{"id":561,"date":"2026-08-13T19:44:00","date_gmt":"2026-08-13T16:44:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/?p=561"},"modified":"2026-08-13T19:56:19","modified_gmt":"2026-08-13T16:56:19","slug":"dalskarin-hurma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/2026\/08\/13\/dalskarin-hurma\/","title":{"rendered":"Dalsk\u00e4rin hurma"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Purjehduksen ensimm\u00e4inen kohde oli Dalsk\u00e4r, jossa ker\u00e4simme n\u00e4ytteit\u00e4 alueen eli\u00f6kunnasta, ja osa porukasta k\u00e4vi my\u00f6s sukeltelemassa vedenalaisessa veistospuistossa.<\/p>\n\n\n\n

Dalsk\u00e4r sijaitsee Gullkrona-nimisell\u00e4 vesialueella, jolla on mielenkiintoinen historia. Siell\u00e4 on matkannut niin viikinkej\u00e4 kuin kuninkaallisia aikana, jolloin Suomi oli viel\u00e4 Ruotsin vallan alla. Tarun mukaan alue sai nimens\u00e4, kun vuonna 1347 Ruotsin kuningas Maunu Eerikinpoika matkasi Tukholmasta valtakunnan it\u00e4isimp\u00e4\u00e4n osaan, Viipuriin. Pitk\u00e4ll\u00e4 matkalla seurue rantautui saarelle. Eerikinpojan vaimo, kuningatar Blanka Namurilainen, j\u00e4rjesti hoviv\u00e4en kauneuskilpailun, jonka voittaja saisi h\u00e4nen kultaisen kruununsa. Blanka nousi saaren korkeimmalle kalliolle ja n\u00e4ki avaran maiseman kauneuden. H\u00e4n heitti kultaisen kruununsa veteen, kauneimmalle voittajalle. Kruunun etsint\u00e4 jatkuu viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Gullkronan vesill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Dalsk\u00e4rin saaren rantavesiss\u00e4 sijaitsee vedenalainen veistospuisto, joka perustettiin sinne vuonna 2014 TSYK:in lukion ja Mets\u00e4hallituksen yhteisty\u00f6n\u00e4. Puistossa on kuusi veistosta, jotka korostavat ihmisen ja luonnon v\u00e4list\u00e4 suhdetta. Pohjasta l\u00f6ytyy Sinisimpukka-, Merikotka-, Merenneito-, M\u00e4nty meress\u00e4 -, Tie merell\u00e4 – ja Syvyyksien Houdini -nimiset veistokset. Veistosten n\u00e4kyvyytt\u00e4 on kritisoitu, koska alueen vesi on sameaa ja ajan my\u00f6t\u00e4 luonnon organismit ovat asettuneet veistosten pinnoille peitt\u00e4en ne monenlaisilla eli\u00f6ill\u00e4 ja kasveilla. Itse sukeltaessamme pystyimme kuitenkin n\u00e4kem\u00e4\u00e4n osan veistoksista ja jopa tunnustelemaan niit\u00e4. Ne kaikki n\u00e4yttiv\u00e4t melko muodottomilta, mutta kosketuksen kautta huomasimme veistoksilla olevan hyvinkin erilaisia pinta-asukkeja, kuten sinisimpukoita ja merirokkoa. Osa oli karheita ja toiset hyvin pehmeit\u00e4 niiss\u00e4 kasvavan lev\u00e4n takia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Matka Dalsk\u00e4riin oli hieno kokemus, ja opimme reilusti uutta, vaikka valitettavasti Lokin kumivene Usva temppuili ja kaikki eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet k\u00e4ym\u00e4\u00e4n rannassa saakka. Luonto ja merimaisema olivat hurmaavia ja vesi mukavan l\u00e4mp\u00f6ist\u00e4 uiskentelulle.<\/p>\n\n\n\n

Juuli, Kassu ja Toivo, Silli-vahti<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Purjehduksen ensimm\u00e4inen kohde oli Dalsk\u00e4r, jossa ker\u00e4simme n\u00e4ytteit\u00e4 alueen eli\u00f6kunnasta, ja osa porukasta k\u00e4vi my\u00f6s sukeltelemassa vedenalaisessa veistospuistossa. Dalsk\u00e4r sijaitsee Gullkrona-nimisell\u00e4 vesialueella, jolla on mielenkiintoinen historia. Siell\u00e4 on matkannut niin viikinkej\u00e4 kuin kuninkaallisia aikana, jolloin Suomi oli viel\u00e4 Ruotsin vallan alla. Tarun mukaan alue sai nimens\u00e4, kun vuonna 1347 Ruotsin kuningas Maunu Eerikinpoika matkasi Tukholmasta … Jatka lukemista ”Dalsk\u00e4rin hurma”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-561","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/561","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=561"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/561\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":567,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/561\/revisions\/567"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=561"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=561"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=561"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}