Ven\u00e4j\u00e4n laivasto voitti Ruotsin laivaston Riilahden meritaistelussa Hankoniemen pohjoispuolella olevassa Riilahdessa 27.7.1714. Taistelu oli Ven\u00e4j\u00e4n It\u00e4meren laivaston ensimm\u00e4inen merkitt\u00e4v\u00e4 voitto. Todenn\u00e4k\u00f6isesti Ven\u00e4j\u00e4n menestys johtui tyynest\u00e4 kelist\u00e4, jonka takia Ruotsin avomeren laivastolla oli ongelmia liikkua. Ven\u00e4j\u00e4n kaleerit liikkuivat ketter\u00e4sti soutamalla tyyness\u00e4 mutta Ruotsin avomerilaivoista ei saatu taistelupaikalle kuin HMS Elefanten, jossa oli vahva tykist\u00f6 ja muutama , joiden tykist\u00f6t olivat heikot.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 oli siis suuri ylivoima heid\u00e4n yli sadalla aluksella. Ruotsin laivasto kesti ven\u00e4l\u00e4isten hy\u00f6kk\u00e4yksen mutta puolustuslinja merell\u00e4 petti illan saapuessa. Kontra-amiraali Nils Ehrensk\u00f6ld oli HMS Elefantenin kapteenina ja h\u00e4nest\u00e4 on noussut Ruotsin laivastossa sankari h\u00e4nen pidetty\u00e4\u00e4n linjat kunnossa ylivoimaista kaleerilaivastoa vastaan. Ehrensk\u00f6ldin taistelu taktiikkana oli hinata Elefanten ahtaan salmen suulle ja pienemm\u00e4t kaleeri alukset sijoittuivat sen ymp\u00e4rille. Ven\u00e4j\u00e4n murskaava ylivoima vei kuitenkin voiton lopuksi. Ruotsi sai kuitenkin tuhottua monia Ven\u00e4j\u00e4n aluksia eik\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 selvinnyt t\u00e4ysin ilman tappioita.<\/p>\n
Ruotsilta vallatut alukset kuljetettiin Pietariin ja HMS Elefanten kunnostettiin ja rikattiin uudestaan kolmimastokuunariksi. Tuon kyseisen taistelun j\u00e4lkeen Ven\u00e4j\u00e4n laivastossa on ollut melkein aina Riilahden meritaistelun mukaan nimetty alus sek\u00e4 gangut alus luokka.<\/p>\n
Lauri Leimu ja Eemil Heimo<\/p>\n
\u00a0Pietari Suuri<\/strong><\/p>\n Pietari Suuri, 1700-luvulla Ven\u00e4j\u00e4n laivastoa johtanut ja kehitt\u00e4nyt tsaari, syntyi vuonna 1672 Kremliss\u00e4 tsaari Aleksein ja Natalia Narysjkinan pojaksi. Tsaari h\u00e4nest\u00e4 tuli jo 10-vuotiaana, vaikka valtion asioita silloin hoitivatkin valtionhoitajat. 17-vuotiaana h\u00e4nest\u00e4 tuli Ven\u00e4j\u00e4n hallitsija. T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4n ei ollut viel\u00e4 kiinnostunut hallitsemisesta vaan kiinnostus hallitsemiseen syttyi vasta my\u00f6hemmin.<\/p>\n Pietari oli kiinnostunut tekniikasta ja laivanrakennuksesta, joita h\u00e4n l\u00e4hti opiskelemaan ja harrastamaan mm. Alankomaihin ja Englantiin. 16-vuotiaana Pietari kiinnostui laivoista ja h\u00e4nen unelmansa meritiest\u00e4 Eurooppaan syntyi.<\/p>\n Pietari piti kovasti l\u00e4nsimaista ja halusi l\u00e4nsimaalaistaa ja uudistaa my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 oli satama vain J\u00e4\u00e4merell\u00e4, jonne kulku oli mahdollista vain lyhyen ajan vuodesta, joten Pietari piti t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 sataman perustamista It\u00e4merelle.<\/p>\n Pietari Suuren \u00e4iti naitti poikansa hyvin vanhoilliselle ja uskonnolliselle Jevdokia Lopuhinalle. Pariskunta ei tullut toimeen kesken\u00e4\u00e4n ja kolmen avioliittovuoden j\u00e4lkeen Jevdokia suljettiin luostariin, jossa h\u00e4n my\u00f6hemmin kuoli.