u00e4rkiksi, jotka ovat aikanaan yhdistyneet. J\u00e4imme katsomaan hiekkadyynej\u00e4. Lehtori Nina Brander kertoi meille rannalla dyynien synnyst\u00e4. Ensimm\u00e4isen\u00e4 syntyy alkiodyyni, joka kasautuu, kun meri kuljettaa hiekkaa ja\u00a0aurinko kuivattaa sen. Sitten tuuli kasaa hiekkaa rantavehn\u00e4n juurelle. Alkiodyyni on korkeimmillaan allr\u00a0puoli metri\u00e4. Alkiodyynin j\u00e4lkeen syntyy esidyyni, joka on korkeimmillaan 0,7 metri\u00e4. Esidyynin j\u00e4lkeen syntyy rantadyyni. Rantadyynit ovat liikkuvia dyynej\u00e4, ne voivat liikkua noin 5 metri\u00e4 vuodessa. Hiekkadyynit liikkuvat meren suuntaisesti. Rantadyynien j\u00e4lkeist\u00e4 metsittynytt\u00e4 aluetta kutsutaan mets\u00e4dyyniksi. Mets\u00e4 sitoo hiekan paikalleen, joten mets\u00e4dyynit eiv\u00e4t liiku. Liikkuvat hiekkadyynit hautaavat joskus kyli\u00e4 alleen, joten mets\u00e4dyynej\u00e4 on istutettu est\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4. Tuulen aikaansaamia muotoja kutsutaan eolisiksi muodostelmiksi.<\/p>\n

Lepokulma on piste dyynin romahtamisen j\u00e4lkeen. Kun hiekkaa kasautuu dyynin p\u00e4\u00e4lle ja dyynin k\u00e4rki romahtaa, se saavuttaa lepokulman eli 25-34 astetta. Helin niemimaan ja Puolan rannikon v\u00e4liss\u00e4 on suojaisa lahti.<\/p>\n

Disa ja Ella<\/p>\n

 <\/p>\n

\"hel2\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pys\u00e4hdyimme eilen Helin niemimaalle. Se on syntynyt vallitsevien l\u00e4nsituulien ja merivirtausten kasatessa hiekkaa pitk\u00e4nomaisiksi s\u00e4rkiksi, jotka ovat aikanaan yhdistyneet. J\u00e4imme katsomaan hiekkadyynej\u00e4. Lehtori Nina Brander kertoi meille rannalla dyynien synnyst\u00e4. Ensimm\u00e4isen\u00e4 syntyy alkiodyyni, joka kasautuu, kun meri kuljettaa hiekkaa ja\u00a0aurinko kuivattaa sen. Sitten tuuli kasaa hiekkaa rantavehn\u00e4n juurelle. Alkiodyyni on korkeimmillaan allr\u00a0puoli metri\u00e4. Alkiodyynin j\u00e4lkeen … Jatka lukemista ”DYYNIT”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1537","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1537","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1537"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1537\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1541,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1537\/revisions\/1541"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1537"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1537"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1537"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}