{"id":1197,"date":"2014-08-22T16:52:26","date_gmt":"2014-08-22T13:52:26","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=1197"},"modified":"2014-08-22T19:29:53","modified_gmt":"2014-08-22T16:29:53","slug":"kastelholman-linna","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2014\/08\/22\/kastelholman-linna\/","title":{"rendered":"Kastelholman linna"},"content":{"rendered":"<figure id=\"attachment_1210\" aria-describedby=\"caption-attachment-1210\" style=\"width: 168px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2014\/08\/Linnanpiha1.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-1210\" src=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2014\/08\/Linnanpiha1-168x300.jpg\" alt=\"Merilinjalaiset Kastelholman linnan pihalla. Taustalla keskiaikainen vaakuna, jossa saksanhirvi. Saksanhirvi on my\u00f6s nykyisess\u00e4 Ahvenanmaan vaakunassa.\" width=\"168\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2014\/08\/Linnanpiha1-168x300.jpg 168w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2014\/08\/Linnanpiha1-576x1024.jpg 576w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2014\/08\/Linnanpiha1-400x711.jpg 400w\" sizes=\"auto, (max-width: 168px) 85vw, 168px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-1210\" class=\"wp-caption-text\">Merilinjalaiset Kastelholman linnan pihalla. Taustalla keskiaikainen vaakuna, jossa saksanhirvi. Saksanhirvi on my\u00f6s nykyisess\u00e4 Ahvenanmaan vaakunassa.<\/figcaption><\/figure>\n<figure id=\"attachment_1211\" aria-describedby=\"caption-attachment-1211\" style=\"width: 168px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2014\/08\/Iivari-ja-luut.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-1211\" src=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2014\/08\/Iivari-ja-luut-168x300.jpg\" alt=\"Linnan ymp\u00e4rilt\u00e4 on l\u00f6ytynyt paljon luita, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 mit\u00e4 linnassa on sy\u00f6ty.\" width=\"168\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2014\/08\/Iivari-ja-luut-168x300.jpg 168w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2014\/08\/Iivari-ja-luut-576x1024.jpg 576w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2014\/08\/Iivari-ja-luut-400x711.jpg 400w\" sizes=\"auto, (max-width: 168px) 85vw, 168px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-1211\" class=\"wp-caption-text\">Linnan ymp\u00e4rilt\u00e4 on l\u00f6ytynyt paljon luita, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 mit\u00e4 linnassa on sy\u00f6ty.<\/figcaption><\/figure>\n<p><a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2014\/08\/Puolustusmuurilla.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter size-medium wp-image-1212\" src=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2014\/08\/Puolustusmuurilla-168x300.jpg\" alt=\"Puolustusmuurilla\" width=\"168\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2014\/08\/Puolustusmuurilla-168x300.jpg 168w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2014\/08\/Puolustusmuurilla-576x1024.jpg 576w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2014\/08\/Puolustusmuurilla-400x711.jpg 400w\" sizes=\"auto, (max-width: 168px) 85vw, 168px\" \/><\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Kastelholman linna<\/p>\n<p>Kastelholman linna sijaitsee Ahvenanmaan Sundissa. Ensimm\u00e4inen osa linnasta, Kastelholmin talo, valmistui 1388. Sit\u00e4 suojasi paalutus ja 1400-luvulla rakennettiin ensimm\u00e4inen keh\u00e4muuri, tornit, kiinte\u00e4t rakennukset ja linna alkoi saada varsinaista muotoa. Keh\u00e4muuri oli 1,5 metri\u00e4 korkea ja sit\u00e4 kutsuttiin loukkumuuriksi, sill\u00e4 vastustaja joutui kiipe\u00e4m\u00e4\u00e4n muurin yli ja joutui heti tulituksen kohteeksi linnan korkeimmasta tornista, kuuritornista. 1500-luvun alussa linna oli usein vihollisen piiritt\u00e4m\u00e4n\u00e4 ja 1507 tanskalainen Sj\u00f6ren Nordby tuhosi linnan.<\/p>\n<p>Toisaalla Ruotsissa Kustaa Vaasa oli kiinnostunut Ahvenanmaasta. T\u00e4ten h\u00e4n antoi k\u00e4skyn laajentaa linnaa ja sen vieress\u00e4 olevaa kuninkaan kartanoa. