{"id":464,"date":"2025-08-21T20:07:45","date_gmt":"2025-08-21T17:07:45","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/?p=464"},"modified":"2025-08-21T20:12:47","modified_gmt":"2025-08-21T17:12:47","slug":"viela-kerran-stora-karlso-ja-hienot-kalliot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/2025\/08\/21\/viela-kerran-stora-karlso-ja-hienot-kalliot\/","title":{"rendered":"Viel\u00e4 kerran Stora Karls\u00f6 \u2013 ja hienot kalliot"},"content":{"rendered":"\n

Pitk\u00e4n purjehdusy\u00f6n j\u00e4lkeen maanantai aamuna horisontissa siinsi ter\u00e4v\u00e4piirteinen saari. Se oli Stora Karls\u00f6, jonka jylhiin kallioihin tutustuimme tarkemmin.<\/p>\n\n\n\n

Aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4simme opastetulle kierrokselle saarelle. Nina kertoi meille ennen kierroksen alkua saaren muodostumisesta. Gotlanti ja Stora Karls\u00f6 ovat sijainneet p\u00e4iv\u00e4ntasaajalla joitakin kertoja kuten muukin Skandinavia. Ne muodostuvat sedimenttikivest\u00e4, p\u00e4\u00e4osin kalkkikivest\u00e4 ja savikivest\u00e4. Stora Karls\u00f6n kalliot ovat kerrostunutta kalkkikive\u00e4, joka on syntynyt noin 400 miljoonaa vuotta sitten. Kalkkikive\u00e4 muodostuu, kun korallia, joka on kalkkiel\u00e4in, kuolee j\u00e4tt\u00e4en j\u00e4ljelle kalkkikuoria. Kalkkikerroksen p\u00e4\u00e4lle kerrostuu muuta ainesta, kuten savea ja sedimenttej\u00e4, ja valtavan massan alla kerrokset j\u00e4hmettyv\u00e4t pikkuhiljaa kiveksi. Miljoonien vuosien aikana litosf\u00e4\u00e4rilaattojen liikkeen my\u00f6t\u00e4 kallio nousee pintaan. Stora Karls\u00f6 nousi merest\u00e4 noin 11 000 vuotta sitten. <\/p>\n\n\n\n

Kun koralli kuolee, j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 ainoastaan kalkkikuori. Korallin muoto j\u00e4\u00e4 n\u00e4kyviin kuoren sis\u00e4lle ja ne kopioituvat kivikerrostumiin. N\u00e4it\u00e4 upeita fossiileja on melkein jokaisessa kivess\u00e4. Kivet ja fossiilit tuntuivat k\u00e4dess\u00e4 meren silottamilta ja jauhoisilta. Rannat olivat pullollaan n\u00e4it\u00e4. K\u00e4vely rannoilla oli mukavaa, kun kivet tuntuvat pehmeilt\u00e4 ja sileilt\u00e4 jalkojen alla. Kalliot puolestaan olivat ter\u00e4vi\u00e4 ja karheita.<\/p>\n\n\n\n

Rapautuminen ja eroosio on hionut Stora Karls\u00f6n rantakalliot jylhiksi ja ter\u00e4viksi. Kalkkikivi on pehme\u00e4\u00e4, joten meri hioo jokaisella aallolla kalliota luoden kalliokielekkeit\u00e4 meren ylle. Sateella vesi luikertelee kallion rakoihin ja talvella pakkanen j\u00e4\u00e4dytt\u00e4\u00e4 veden, jolloin vesi laajenee tehden rakoja leve\u00e4mmiksi, kunnes kallion kieleke r\u00e4s\u00e4ht\u00e4\u00e4 alas. Kerrostuneet kivilajit, joihin kalkkikivikin kuuluu, saattaa sortua kerroksittain. N\u00e4imme t\u00e4t\u00e4 my\u00f6s saaren rannoilla.<\/p>\n\n\n\n

Opas esitteli meille my\u00f6s ainutlaatuisen raukin. T\u00e4m\u00e4 raukki on harvinainen, koska se on edelleen kiinni emokalliossaan. Sellaisia on maailmassa vain harvoja. Raukki oli keskell\u00e4 saarta, muinaisrannalla. Aallot ovat sy\u00f6neet aikoinaan kalliota j\u00e4tt\u00e4en j\u00e4ljelle pylv\u00e4\u00e4n. Pylv\u00e4\u00e4n emokallioon yhdist\u00e4v\u00e4 silta tulee viel\u00e4 tulevaisuudessa sortumaan.<\/p>\n\n\n\n

Vilma, Linnea, Pinja ja Iiris<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pitk\u00e4n purjehdusy\u00f6n j\u00e4lkeen maanantai aamuna horisontissa siinsi ter\u00e4v\u00e4piirteinen saari. Se oli Stora Karls\u00f6, jonka jylhiin kallioihin tutustuimme tarkemmin. Aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4simme opastetulle kierrokselle saarelle. Nina kertoi meille ennen kierroksen alkua saaren muodostumisesta. Gotlanti ja Stora Karls\u00f6 ovat sijainneet p\u00e4iv\u00e4ntasaajalla joitakin kertoja kuten muukin Skandinavia. Ne muodostuvat sedimenttikivest\u00e4, p\u00e4\u00e4osin kalkkikivest\u00e4 ja savikivest\u00e4. Stora Karls\u00f6n kalliot ovat kerrostunutta … Jatka lukemista ”Viel\u00e4 kerran Stora Karls\u00f6 \u2013 ja hienot kalliot”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":440,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-464","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/464","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=464"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/464\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":469,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/464\/revisions\/469"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/media\/440"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=464"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=464"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=464"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}