{"id":630,"date":"2026-08-16T18:09:52","date_gmt":"2026-08-16T15:09:52","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/?p=630"},"modified":"2026-08-16T18:29:43","modified_gmt":"2026-08-16T15:29:43","slug":"kastelholma-linna-ahvenanmaan-sydamessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/2026\/08\/16\/kastelholma-linna-ahvenanmaan-sydamessa\/","title":{"rendered":"Kastelholma – linna Ahvenanmaan syd\u00e4mess\u00e4"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Y\u00f6purjehduksen j\u00e4lkeisen\u00e4 aamuna her\u00e4simme Kastelholman vierasvenesataman laiturista hyvin kosteassa s\u00e4\u00e4ss\u00e4. My\u00f6h\u00e4isen aamupalan j\u00e4lkeen l\u00e4hdimme tutustumaan Kastelholman linnaan Christianen opastuksella.<\/p>\n\n\n\n

Kastelholman alue on saanut nimens\u00e4 keskiaikaisesta linnoituksestaan, sill\u00e4 nimess\u00e4 esiintyv\u00e4 sana \u2019kastel\u2019 tarkoittaa pient\u00e4 linnaa tai linnaketta. Keskiaikaisen Suomen alueelle rakennettiin viisi linnaa: Turun, Olavin, Kastelholman, H\u00e4meen ja Viipurin linnat. N\u00e4ist\u00e4 vain nelj\u00e4 on en\u00e4\u00e4 Suomen alueella, sill\u00e4 Viipuri kuuluu nyky\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n

Keskiajalla valtion alueiden vallan jakautuminen toimi eri tavalla kuin nyky\u00e4\u00e4n; alueet olivat aatelissukujen hallinnassa. Kastelholman linnaa olivat mukana rakentamassa my\u00f6s talonpojat, jotka joutuivat alueen omistajan alamaisina t\u00f6ihin. Linnan l\u00e4heisille vesialueille upotettiin tuhansia paaluja, jotta valloittajalaivojen matkan saisi pys\u00e4ytetty\u00e4. Keskiaika oli Suomessa noin 1100\u20131523, ja se loppui, kun Kustaa Vaasa nousi valtaan ja suoritti Ruotsin uskonpuhdistuksen.<\/p>\n\n\n\n

Linna oli t\u00e4rke\u00e4 vallan keskus, koska sielt\u00e4 k\u00e4sin pystyi valvomaan merireittej\u00e4. Alueella j\u00e4rjestettiin saksanhirvien hupimets\u00e4styst\u00e4 aatelisille. Talonpojilta mets\u00e4stys oli kielletty, ja jos siit\u00e4 j\u00e4i kiinni, saattoi saada jopa kuolemantuomion.<\/p>\n\n\n\n

S\u00e4\u00e4tyjen eriarvoisuutta korosti my\u00f6s tuonaikainen ruokailutapa. Linnan ulkopuolella talonpojat n\u00e4kiv\u00e4t n\u00e4lk\u00e4\u00e4 samalla kun kuninkaalliset saivat ruoaksi jopa 30 eri ruokalajia. T\u00e4t\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei juuri kukaan jaksa sy\u00f6d\u00e4, joten tarvittiin tapa, jolla saada vatsa tyhj\u00e4ksi lopun ruoan sy\u00f6mist\u00e4 varten. Ratkaisuna oli linnunsulka, joka laskettiin ruoan viereen ja jolla t\u00f6kittiin mahdollisimman pitk\u00e4lle suuhun oksennusrefleksin aikaansaamiseksi. Keskiajan ruokailuissa n\u00e4kyy muitakin eroja nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n verrattuna, kuten perunan sijaan sy\u00f6ty nauris ja savupiippujen tilalla olleet savur\u00e4pp\u00e4n\u00e4t. Vesi ei aina ollut luotettava nesteytystapa mahdollisien saastumien takia, joten ruoan yhteydess\u00e4 juotiin usein olutta, joka oli enemm\u00e4n aatelisille, tai kotikaljaa.<\/p>\n\n\n\n

Kastelholman linnan tornin alimmassa kerroksessa sijaitsee vankila, johon tuotiin esimerkiksi noitavainoista tuomittuja naisia odottamaan teloitustaan. Noitien v\u00e4itettiin viev\u00e4n lapsia ja lent\u00e4v\u00e4n Ky\u00f6pelivuorille tapaamaan paholaista. N\u00e4m\u00e4 naiset oli pakotettu tunnustamaan, ja viel\u00e4 tunnustamisenkin j\u00e4lkeenkin kuulusteluita jatkettiin. Toisinaan naisia jopa kidutettiin ilmiantamaan toisiakin naisia noituuksista.<\/p>\n\n\n\n

Kastelholman linnan vankilassa on istunut my\u00f6s Ruotsin entinen kuningas ja Kustaa Vaasan poika Erik XIV. Erik oli hyvin vainoharhainen, ja h\u00e4nen oletetaan k\u00e4rsineen skitsofreniasta. Noustuaan valtaan h\u00e4n alkoi murhaamaan muuta hovistoa. Erik meni naimisiin Kaarina Maununtytt\u00e4ren kanssa, jonka ajateltiin olevan ala-arvoinen, sill\u00e4 Kaarinalla ei ollut kuninkaallista tai aatelista sukutaustaa. N\u00e4m\u00e4 tekij\u00e4t johtivat siihen, ett\u00e4 Juhana syrj\u00e4ytti Erikin vallasta ja vangitsi h\u00e4net. Pelko Erikin vapauttamisesta nousi, ja siksi Eriki\u00e4 siirrettiin loppuel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 vankilasta toiseen. Erikin el\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyi Tukholmassa, kun h\u00e4net myrkytettiin ruokaan sekoitetulla arsenikilla.<\/p>\n\n\n\n

Goated Girls: Siina, Maija ja Esteri<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Y\u00f6purjehduksen j\u00e4lkeisen\u00e4 aamuna her\u00e4simme Kastelholman vierasvenesataman laiturista hyvin kosteassa s\u00e4\u00e4ss\u00e4. My\u00f6h\u00e4isen aamupalan j\u00e4lkeen l\u00e4hdimme tutustumaan Kastelholman linnaan Christianen opastuksella. Kastelholman alue on saanut nimens\u00e4 keskiaikaisesta linnoituksestaan, sill\u00e4 nimess\u00e4 esiintyv\u00e4 sana \u2019kastel\u2019 tarkoittaa pient\u00e4 linnaa tai linnaketta. Keskiaikaisen Suomen alueelle rakennettiin viisi linnaa: Turun, Olavin, Kastelholman, H\u00e4meen ja Viipurin linnat. N\u00e4ist\u00e4 vain nelj\u00e4 on en\u00e4\u00e4 Suomen … Jatka lukemista ”Kastelholma – linna Ahvenanmaan syd\u00e4mess\u00e4”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-630","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/630","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=630"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/630\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":642,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/630\/revisions\/642"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=630"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=630"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=630"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}