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen linnaa k\u00e4ytettiin tarhaukseen ja mets\u00e4stykseen. Saksanhirven mets\u00e4styksen paljouden seurauksena vain kuninkaalliset saivat mets\u00e4st\u00e4\u00e4. Mets\u00e4styskielto tuli my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n ja salamets\u00e4styksest\u00e4 seurasi kuolema. Vuonna 1556 Kustaa Vaasa nimitti poikansa Juhanan Suomen herttuaksi. Juhana piti velje\u00e4\u00e4n Eerik XIV:t\u00e4 vankina Kastelholman linnassa vuodesta 1571 l\u00e4htien. My\u00f6hemmin Eerik XVI siirrettiin pois muualle, jonka j\u00e4lkeen h\u00e4net myrkytettiin.<\/p>\n<p>1600-luvulla hallintomuoto muuttui ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n tuli l\u00e4\u00e4ninherranhallinta ja heit\u00e4 palvelivat vuodit. T\u00e4m\u00e4n seurauksena Ahvenanmaa kuului Turun linnan l\u00e4\u00e4niin. Kastelholman linnasta tehtiin vankila. Vuonna 1745 suuri tulipalo tuhosi linnan ja teki siit\u00e4 asumiskelvottoman. Linnaa aloitettiin restauroimaan 1891 muun muassa vankilaty\u00f6voimalla. Linnan viimeisin restaurointi valmistui vuonna 2001.<\/p>\n<p>Noitavainot<\/p>\n<p>1660-luvulla noitavainot alkoivat Emkarbyn kyl\u00e4st\u00e4, jossa Karin Persdotteria syytettiin noituudesta. V\u00e4itettiin, ett\u00e4 h\u00e4n olisi vieraillut Ky\u00f6pelinvuorella. Karin my\u00f6nsi siell\u00e4 olleensa, mutta ei yksin. Vuosina 1666-1676 Ahvenanmaalla 17 naista sai syytteen noituudesta, joista 7 tuomittiin kuolemaan. Kastelholman linna toimi tutkintavankilana.<\/p>\n<p>Ruoka<\/p>\n<p>Ruokaa valmistettiin usein avotulella ja ruoka oli l\u00e4hes aina liharuokaa, esimerkiksi lihapadat. Vihanneksia ei sy\u00f6ty paljoa. Lintujen munat olivat suosittua ruokaa, sill\u00e4 niit\u00e4 ei voitu myrkytt\u00e4\u00e4. Erilaisina juhlap\u00e4ivin\u00e4, kuten mets\u00e4stysp\u00e4ivill\u00e4, saattoi olla jopa 30 eri ruokalajia. Ylimyst\u00f6 saattoi sy\u00f6d\u00e4 jopa 5 kiloa ruokaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Linnunsulkia k\u00e4ytettiin oksennusreaktion aikaan saamiseksi, jonka j\u00e4lkeen oli mahdollista sy\u00f6d\u00e4 lis\u00e4\u00e4. Kaljaa juotiin 5-7 litraa. Puutarhoissa kasvatettiin erilaisia sitrushedelmi\u00e4.<\/p>\n<p>Oikeus<\/p>\n<p>Oikeudenk\u00e4ynti pidettiin vain kaksi kertaa vuodessa. Tuomion toteuttaminen oli usein py\u00f6velin ty\u00f6t\u00e4. Py\u00f6velin\u00e4 saattoi toimia vanha vanki tai tuomion saanut joka on suostunut py\u00f6velin ty\u00f6h\u00f6n. Py\u00f6velin toteuttamia tuomioita olivat muun muassa kuolemantuomio tai raajan menetys. Viimeinen teloitus toteutettiin Ahvenenmaalla vuonna 1828, kun F\u00e5gl\u00f6l\u00e4inen nainen sai tuomion oman lapsensa surmaamisesta<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Onni, Joonas ja Eero<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&nbsp; Kastelholman linna Kastelholman linna sijaitsee Ahvenanmaan Sundissa. Ensimm\u00e4inen osa linnasta, Kastelholmin talo, valmistui 1388. Sit\u00e4 suojasi paalutus ja 1400-luvulla rakennettiin ensimm\u00e4inen keh\u00e4muuri, tornit, kiinte\u00e4t rakennukset ja linna alkoi saada varsinaista muotoa. Keh\u00e4muuri oli 1,5 metri\u00e4 korkea ja sit\u00e4 kutsuttiin loukkumuuriksi, sill\u00e4 vastustaja joutui kiipe\u00e4m\u00e4\u00e4n muurin yli ja joutui heti tulituksen kohteeksi linnan korkeimmasta tornista, &hellip; <a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2014\/08\/22\/kastelholman-linna\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Kastelholman linna&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1197","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1197","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1197"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1197\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1213,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1197\/revisions\/1213"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1197"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1197"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1197"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}