![\"WP_20150826_004\"](\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2015\/08\/WP_20150826_004.jpg\")
<\/a><\/p>\n <\/p>\n K\u00e4rdl\u00e4n ranta, jossa snorklasimme, oli hyvin matala (1,5-2 m). Pohja oli hienoa hiekkaa, joka toi pienen palan etel\u00e4n hiekkarantojen tunnelmaa. Vesi oli hyvin kirkasta ja n\u00e4kyvyys oli noin 7-10 metri\u00e4. Veden l\u00e4mp\u00f6tila oli v\u00e4h\u00e4n yli 20\u2070C. Pohjassa havaitsimme kauniin karua kasvillisuutta, kuten meriajokasniittyj\u00e4 ja erilaisia vitoja sek\u00e4 mielenkiintoista vedenalaista maisemaa. Uidessamme kiinnitimme huomiomme erityisesti satoihin meduusoihin, jotka tekiv\u00e4t snorklauksesta erityisen. Pohjassa huomiomme kiinnittyi satoihin pieniin reikiin, jotka kaivautuivat syv\u00e4lle hiekkapohjaan. Reikien l\u00e4heisyydess\u00e4 havaitsimme my\u00f6s ohuita pitki\u00e4 viivamaisia muodostelmia, jotka olivat ilmeisestikin syntyneet hiekkamatojen toiminnan seurauksena.<\/p>\n Hiekkamato, putkimadot, hiekkaputkimato (polychaeta, pygospio)<\/p>\n Hiekkaputkimadot ovat rakentamissaan, 1-2 cm pitkiss\u00e4 putkissaan paikallaan el\u00e4vi\u00e4 pieni\u00e4 monisukasmatoja, jotka muistuttavat ulkoisesti toisiaan. Hiekkaputkimadot ovat kellert\u00e4vi\u00e4, pitk\u00e4n ohuita ja niill\u00e4 on kaksi pitk\u00e4\u00e4 pyydystyslonkeroa. Laji pyydyst\u00e4\u00e4 25 mm:n kokoisista putkistaan pieneli\u00f6it\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 vedest\u00e4. Hiekkaputkimato rakentaa ohuen ruskean hiekkaputkensa matalaan veteen. Laji on yleinen ja sit\u00e4 saattaa olla paikoitellen tuhansia yksil\u00f6it\u00e4 neli\u00f6metrill\u00e4. Hiekkaputkimato voi tilap\u00e4isesti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 putkensa esimerkiksi lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4\u00e4n. Mato kiinnitt\u00e4\u00e4 munakapselinsa kiinteille alustoille ja munista kuoriutuu sopivassa suolapitoisuudessa keijuvia toukkia.<\/p>\n Korvameduusa<\/p>\n Korvameduusa on muodoltaan l\u00e4pikuultava ja hyytel\u00f6m\u00e4inen. Kooltaan meduusat ovat 5-15cm. Malliltaan korvameduusa on kellomainen. Meduusan nelj\u00e4 korvamaista sukurauhasta muodostavat keskustan ymp\u00e4rille neliapilaa muistuttavan kuvion, mist\u00e4 meduusa on nimens\u00e4kin saanut. Koiraalla kuviot ovat sinipunaiset ja naaraalla oranssinkeltaiset. Korvameduusan esiintymisalue It\u00e4meress\u00e4 ulottuu etel\u00e4st\u00e4 Merenkurkkuun asti. Suomen rannikoilla lajia esiintyy eniten Saaristomerell\u00e4 ja l\u00e4ntisell\u00e4 Suomenlahdella, miss\u00e4 se on runsaimmillaan loppukes\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n FC Kebu<\/p>\n Inka, Juho ja Roope<\/p>\n Teimme pienen iltaretken l\u00e4heiselle uimarannalle ja snorklasimme, tutkimme pohjaa ja ihmettelimme l\u00e4mmint\u00e4, kirkasta ja puhdasta vett\u00e4. K\u00e4rdl\u00e4n ranta, jossa snorklasimme, oli hyvin matala (1,5-2 m). Pohja oli hienoa hiekkaa, joka toi pienen palan etel\u00e4n hiekkarantojen tunnelmaa. Vesi oli hyvin kirkasta ja n\u00e4kyvyys oli noin 7-10 metri\u00e4. Veden l\u00e4mp\u00f6tila oli v\u00e4h\u00e4n yli 20\u2070C. Pohjassa havaitsimme … Jatka lukemista ”Hiekkaputkimatoja ja korvameduusoja”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1429","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1429","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1429"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1429\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1459,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1429\/revisions\/1459"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1429"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1429"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1429"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"