<\/p>\n Pietarin asema hallitsijana vahvistui h\u00e4nen vanhetessaan. Etenkin silloin, kun h\u00e4nen kuriirinsa kimppuun hy\u00f6k\u00e4ttiin ja Pietari joutui pakenemaan luostariin, Pietarin kannattajat luulivat t\u00e4m\u00e4n olevan vaarassa ja yh\u00e4 useampi siirtyi h\u00e4nen puolelleen. Kun Pietarin sisar Sofia siirtyi luostarin asumaan ja Pietari olisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 voinut hallita maataan t\u00e4ysin itsen\u00e4isesti, h\u00e4nt\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 hallitseminen kiinnostanut. Pietari keskittyi yksityisel\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja asui ulkomailla. Pietari oli 203 senttimetri\u00e4 pitk\u00e4 ja rakasti tanssimista. Luonteeltaan h\u00e4n oli ujonpuoleinen mutta energinen. Pietari ei milloinkaan oppinut lukemaan kunnolla ja h\u00e4nen kirjallinen sivistyksens\u00e4 j\u00e4i muutenkin v\u00e4h\u00e4iseksi. Pietari suuri kuoli 1725 53-vuotiaana, kun h\u00e4nen terveytens\u00e4 alkoi murentua.<\/p>\n Pietari johti Ven\u00e4j\u00e4n laivastoa Riilahden taistelussa 27.7.1714. Pietari oli itse mukana Hangon taistelupaikalla. H\u00e4n siirtyi maitse Hankoniemen l\u00e4nsireunaan, josta h\u00e4n l\u00e4hti aluksella tarkastamaan Ruotsin laivaston sijaintia. Taistelun voittivat ven\u00e4l\u00e4iset ja Pietari sai suurta kunniaa. Hallitsija asettui perustamaansa p\u00e4\u00e4kaupunkiin Pietariin It\u00e4meren rannalle. Siell\u00e4 h\u00e4n aloitti massiiviset rakennusty\u00f6t, kuten Pietarinhovin ja Talvipalatsin rakentamisen, mik\u00e4 oli osoitus eurooppalaisuudesta ja modernisaatiosta. Koska Pietari suuri oli l\u00e4nsimaalaistanut Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ja tuhonnut vanhan ven\u00e4l\u00e4isen kulttuurin, 1800-luvulla h\u00e4neen suhtauduttiin kriittisesti. Nyky\u00e4\u00e4n Pietaria pidet\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 kansallissankarina.<\/p>\n L\u00e4hteet: Riilahden taistelu 1714 toim. Ilkka Linnakko Hangon museo, Gangut-n\u00e4yttely<\/p>\n Emma Laitinen, Vilma Tuppurainen<\/p>\n Alustyypit<\/strong><\/p>\n Vierailimme Hangon museossa sunnuntaina Riilahden taistelussa k\u00e4ytettiin kolmenlaisia aluksia; tykkiproomu Elefanten, kaleereja ja sluuppeja.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n laivasto oli olematon kun Suuri Pohjan sota alkoi, mutta sodan loputtua se oli vahvempi ainakin m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti kuin Ruotsin. Pietari Suuren kiinnostus laivanrakennukseen ja It\u00e4meren hallintaan johti Ven\u00e4j\u00e4n laivaston suureen kasvuun. H\u00e4nen hallintokautensa aikana rakennettiin 1104 alusta.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n laivastossa on aina ollut Gangut tyypin aluksia, sill\u00e4 Gangut nimest\u00e4 tuli Ven\u00e4j\u00e4n uuden voiman symboli. Gangut sana tulee \u2019\u2019Hango udd\u2019\u2019 Ven\u00e4j\u00e4nkielisest\u00e4 lausuntatavasta. Hankoniemell\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 voitti ensimm\u00e4isen merkitt\u00e4v\u00e4n meritaistelunsa.