{"id":1349,"date":"2015-08-21T21:45:09","date_gmt":"2015-08-21T18:45:09","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=1349"},"modified":"2015-08-21T21:45:09","modified_gmt":"2015-08-21T18:45:09","slug":"komentajakapteeni-olavi-arho","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2015\/08\/21\/komentajakapteeni-olavi-arho\/","title":{"rendered":"Komentajakapteeni Olavi Arho"},"content":{"rendered":"

Ennen purjehdusta teht\u00e4v\u00e4n\u00e4mme oli selvitt\u00e4\u00e4, mihin komentajakapteeni Arho on haudattu ja mahdollisesti etsi\u00e4 hauta. Tiesimme Arhon kuolleen Turussa, joten oletimme h\u00e4nen olevan my\u00f6s haudattu Turkuun. Selvityksemme aloitimme yhdess\u00e4 historianopettaja Ala-Nissil\u00e4n kanssa k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 l\u00e4pi Arhosta jo tiedossa olevia asioita. Seuraavaksi l\u00e4hdimme netti\u00e4 apuna k\u00e4ytt\u00e4en selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten tietyn henkil\u00f6n haudan voisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4 osoittautui yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin helpoksi soitettuamme seurakuntayhtym\u00e4n hautaustoimistoon. Hautaustoimiston henkil\u00f6kunta pystyy pelk\u00e4n henkil\u00f6n nimen perusteella kertomaan tarkan hautapaikan. Jokaisella haudalla on oma ”osoitteensa”, joka kertoo mille hautausmaalle, mille linjalle, mihin neli\u00f6\u00f6n ja mille riville vainaja on haudattu sek\u00e4 viimeksi haudan numeron. Jouko Olavi Kaarlo Arhon haudan osoite on U 4.1.10.14.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"Olavi<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

\"Arhon<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Komentajakapteeni Jouko Olavi Kaarlo Arho syntyi Tampereella 14.12.1908 ja kuoli Turussa 27.2.1950. H\u00e4n oli ensimm\u00e4inen Suomen laivaston Mannerheim-ristin ritari ja kokonaisuudessaan ritari numero 104. Arho toimi muun muassa miinalaiva Ruotsinsalmen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4. H\u00e4nen erikoisalaansa oli miinoitus ja miinanraivaus.<\/p>\n

Vapaussodan ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n kenraali Mannerheimin aloitteesta Suomen senaatti perusti 4.3.1918 antamallaan asetuksella Vapaudenristin suurristin, 1., 2., 3. ja 4. luokan Vapaudenristin sek\u00e4 1. ja 2. luokan Vapaudenmitalin kunniamerkit. Asetuksen mukaan p\u00e4\u00e4llyst\u00f6lle voitiin my\u00f6nt\u00e4\u00e4 Vapaudenristin kaikkia luokkia, joista kuitenkin 2. luokka oli tarkoitettu v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kapteenin, 1. luokka v\u00e4hint\u00e4\u00e4n everstin ja suurristi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kenraaliluutnantin arvoiselle upseerille. Alip\u00e4\u00e4llyst\u00f6n ja miehist\u00f6n palkitsemiseen oli k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 Vapaudenmitalit, mutta my\u00f6s Vapaudenristin kaksi alinta luokkaa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Mannerheim-risti oli itsen\u00e4 ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Gustaf Mannerheimin ajatus. Tarkoituksena Mannerheim-ristiss\u00e4 on se, ett\u00e4 se voidaan antaa ilman Vapaudenristin luokkajakoa niin kenraalille, kuin sotamiehellekin.\u00a0 Mannerheim-ristin ritareita on 191 ja heist\u00e4 edelleen elossa on vain ritari numero 95, Tuomas Gerdt.<\/p>\n

Inka<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ennen purjehdusta teht\u00e4v\u00e4n\u00e4mme oli selvitt\u00e4\u00e4, mihin komentajakapteeni Arho on haudattu ja mahdollisesti etsi\u00e4 hauta. Tiesimme Arhon kuolleen Turussa, joten oletimme h\u00e4nen olevan my\u00f6s haudattu Turkuun. Selvityksemme aloitimme yhdess\u00e4 historianopettaja Ala-Nissil\u00e4n kanssa k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 l\u00e4pi Arhosta jo tiedossa olevia asioita. Seuraavaksi l\u00e4hdimme netti\u00e4 apuna k\u00e4ytt\u00e4en selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten tietyn henkil\u00f6n haudan voisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4 osoittautui yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin helpoksi soitettuamme … Jatka lukemista ”Komentajakapteeni Olavi Arho”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1349","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1349","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1349"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1349\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1352,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1349\/revisions\/1352"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1349"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1349"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1349"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}