{"id":1511,"date":"2016-08-19T20:52:11","date_gmt":"2016-08-19T17:52:11","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=1511"},"modified":"2016-08-19T21:24:11","modified_gmt":"2016-08-19T18:24:11","slug":"westerplatte","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2016\/08\/19\/westerplatte\/","title":{"rendered":"Westerplatte"},"content":{"rendered":"
\"Merilinjaiset<\/a>
Merilinjaiset Westerplatten muistomerkill\u00e4. Se on pystytetty paikkaan, johon ensimm\u00e4iset laukaukset ammuttiin.<\/figcaption><\/figure>\n

WESTERPLATTE<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong>Saavuimme 18.8 torstaina Gdanskiin ja tutustuimme kaupunkiin. Ensimm\u00e4inen kohteemme oli Westerplatte, joka on tunnettu siit\u00e4, ett\u00e4 siell\u00e4 ammuttiin toisen maailmansodan ensimm\u00e4iset laukaukset.<\/p>\n

Puola itsen\u00e4istyi ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen. Versaillesin rauhansopimuksessa Saksa joutui luovuttamaan Puolalle ns. Puolan k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n, jolla taattiin Puolan yhteys It\u00e4mereen. Danzigista eli nykyisest\u00e4 Gdanskista tuli Kansainliiton vapaakaupunki . T\u00e4m\u00e4n seurauksena Puola sai Danzigin vieress\u00e4 sijaitsevan Westerplatten niemimaan , jonne se perusti 1920-luvulla sotilastukikohdan.<\/p>\n

1.9.1939 alkoi II maailmansota Saksan hy\u00f6kk\u00e4yksell\u00e4 Puolaan. Sodan ensimm\u00e4iset laukaukset ammuttiin 04.47 kohti Westerplatten niemimaata.<\/p>\n

Saksalainen sotalaiva Schlesswig_Hollstein oli saapunut Danzigiin yst\u00e4vyysvierailulle, mutta t\u00e4m\u00e4 olikin h\u00e4m\u00e4yst\u00e4 ja laiva alkoi ampua kohti Westerplaten sotilastukikohtaa. Laiva oli tullut Danzigiin jokea pitkin, joka oli ainoa meritie kaupunkiin. N\u00e4m\u00e4 olivat toisen maailmansodan ensimm\u00e4iset laukaukset. Westerplatten niemimaa, joka sijaitsee joen toisella puolella, tietenkin vastasi tuleen ja t\u00e4st\u00e4 alkoi sota.<\/p>\n

Puola oli varustellut Westerplatten huonosti sotaa varten ja Saksalla oli kivenkova hy\u00f6kk\u00e4yskalusto ja \u2013suunnitelma. Saksalla oli n.3000 sotilasta kun taas Westerplattella oli puolalaisia sotilaita vain n. 200. Ainoastaan suunnilleen puolilla Puolan sotilailla oli aseita. T\u00e4m\u00e4n vuoksi Saksan ajateltiin k\u00e4velev\u00e4n helposti Westerplatten yli ja valtaavan sen, mutta teht\u00e4v\u00e4 osoittautuikin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n vaikeaksi.<\/p>\n

Westerplatte antautui viikon taistelun j\u00e4lkeen ja Puolakin luovutti kahden viikon j\u00e4lkeen. Saksalaiset miehittiv\u00e4t Puolaa vuoteen 1945 asti. Westerplatten sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Suharski halusi luovuttaa jo ennen viikkoa, mutta muut halusivat sotia, joten Suharski lukittiin sairaalahuoneeseen. Sotilaitten luovutettua Suharski l\u00e4hetettiin sotaleirille, jonne h\u00e4n lopulta kuoli. H\u00e4nen tuhkansa kuljetettiin Westerplatteen ja haudattiin muiden sodassa kaatuneiden viereen.<\/p>\n

Johannes ja Niclas<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

WESTERPLATTE \u00a0Saavuimme 18.8 torstaina Gdanskiin ja tutustuimme kaupunkiin. Ensimm\u00e4inen kohteemme oli Westerplatte, joka on tunnettu siit\u00e4, ett\u00e4 siell\u00e4 ammuttiin toisen maailmansodan ensimm\u00e4iset laukaukset. Puola itsen\u00e4istyi ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen. Versaillesin rauhansopimuksessa Saksa joutui luovuttamaan Puolalle ns. Puolan k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n, jolla taattiin Puolan yhteys It\u00e4mereen. Danzigista eli nykyisest\u00e4 Gdanskista tuli Kansainliiton vapaakaupunki . T\u00e4m\u00e4n seurauksena Puola sai Danzigin … Jatka lukemista ”Westerplatte”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1511","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1511","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1511"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1511\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1519,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1511\/revisions\/1519"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1511"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1511"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1511"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}