<\/p>\n Kaleereita oli kahta kokoa, pienemm\u00e4t ja suuremmat. Kaleerit oli aluksia joita soudettiin. Airon paino oli aina alle 100 kiloa ja pituus 15 m. Pienempi\u00e4 aluksia souti 1-3 soutajaa ja suurempia 4-6 per airopari. Kaleerin matkanopeus oli 5-10 km tunnissa. Hangon museossa pienoismalli Sparre-nimist\u00e4 kaleeria souti kuusi miest\u00e4 per. airo. Kaleerissa oli kaksi mastoa joissa molemmissa oli yksi raakapurje jossa purje oli.<\/p>\n Elefanten tykkiproomu pystyi hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4n vain eteenp\u00e4in, ja puolustus taaksep\u00e4in oli olematon sill\u00e4 tykit olivat nokkaa kohti. Tykkej\u00e4 Elefantenissa oli 18. Ruotsin laivastolla oli Riilahden taistelussa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n Elefanten, kuusi kaleeria ja kolme saaristolaisvenett\u00e4.<\/p>\n Ruotsin laivaston linjalaivat olivat suurimpia tykkialuksia, joissa oli tavallisesti 46-100 tykki\u00e4. Pienemm\u00e4t ja nopeammin purjehtivat fregatit oli varustettu 18 -40 tykill\u00e4.<\/p>\n Laivaston ensimm\u00e4iseen luokkaan kuului viisi linjalaivaa: Kung Karl joka laskettiin vesille 1694 ja se oli laivaston suurin alus 108 tykill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Muut olivat Eningheten , Drottning Hedvig Eleonora, Drottning Ulrica Eleonora ja Prins Karl.<\/p>\n N\u00e4m\u00e4 viisi alusta laskettiin vesille vuonna 1682 -1696. Kaikki olivat raskaasti aseistettuja 70-108 tykill\u00e4\u00e4n. Ne muodostivat laivaston parhaan ja raskaiten aseistetun luokan.<\/p>\n Laivaston toiseen luokkaan kuului 10 suhteellisen raskaasti aseistettua linjalaivaa. Tykkej\u00e4 oli 70-86.<\/p>\n Kolmannessa luokassa oli 7 llinjalaivaa, joista useimmat oli rakennettu 1660 luvulla. Muutama oli rakennettu 1689. Hercules oli laivaston vanhin linjalaiva, 68 tykill\u00e4\u00e4n ja se oli laskettu vesille jo 1620. T\u00e4ss\u00e4 luokassa oli muutama aivan uusi alus W\u00e4stmanland ja Sk\u00e5ne jotka oli laskettu vesille vuosina 1696-1697<\/p>\n Nelj\u00e4s luokka, kaikkiaan 19 alusta, joista 7 oli linjalaivoja.Nelj\u00e4nnen luokan linjalaivat olivat hieman kevyemmin aseistettuja noin 50 tykill\u00e4\u00e4n. Luokassa oli kolme vanhinta linjalaivaa, Estland, Livland ja \u00d6sel.<\/p>\n Viidenness\u00e4 luokassa oli vain kolme alusta. Fregatit Riga, Stralsund ja Stenbokken. Kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 valmistuivat 1684-1687 nimens\u00e4 mukaisissa kaupungeissa. Stenbokken 1679 toiseksi viimeisen\u00e4 aluksena Tukholman telakalta, ennen kuin telakka ja laivaston tukikohta siirrettiin Karlskronaan.<\/p>\n Kuudes luokka koostui Fregatti Falkenista, sek\u00e4 nelj\u00e4st\u00e4 kevyest\u00e4 Fregatista, jotka kaikki olivat rakennettu Kalmarissa 1679-1687. Lis\u00e4ksi t\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n kuului kaksi pient\u00e4 Fregattia. 