{"id":590,"date":"2026-08-14T19:09:44","date_gmt":"2026-08-14T16:09:44","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/?p=590"},"modified":"2026-08-14T19:15:34","modified_gmt":"2026-08-14T16:15:34","slug":"tykkeja-ja-tarinoita-orossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/2026\/08\/14\/tykkeja-ja-tarinoita-orossa\/","title":{"rendered":"Tykkej\u00e4 ja tarinoita \u00d6r\u00f6ss\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n tutustuimme \u00d6r\u00f6n linnakesaaren historiaan. Ennen 1900-luvun alkupuolta \u00d6r\u00f6 toimi Hiittisten kylien laidunmaana sek\u00e4 kalapaikkana kalastajille. Koleraepidemian aikana saaren l\u00e4nsiosaan haudattiin ohikulkeneiden laivojen sairastuneita merimiehi\u00e4, mutta kunnon hautausmaata ei koskaan perustettu, joten kummittelun mahdollisuus oli suuri. Paikalliset v\u00e4lttiv\u00e4tkin y\u00f6pymist\u00e4 saarella.<\/p>\n\n\n\n

 1800-luvun lopussa Ven\u00e4j\u00e4 alkoi rakentaa Pietari Suuren merilinnoitusketjua Suomenlahdelle. Motiivina oli pelko yhdistyneest\u00e4 Saksasta.  \u00d6r\u00f6t\u00e4 alettiin linnoittaa 1910-luvulla. Ven\u00e4l\u00e4iset asensivat saareen 6 (152 mm) ja 12 (305 mm) tuuman tykkej\u00e4, joista j\u00e4lkimm\u00e4iset olivat Obuhovin tehtaan valmistamia taistelulaivatykkej\u00e4. Itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeen Ven\u00e4j\u00e4 luovutti \u00d6r\u00f6n Suomelle, mutta teki tykeist\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6kelvottomia muun muassa heitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 lukot mereen. Suomalaiset kuitenkin saivat tiedolla ja taidolla tykit toimimaan ven\u00e4l\u00e4isten sabotaasista huolimatta. Talvisodan aikana Ranska lahjoitti Suomelle uusia piippuja 12 tuuman patteria varten. Piiput salakuljetettiin rahtialuksissa viljaan peitettyin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kasematin sis\u00e4lle p\u00e4\u00e4see ainoastaan oppaan johdolla. Kuulimme h\u00e4nelt\u00e4 tykin piipun painavan per\u00e4ti 50 000 kiloa. Ihan joka p\u00e4iv\u00e4 ei p\u00e4\u00e4se sellaista kokemaan, joten tietenkin kuvia tuli miljoona. Mietimme paljon sit\u00e4, millaista kasematin sotilailla on ollut niiss\u00e4 oloissa ja voimme vain kuvitella, millaisia kuulovaurioita heill\u00e4 on ollut. Mieleen j\u00e4i se, kuinka ratkaisevassa asemassa tuollaiset pienetkin sotilastukikohdat ovat olleet talvi- ja jatkosodassa. Kokemus oli varsinkin meille sotahistoriasta kiinnostuneille yksi t\u00e4m\u00e4n reissun kohokohdista.  <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Bengtsk\u00e4rin taistelussa jatkosodan aikana suomalaiset ampuivat \u00d6r\u00f6st\u00e4 Bengtsk\u00e4rin majakkaan pelotellakseen neuvostojoukot pois mutta eiv\u00e4t osuneet. Taistelu kuitenkin p\u00e4\u00e4ttyi suomalaisten voittoon.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen \u00d6r\u00f6 toimi varusmieskoulutuspaikkana. Toisen maailmansodan aikana sek\u00e4 sen j\u00e4lkeen saarelle asennettiin muun muassa 130 ja 120 mm tykkej\u00e4 sek\u00e4 88 mm ilmatorjuntakanuunoita alkuper\u00e4isten tykkien lis\u00e4ksi, joita puolestaan modernisoitiin useaan otteeseen. Suomen entinen presidentti Sauli Niinist\u00f6 suoritti varusmiespalvelunsa \u00d6r\u00f6ss\u00e4. Saaren 12 tuuman patteri laukaisi viimeisen laukauksensa vuonna 1971.<\/p>\n\n\n\n

Nelli ja Matti<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4n\u00e4\u00e4n tutustuimme \u00d6r\u00f6n linnakesaaren historiaan. Ennen 1900-luvun alkupuolta \u00d6r\u00f6 toimi Hiittisten kylien laidunmaana sek\u00e4 kalapaikkana kalastajille. Koleraepidemian aikana saaren l\u00e4nsiosaan haudattiin ohikulkeneiden laivojen sairastuneita merimiehi\u00e4, mutta kunnon hautausmaata ei koskaan perustettu, joten kummittelun mahdollisuus oli suuri. Paikalliset v\u00e4lttiv\u00e4tkin y\u00f6pymist\u00e4 saarella.  1800-luvun lopussa Ven\u00e4j\u00e4 alkoi rakentaa Pietari Suuren merilinnoitusketjua Suomenlahdelle. Motiivina oli pelko yhdistyneest\u00e4 Saksasta.  \u00d6r\u00f6t\u00e4 … Jatka lukemista ”Tykkej\u00e4 ja tarinoita \u00d6r\u00f6ss\u00e4”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-590","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/590","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=590"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/590\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":598,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/590\/revisions\/598"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=590"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=590"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=590"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}