{"id":1158,"date":"2014-08-20T13:22:36","date_gmt":"2014-08-20T10:22:36","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=1158"},"modified":"2014-08-20T22:57:21","modified_gmt":"2014-08-20T19:57:21","slug":"biologian-maantieteen-ja-historian-opiskelua-getassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2014\/08\/20\/biologian-maantieteen-ja-historian-opiskelua-getassa\/","title":{"rendered":"Biologian, maantieteen ja historian opiskelua Getassa"},"content":{"rendered":"

Keskiviikkoaamu alkoi opiskelulla klo 8-11. Kirjoiteamme oppimaamme ja kokemaamme p\u00e4iv\u00e4n aikana. Klo 12 l\u00e4hdimme Getasta, otimme pohjan\u00e4ytteen Djupvikenin suulta ja jatkamme kohti Maarianhaminaa.<\/p>\n

\"Maantieteen<\/a>
Maantieteen oppitunti Djupvikenin lahdella<\/figcaption><\/figure>\n
\"Historian<\/a>
Historian opetusta Getan kalliolla<\/figcaption><\/figure>\n
\"Pirunpelto\"<\/a>
Merilukiolaiset pirunpellolla Getassa<\/figcaption><\/figure>\n
\"Getan<\/a>
Getan luolat<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Signhildskrubba<\/strong><\/p>\n

K\u00e4velimme Gettassa luontopolkua pitkin ja k\u00e4vimme katsomassa yht\u00e4 Ahvenanmaan n\u00e4ht\u00e4vyyksist\u00e4. Tulimme kalliolle, jossa oli melko syv\u00e4 rotko. Rotkoon liittyy tarina englantilaisesta prinsessasta. Tarina kertoo prinsessasta nimelt\u00e4 Signhild, joka matkusti Ahvenanmaalle levitt\u00e4\u00e4kseen kristinuskoa. Ahvenanmaalaiset eiv\u00e4t pit\u00e4neet h\u00e4nen uskonnon levitt\u00e4misest\u00e4, jonka takia he yrittiv\u00e4t tappaa h\u00e4net. Singhild pakeni heit\u00e4 ja piiloutui rotkoon valkoisen hevosensa kanssa, josta ahvenanmaalaiset T\u00e4m\u00e4 tarina on melko samantapainen kuin piispa Henrikin tarina. H\u00e4n my\u00f6s yritti levitt\u00e4\u00e4 kristinuskoa Suomeen, mutta ihmiset eiv\u00e4t halunneet luopua uskostaan mink\u00e4 takia Henrik menetti henkens\u00e4. T\u00e4llaisia marttyyri tarinoita on monenlaisia usein kristinuskosta. Kristinusko alkoi kuitenkin hiljalleen levit\u00e4 Ahvenanmaalta pidemm\u00e4lle Suomeen 800-luvulta alkaen.<\/p>\n

Thomas ja Kristian<\/p>\n

Stefan L\u00f6fvingin j\u00e4ljill\u00e4<\/p>\n

Stefan (suamalaisittain Tapani) L\u00f6fving oli suomalainen sissip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ison- ja pikkuvihan aikoihin. Meille h\u00e4n tuli tutuksi Getan luontokierroksella. Tarinan mukaan h\u00e4n harhautti isonvihan aikana (v. 1715) ven\u00e4l\u00e4iset joukot k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 saappaansa v\u00e4\u00e4rinp\u00e4in ja k\u00e4velem\u00e4ll\u00e4 siten Ahvenanmeren ylitse. Getalla h\u00e4n piiloutui haavoittuneena ja verisen\u00e4 luolaan, jossa h\u00e4n selviytyi sy\u00f6m\u00e4ll\u00e4 getalaisten piilottamia sotaruokavaroja.<\/p>\n

Tapani piti p\u00e4iv\u00e4kirjaa, jonka pohjalta Ky\u00f6sti Wilkuna kirjoitti romaanin \u201dTapani L\u00f6fvingin seikkailut\u201d. Kirjassa kerrotaan h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n sissip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4, sek\u00e4 toiminnassa ett\u00e4 vapaalla \u2013 kirjassa esiintyy my\u00f6s h\u00e4nen lapsuudenyst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Riikka, johon h\u00e4n t\u00f6rm\u00e4ilee ymp\u00e4ri Suomea.<\/p>\n

Isoviha oli ven\u00e4l\u00e4isten miehitys Suomessa vuosina 1713-1721. Ruotsin suurvalta-asema alkoi musertua ja Ven\u00e4j\u00e4 alkoi laajentua saaden p\u00e4\u00e4syn It\u00e4merelle. Isoviha p\u00e4\u00e4ttyi Uudenkaupungin rauhaan1723.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kaisa, Jenny ja Olga<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Keskiviikkoaamu alkoi opiskelulla klo 8-11. Kirjoiteamme oppimaamme ja kokemaamme p\u00e4iv\u00e4n aikana. Klo 12 l\u00e4hdimme Getasta, otimme pohjan\u00e4ytteen Djupvikenin suulta ja jatkamme kohti Maarianhaminaa.   Signhildskrubba K\u00e4velimme Gettassa luontopolkua pitkin ja k\u00e4vimme katsomassa yht\u00e4 Ahvenanmaan n\u00e4ht\u00e4vyyksist\u00e4. Tulimme kalliolle, jossa oli melko syv\u00e4 rotko. Rotkoon liittyy tarina englantilaisesta prinsessasta. Tarina kertoo prinsessasta nimelt\u00e4 Signhild, joka matkusti Ahvenanmaalle … Jatka lukemista ”Biologian, maantieteen ja historian opiskelua Getassa”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1158","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1158","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1158"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1158\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1182,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1158\/revisions\/1182"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1158"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1158"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1158"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}