34 Phoenix, joka oli laivaston vanhin alus vuodelta 1651. Sek\u00e4 26 tykk\u00f6sen Delfin. Polttolaivoiksi muutettu n\u00e4m\u00e4, jotka taistelun syttyess\u00e4 sytytettiin tuleen ja l\u00e4hetettiin vihollisten laivojen keskelle. Miehist\u00f6n piti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 viime tipassa laiva. Kuudenteen luokkaan kuului 1681 valmistunut Pummiksi, ja \u00c5skedundare.<\/p>\n Jerry Lehtonen 12H ja Enni Lehtonen 11H<\/p>\n Nils Ehrenski\u00f6ld<\/strong><\/p>\n Nils Ehrenski\u00f6ld seisoo Elefantenin kannella ja katselee horisonttiin. Tuuli tuivertaa h\u00e4nen tukassaan ja kaukaisuudesta kuuluu ven\u00e4l\u00e4isten sotahuutoja. Ehrenski\u00f6ld on valmiina kohtaamaan id\u00e4n mahdin.<\/p>\n Nils Ehrenski\u00f6ld syntyi Turussa 11.5.1674, mutta muutti Tukholmaan 2- vuotiaana. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 toimi laivastossa upseerina ja t\u00e4m\u00e4 innostamana Nils ryhtyi 10-vuotiaana laivapojaksi. I\u00e4n karttuessa h\u00e4n siirtyi vuodeksi Karlskronaan laivastoon, mutta palasi kuitenkin takaisin kauppalaivastoon. Kiinnostuneena merisotataidoista l\u00e4hti Ranskaan opiskelemaan asiaa 1698. Palatessaan oli ylentynyt kapteeniksi.<\/p>\n Ehrenski\u00f6ld aloitti uransa, kun h\u00e4net pyydettiin Livlandin p\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi Suureen Pohjan sotaan. 1803, -05 ja -08 toimi Ruotsin laivastossa p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 eskadereissa it\u00e4isell\u00e4 Suomenlahdella. Teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli vartioida ja rajoittaa Ven\u00e4j\u00e4n merikauppak\u00e4ynti\u00e4 sek\u00e4 tuhota linnoituslaitteita.<\/p>\n H\u00e4n koki urallaan my\u00f6s ep\u00e4onnea \u2013 1708 h\u00e4n haaksirikkoutui Norrk\u00f6ping \u2013aluksella menett\u00e4en samalla omaisuutensa. Siit\u00e4 selvinneen\u00e4 h\u00e4n komensi lippulaiva Prins Carl Fredriki\u00e4 1709. H\u00e4net tunnetaan kuitenkin parhaiten toimestaan kipparina Elefanten-aluksella Riilahden taistelussa 1714.<\/p>\n Riilahden taistelu Ehrensk\u00f6din silmin<\/strong><\/em><\/p>\n 25.7.1714<\/p>\n Ruotsalaiset siirsiv\u00e4t aluksensa Hankoniemen k\u00e4rjest\u00e4 Bents\u00e5rin saaristoon, tarkoituksena est\u00e4\u00e4 yliveto ja tuhota ylivedetyt kaleerit.<\/p>\n 26.7.1714<\/p>\n N\u00e4hdess\u00e4\u00e4n ven\u00e4l\u00e4iset kaleerit, p\u00e4\u00e4tti Ehrenski\u00f6ld vet\u00e4yty\u00e4 takaisin saaristoon suojaan ja etsi\u00e4 taistelupaikkaa. H\u00e4nell\u00e4 oli roima etuly\u00f6ntiasema, koska h\u00e4n tunsi saariston ja pystyi n\u00e4in ollen valitsemaan parhaan mahdollisen taistelupaikan. H\u00e4n valitsi ahtaan kapeikon, koska Elefanten pystyi hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n vain eteenp\u00e4in ja kiertoliikenne taakse olisi mahdotonta. Ehrenski\u00f6ld ankkuroi aluksensa ja j\u00e4i odottamaan apujoukkoja. Illaksi odotettu isku peruuntui, koska ven\u00e4l\u00e4iset olivat uupuneita kaikesta soutamisesta ja ruotsalaiset olivat vahvoilla. My\u00f6s s\u00e4\u00e4 ja huono n\u00e4kyvyys puolsivat p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4.