{"id":738,"date":"2026-08-22T16:28:48","date_gmt":"2026-08-22T13:28:48","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/?p=738"},"modified":"2026-08-22T16:57:29","modified_gmt":"2026-08-22T13:57:29","slug":"arholm-sandhamn-furusund-ikivanhat-satamapaikat-avomeren-aarella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/2026\/08\/22\/arholm-sandhamn-furusund-ikivanhat-satamapaikat-avomeren-aarella\/","title":{"rendered":"Arholm, Sandhamn, Furusund – Ikivanhat satamapaikat avomeren \u00e4\u00e4rell\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

NNE2-legin aikana olemme tutustuneet Ruotsin it\u00e4rannikon ikivanhoihin satamapaikkoihin. M\u00e4rketin j\u00e4lkeen y\u00f6vyimme Arholmassa. L\u00e4hdimme heti aamusta Ninan ja Christianen historia-, biologia- ja maantiedekierrokselle saarelle.  Kuljimme saaren l\u00e4pi, vieraillen mm. kukkulan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevalla kirkolla sek\u00e4 saaren toisella puolella olevassa kyl\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

 1700-luvulla Arholman saari sai osansa suuresta pohjan sodasta, jonka aikana ven\u00e4l\u00e4iset polttivat koko saaren maan tasalle. Arholmin lis\u00e4ksi my\u00f6s Sandhamnin ja Furusundin historiaa varjostaa ven\u00e4l\u00e4isten harjoittama isoviha. Isoviha alkoi Ven\u00e4j\u00e4n miehitetty\u00e4 Ruotsin alueita Suuren Pohjan sodan aikana vuodesta 1700 eteenp\u00e4in. Isovihasta k\u00e4rsiv\u00e4t erityisesti suomalaiset naiset, nuoret ja talonpojat, joita ven\u00e4l\u00e4iset mm. piinasivat, kiduttivat ja orjuuttivat. My\u00f6s Ruotsin hallitsemat alueet k\u00e4rsiv\u00e4t isovihasta, kun ven\u00e4l\u00e4iset polttivat ja tuhosivat asutuksia ja kyli\u00e4. Isoviha vaikutti Ruotsin rannikolla asti, mutta Tukholmaan se ei kuitenkaan koskaan ylettynyt. Isoviha p\u00e4\u00e4ttyi Ven\u00e4j\u00e4n ja Ruotsin solmittua Uudenkaupungin rauhan vuonna 1721.<\/p>\n\n\n\n

Arholmin kierroksen j\u00e4lkeen suuntasimme kohti Sandhamnia. Sandhamn oli my\u00f6s yksi saarista, joka tuhottiin l\u00e4hes kokonaan.  Isovihan j\u00e4lkeen Sandhamnin tullitalo rakennettiin uudestaan. Tullaus- ja luotsaustoiminta oli alkanut jo 1600-luvulla, kun kuninkaallisen laivaston lis\u00e4ksi my\u00f6s kauppalaivasto sai k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 saaren ohi kulkevaa v\u00e4yl\u00e4\u00e4. Saaren luotsit pyrkiv\u00e4t ohjaamaan veneet turvallisesti satamaan, ja tulleilla tahdottiin ker\u00e4t\u00e4 maksuja kuninkaalle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

My\u00f6hemmin saarella pyrittiin ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n rahaa eri tavalla, kun 1970- ja 1980-luvulla saaren omistaja Fleming Broman py\u00f6ritti tunnettua huumeliigaa. Saarella valmistettiin amfetamiinia ravintolan tiloissa, ja sit\u00e4 kuljetettiin Tukholmaan pikaveneill\u00e4, jossa metron s\u00e4ilytyslokeroita k\u00e4ytetiin huumeiden jakeluun. \u201dSandhamn-liigasta\u201d on tehty my\u00f6s ruotsalainen draamaelokuva \u201dViattoman sininen taivas\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Sandhamnin suuresta satamasta matkasimme Furusundiin. Aiempien saarten tapaan my\u00f6s Furusund tuhottiin.  Vuonna Tanskan unionikuningas 1463 Kristian I hakkautti Furusundiin kompassiruusun ennen l\u00e4ht\u00f6\u00e4\u00e4n Turkuun, josta matkan oli tarkoitus jatkua Ven\u00e4j\u00e4lle sotimaan. Kompassista on edelleen n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kuninkaan ja h\u00e4nt\u00e4 seuranneiden aatelismiesten vaakunat. Se on Pohjoismaiden vanhin tunnettu kompassiruusu.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

 My\u00f6s Furusundilla on Sandhamnin tapaan rikoshistoriaa. Saarella py\u00f6ritettiin 1920-luvulla Ruotsin kieltolain vastaista v\u00e4kev\u00e4n alkoholin valmistusrinki\u00e4, jota salakuljetettiin Suomen mantereellekin asti. Suomeen salakuljetuksesta vastasi tunnettu suomalainen salakuljettaja Algoth Niska.<\/p>\n\n\n\n

Furusundin saarella sijaitsee my\u00f6s tunnetun ruotsalaiskirjailijan Astrid Lindgrenin kes\u00e4huvila, jonka ohi kuljimme kierroksen aikana. Astrid Lindgren tunnetaan mm. kirjasarjoistaan Peppi Pitk\u00e4tossu ja Vaahteram\u00e4en Eemeli. Astrid kirjoitti Vaahteram\u00e4en Eemelin tarinoita Furusundissa, ja otti saaresta inspiraatiota kertoessaan kirjan ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u201dMetkuja ei keksit\u00e4, niit\u00e4 vaan syntyy. Eik\u00e4 sit\u00e4 tied\u00e4 ennen kuin j\u00e4lkeenp\u00e4in, ett\u00e4 se oli metku.\u201d \u2013 Vaahteram\u00e4en Eemeli. Ja Meluiltahan ne metkut onnistuvatkin.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suuntaamme purjeet ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4  kohti Tukholmaa ja ennen sit\u00e4 Vaxholmaan, jossa k\u00e4ymme kaupassa seuraavaa legi\u00e4 varten.<\/p>\n\n\n\n

 Niko, Alarik, Elmeri<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

NNE2-legin aikana olemme tutustuneet Ruotsin it\u00e4rannikon ikivanhoihin satamapaikkoihin. M\u00e4rketin j\u00e4lkeen y\u00f6vyimme Arholmassa. L\u00e4hdimme heti aamusta Ninan ja Christianen historia-, biologia- ja maantiedekierrokselle saarelle.  Kuljimme saaren l\u00e4pi, vieraillen mm. kukkulan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevalla kirkolla sek\u00e4 saaren toisella puolella olevassa kyl\u00e4ss\u00e4.  1700-luvulla Arholman saari sai osansa suuresta pohjan sodasta, jonka aikana ven\u00e4l\u00e4iset polttivat koko saaren maan tasalle. Arholmin … Jatka lukemista ”Arholm, Sandhamn, Furusund – Ikivanhat satamapaikat avomeren \u00e4\u00e4rell\u00e4”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-738","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/738","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=738"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/738\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":752,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/738\/revisions\/752"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=738"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=738"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=738"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}