{"id":1521,"date":"2016-08-19T21:34:17","date_gmt":"2016-08-19T18:34:17","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=1521"},"modified":"2016-08-19T21:39:43","modified_gmt":"2016-08-19T18:39:43","slug":"solidaarisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2016\/08\/19\/solidaarisuus\/","title":{"rendered":"Solidaarisuus"},"content":{"rendered":"
\"Kuuluisa<\/a>
Kuuluisa Gdanskin telakan portti<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

1970-1980 luvuilla Puolassa oli monia suuria lakkoja solidaarisuuden ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden oikeuksien puolesta. Lakkoihin ryhdyttiin esimerkiksi siksi, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 ei ollut rahaa syksyll\u00e4 juuri kun lasten koulut olivat alkamassa, vaikka kommunistisessa Puolassa vallitsikin kommunistisen ihanteen mukainen t\u00e4ysty\u00f6llisyys. Palkat eiv\u00e4t kuitenkaan riitt\u00e4neet ihmisten toimeentuloon ja kaikista oli pulaa. Tyytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 aiheutti mm. j\u00e4ttim\u00e4iset inflaatiot esimerkiksi joskus inflaatioprosentti nousi jopa 200%:n. T\u00e4h\u00e4n aikaan Puolassa oli vallalla kommunistit ja siihen aikaan t\u00e4llainen lakkoilu oli ennenkuulumatonta.<\/p>\n

17.12.1970 Gdanskin sataman ty\u00f6ntekij\u00f6ille kerrottiin, ett\u00e4 he voivat palata t\u00f6ihin ja heille vakuuteltiin, ett\u00e4 kaikki on hyvin ja heid\u00e4n vaatimuksiinsa on vastattu. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t saapuivatkin kuuliaisina satamaan ja sen portilla oli aseistettuja miehi\u00e4, jotka alkoivat ampua ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kahakassa sai surmansa 45 ihmist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n tarkoituksena oli toimia varoittavana esimerkkin\u00e4 jos uhmaa kommunisteja ja heid\u00e4n kieltojaan.<\/p>\n

Puolan solidaarisuusliikkeen tunnetuin johtaja oli Lech Walesa. H\u00e4n oli Gdanskin telakan telakkaty\u00f6l\u00e4inen ja nousi t\u00e4m\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n maan alla toimineen liikkeen johtoon. Liike pyrki neuvottelemaan Puolan kommunistisen hallinnon kanssa. Mutta ryhtyi 1980 lakkoon, joka levisi koko Puolaan. Sen j\u00e4lkeen hallinto julisti maahan sotatila ja kaikki tv, satamat ja tehtaat miehitettiin ja kommunistit pid\u00e4ttiv\u00e4t ahkerasti solidaarisuusliikkeess\u00e4 toimijoita. Vaatimuksista ei kuitenkaan luovuttu ja telakkaty\u00f6l\u00e4iset saivat mm. pystytt\u00e4\u00e4 muistomerkin vuoden 1971 lakoissa kuolleiden muistoksi.<\/p>\n

Neuvostoliiton talouden huonontuessa 1980-luvulla Puola ymm\u00e4rsi, ettei Neuvostoliitto olekaan niin vaarallinen, joten siit\u00e4 seurasi py\u00f6re\u00e4n p\u00f6yd\u00e4n neuvottelut ja py\u00f6re\u00e4 p\u00f6yt\u00e4 merkitsi kaikkien olevan samanarvoisia. Vuonna 1989 kommunisti kaatui, josta seurasi ett\u00e4 solidaarisuus ei en\u00e4\u00e4 ollut kielletty aate. T\u00e4ll\u00f6in j\u00e4rjestettiin my\u00f6s osittain demokraattiset vaalit. Puolassa j\u00e4rjestettiin 1989 ensimm\u00e4isen\u00e4 It\u00e4-Euroopassa demokraattiset vaalit. Presidentinvaaleissa Puolan presidentiksi valittiin Lech Walesa.<\/p>\n

Gdanskin telakan portilla n\u00e4imme solidaarisuusliikkeen tunnuksen Solidarno ja Paavi Johannes Paavali II kuvan. Molemmilla on ollut suuri merkitys kommunismin vastaisessa taistelussa Puolassa.<\/p>\n

Linda, Lilli ja Maria<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

  1970-1980 luvuilla Puolassa oli monia suuria lakkoja solidaarisuuden ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden oikeuksien puolesta. Lakkoihin ryhdyttiin esimerkiksi siksi, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 ei ollut rahaa syksyll\u00e4 juuri kun lasten koulut olivat alkamassa, vaikka kommunistisessa Puolassa vallitsikin kommunistisen ihanteen mukainen t\u00e4ysty\u00f6llisyys. Palkat eiv\u00e4t kuitenkaan riitt\u00e4neet ihmisten toimeentuloon ja kaikista oli pulaa. Tyytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 aiheutti mm. j\u00e4ttim\u00e4iset inflaatiot esimerkiksi joskus inflaatioprosentti … Jatka lukemista ”Solidaarisuus”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1521","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1521","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1521"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1521\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1526,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1521\/revisions\/1526"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1521"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1521"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1521"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}