<\/p>\n 27.7.1714<\/p>\n Pietari Suuri tarjosi ruotsalaisille mahdollisuutta antautua, jolloin sotavankeja kohdeltaisiin sivistyneesti, jos ruotsalaiset laskisivat ja luovuttaisivat lippunsa. Ehrenski\u00f6ld ei hyv\u00e4ksynyt tarjousta, vaikka uumoili Ven\u00e4j\u00e4n voittoa. P\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iset saivat k\u00e4skyn hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 ja taistelu kesti vain kaksi tuntia. Ruotsalaiset eiv\u00e4t p\u00e4rj\u00e4nneet ven\u00e4l\u00e4isten uudelle taistelutekniikalle, jossa kaleerien airoilla pystyi aiheuttamaan tuhoa l\u00e4hitaistelussa ja liikkumaan sujuvasti soutamalla. Ruotsalaiset joutuivat vet\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n Elefanteniin ja lopulta Ehrenski\u00f6ld suostui laskemaan kontra-amiraalin viirin. Haavoittuneena h\u00e4n yritti paeta, mutta j\u00e4i sotavangiksi ja ruotsalaisten sotakalusto takavarikoitiin. Yli 200 sotilasta joutui sotavangeiksi.<\/p>\n Taistelun j\u00e4lkimainingit<\/strong><\/em><\/p>\n Ehrenski\u00f6ld kuljetettiin Turun kautta Ahvenanmaalle ja ruotsalaiset yrittiv\u00e4t turhaan vapauttaa h\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n Vapautus tapahtui Pietarissa Uudenkaupungin rauhan my\u00f6t\u00e4 1721. Pietari Suuri halusi kunnioittaa Ehrenski\u00f6ldi\u00e4 my\u00f6nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 t\u00e4lle amiraalin arvon ja palatsin, mutta h\u00e4n palasi perheens\u00e4 luokse Ruotsiin. Ruotsin silloinen kuningas Fredrik I otti Ehrenski\u00f6ldin vastaan ja ylensi t\u00e4m\u00e4n amiraaliksi tsaari Pietari Suuren suosituskirjeen ansiosta.<\/p>\n Ruotsalaiset eiv\u00e4t kunnioittaneet Ehrenski\u00f6ldi\u00e4, vaikka h\u00e4n oli l\u00e4htenyt vaativaan taisteluun. Vasta 200-vuotiskuolinp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 h\u00e4n sai oman muistomerkin ja julkaistiin kaksi mitalia tekstill\u00e4: \u201dAntoi kaikkensa is\u00e4nmaalle.\u201d<\/p>\n Erika N\u00e4si 12H, Saana P\u00e4\u00e4kk\u00f6 12H<\/p>\n RIILAHDEN TAISTELUN MUISTOMERKIT<\/strong><\/p>\n Vuonna 1714 Ven\u00e4j\u00e4 soti Ruotsia vastaan. Suuressa Pohjansodassa k\u00e4ytiin lukuisia taisteluita, ja niist\u00e4 yksi oli Hangonniemen edustalla tapahtunut laivastotaistelu.<\/p>\n Taistelussa ottivat yhteen \u00a0Ruotsin kuninkaalinen laivasto ja Tsaarin laivasto. Ruotsin laivasto oli k\u00e4ynnyt 1600- luvulla aikana lukuisia sotia, joten niill\u00e4 oli suuri pula resursseista. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 taas oltiin hyvin valmistauduttu It\u00e4merell\u00e4. Riilahden taistelussa Ven\u00e4j\u00e4 voitti Ruotsin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa meritaistelussa.<\/p>\n Riilahden taistelupaikalle l\u00e4hialueelle ei tehty ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 eik\u00e4 ruotsalaista muistomerkki\u00e4 kuin vasta 1860- luvulla. Kun taistelun 150- vuotisjuhla l\u00e4hestyi \u00a0Aleksanteri II kiinnostui taistelusta.