{"id":520,"date":"2025-08-26T16:38:46","date_gmt":"2025-08-26T13:38:46","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/?p=520"},"modified":"2025-08-26T16:38:46","modified_gmt":"2025-08-26T13:38:46","slug":"suolapitoisuuden-vaihtelu-itameren-eri-osissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/2025\/08\/26\/suolapitoisuuden-vaihtelu-itameren-eri-osissa\/","title":{"rendered":"Suolapitoisuuden vaihtelu It\u00e4meren eri osissa"},"content":{"rendered":"\n

TSYKin merilukion NNE-purjehduksella 2025 on mitattu suolapitoisuuden ja l\u00e4mp\u00f6tilan vaihtelua It\u00e4meren eri osissa. Mittaukset aloitettiin etel\u00e4iselt\u00e4 It\u00e4merelt\u00e4 ja p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t Saaristomerelle. Hypoteesimme oli, ett\u00e4 suolapitoisuus laskee tultaessa pohjoiseen. Lis\u00e4ksi oletimme meriveden l\u00e4mp\u00f6tilan laskevan kolmen viikon aikana. N\u00e4ytteenotto suoritettiin vedenn\u00e4ytteenotin Limnosilla, nestel\u00e4mp\u00f6mittarilla ja Labquest:n suolapitoisuusanturilla. N\u00e4ytteet otettiin 2 ja n. 20 metrin syvyydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4iset tulokset tukivat hypoteesiamme, sill\u00e4 suolapitoisuus laski tasaisesti tutkimuksen edetess\u00e4 kohti pohjoista. T\u00e4m\u00e4n matkan tuloksiin vaikuttivat my\u00f6s suolaiset pintavirtaukset, jotka saapuvat Atlantilta Pohjanmeren ja Tanskan salmien l\u00e4pi It\u00e4merelle. N\u00e4m\u00e4 virtaukset etenev\u00e4t kohti pohjoista ja k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t mm. coriolis-ilmi\u00f6n seurauksena kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n It\u00e4merta vastap\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Tukholman saariston vesien suolapitoisuus oli muuta aluetta alhaisempi Pohjanlahdelta tulevien virtausten takia. Pohjanlahteen useat isot joet tuovat makeaa vett\u00e4 sek\u00e4 Suomen ett\u00e4 Ruotsin puolelta. Sen sijaan Ahvenanmeren it\u00e4puolella suolapitoisuus oli korkeampi. T\u00e4m\u00e4 johtuu suolaisen pintavirtauksen vaikutuksesta.<\/p>\n\n\n\n

NNE:n ensimm\u00e4isill\u00e4 n\u00e4ytteenottopaikoilla pystyimme havaitsemaan termokliinin, eli l\u00e4mp\u00f6tilan harppauskerroksen. Saaristomerelle p\u00e4\u00e4sty\u00e4mme emme kuitenkaan en\u00e4\u00e4 havainneet sit\u00e4, sill\u00e4 tuuliset p\u00e4iv\u00e4t ja matalammat vedet olivat sekoittaneet pohja- ja pintavedet. Halokliini\u00e4, eli suolaisuuden harppauskerrosta emme havainneet mill\u00e4\u00e4n n\u00e4ytteenottopaikoista, sill\u00e4 t\u00e4h\u00e4n aikaan vuodesta sit\u00e4 on hankalampaa havaita ja toisaalta mittauspisteit\u00e4 ei ollut kovin laajalti. Pintavedet olivat mittauksissamme hieman suolaisempia kuin pohjavedet, koska suolainen pintavirtaus nosti suolapitoisuutta erityisesti Saaristomeren etel\u00e4osissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Matkan aikana olemme mitanneet my\u00f6s n\u00e4k\u00f6syvyytt\u00e4. Paras mittaamamme n\u00e4k\u00f6syvyys oli Christian\u00f6:ssa kahdeksan metri\u00e4 ja huonoin n\u00e4k\u00f6syvyys oli Dalsk\u00e4riss\u00e4 2,5 metri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Teksti: Aurora, Karppi, Senni<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

TSYKin merilukion NNE-purjehduksella 2025 on mitattu suolapitoisuuden ja l\u00e4mp\u00f6tilan vaihtelua It\u00e4meren eri osissa. Mittaukset aloitettiin etel\u00e4iselt\u00e4 It\u00e4merelt\u00e4 ja p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t Saaristomerelle. Hypoteesimme oli, ett\u00e4 suolapitoisuus laskee tultaessa pohjoiseen. Lis\u00e4ksi oletimme meriveden l\u00e4mp\u00f6tilan laskevan kolmen viikon aikana. N\u00e4ytteenotto suoritettiin vedenn\u00e4ytteenotin Limnosilla, nestel\u00e4mp\u00f6mittarilla ja Labquest:n suolapitoisuusanturilla. N\u00e4ytteet otettiin 2 ja n. 20 metrin syvyydest\u00e4. Ensimm\u00e4iset tulokset tukivat hypoteesiamme, … Jatka lukemista ”Suolapitoisuuden vaihtelu It\u00e4meren eri osissa”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-520","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/520","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=520"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/520\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":521,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/520\/revisions\/521"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=520"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=520"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=520"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}