\u00a0 H\u00e4n saapui vuonna 1869 Fregatti Gromboilla Riilahden kartanon alueelle ja sen miehist\u00f6 pystytti puuristin oletetun taistelupaikan kohdalle. Silloinen Riilahden kartanon omistaja Adolf Aminof asetti pysyv\u00e4m\u00e4lle merkille kolme ehtoa, jotka Aleksanteri II hyv\u00e4ksyi. Ehdot olivat seuraavat 1) Muistomerkki ei ole taistelun voiton muistolle vaan sill\u00e4 kunnioitetaan kaikkia taistelussa kuoleita\u00a0 2) Muistomerkin ristin tulee olla neutraali eli latinalainen eik\u00e4 ortodoksi risti 3) muistomerkin tulee olla kaksikielinen, ruotsiksi ja ven\u00e4j\u00e4ksi.<\/p>\n Patsas on pystytetty eritt\u00e4in n\u00e4kyv\u00e4lle paikalle lahden reunalle. Patsas on korokkeella, jonne vie portaat rannasta. Rantaan rakenettu todella kest\u00e4v\u00e4 ja iso laituri, koska patsas on suosittu turistikohde. Ristipatsas on 3,56 metri\u00e4 korkea ja on ven\u00e4l\u00e4isen kivenveist\u00e4j\u00e4n tekem\u00e4.<\/p>\n P\u00e4\u00e4t\u00f6s toisesta suuremmasta patsaasta tehtiin vuonna 1914. Patsaan rakennusta ei aloitettu koskaan, koska ensimm\u00e4inen maailmansota alkoi. Patsas valmistui vuonna 1928 suomalaisten toimesta. Siit\u00e4 tehtiin muistomerkki Elefantenia komentaneelle Nils (Niilo) Ehrenski\u00f6ld, joka johti sinnikk\u00e4\u00e4sti taistelua ylivoimasta vihollista vastaan, vaikka taistelun h\u00e4visikin. Ehrensv\u00e4rd oli syntynyt Turussa ja vasta itsen\u00e4istyneess\u00e4 maassa asiaa haluttiin korostaa.<\/p>\n Vuonna 1995 perustettu kansalaisj\u00e4rjest\u00f6 Rilaxmonumentets traditionf\u00f6reningen rf hoitaa monumentia. Sit\u00e4 ennen paikkaa hoiti Riilahden kartano.\u00a0Joka kes\u00e4 27.7 monumentill\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n muistotilaisuus. Vuonna 2014 Riilahden muistomerkill\u00e4 j\u00e4rjestettiin isompi tapahtuma 300 vuoden kunniaksi.<\/p>\n Einar Helkkula 12H, Kristian Raussi 13H<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Gangut-Regatta on saanut nimens\u00e4 Hankoniemen l\u00e4heisyydess\u00e4 k\u00e4ydyst\u00e4 meritaistelusta, josta tuli kuluneeksi Regatan j\u00e4rjest\u00e4misen aikaan 300-vuotta. Ven\u00e4j\u00e4nkieless\u00e4 Hankoniemen ruotsinkielinen nimi Hang\u00f6udd v\u00e4\u00e4ntyi muotoon Gangut. Turun Suomalaisen yhteiskoulun lukion opiskelijat osallistuivat Gangut-Regattaan kuunari Lokilla. Purjehduskilpailun lis\u00e4ksi opiskelijat tutustuivat Riilahden tapahtumien historiaan. Lue lis\u00e4\u00e4 300-vuoden takaisista tapahtumista opiskelijoiden teksteist\u00e4. Riilahden taistelu Ven\u00e4j\u00e4n laivasto voitti Ruotsin laivaston Riilahden meritaistelussa … Jatka lukemista ”Mik\u00e4 ihmeen GANGUT?”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1116","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1116","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1116"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1116\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1122,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1116\/revisions\/1122"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1116"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1116"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1116"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"Riilahden](\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2014\/07\/Riilahden-taistelu-kuva.jpg\")
<\/a>aluksista.<\/p>\n