{"id":444,"date":"2025-08-19T17:58:09","date_gmt":"2025-08-19T14:58:09","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/?p=444"},"modified":"2025-08-19T17:58:09","modified_gmt":"2025-08-19T14:58:09","slug":"untuvikkojen-ensimmainen-matka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/2025\/08\/19\/untuvikkojen-ensimmainen-matka\/","title":{"rendered":"Untuvikkojen ensimm\u00e4inen matka"},"content":{"rendered":"\n

Stora Karls\u00f6n kierroksella opimme, kuinka suuri merkitys saaren linnuilla on osana sen luontoa ja historiaa. Alice (oppaamme) kertoi yksityiskohtaisesti lintujen el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ajan saatossa. Alueella tavataan lukuisia mielenkiintoisia lintulajeja. Alueen lintujen elinolotavat sek\u00e4 pesiminen oli sangen kiinnostavaa.<\/p>\n\n\n\n

Erityisesti alueella el\u00e4v\u00e4n etel\u00e4nkiislan (Common Guillemot) pesiminen j\u00e4i mieleen. Sen pesiminen on ainutlaatuinen tapahtumaketju, joka alkaa kumppanin l\u00f6yt\u00e4misest\u00e4. Kiisla etsii itselleen hyv\u00e4n kumppanin, jonka kanssa se pesii yhdess\u00e4 loppuel\u00e4m\u00e4n. Ne voivat el\u00e4\u00e4 yli 40-vuotiaiksi. \u00a0My\u00f6s pesimispaikka, eritt\u00e4in jyrk\u00e4ll\u00e4 kalkkikivit\u00f6rm\u00e4ll\u00e4, on aina sama. Vuotuisessa pesimisess\u00e4 erityist\u00e4 on se, ett\u00e4 pari munii vuosittain vain yhden munan. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi jokainen muna on ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n uniikki, jotta emot tunnistavat oma munansa muiden joukosta, tihe\u00e4\u00e4n pesityll\u00e4 t\u00f6rm\u00e4ll\u00e4. Kuoriuduttuaan poikanen el\u00e4\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4ss\u00e4 pes\u00e4ss\u00e4\u00e4n kolme viikkoa. Sitten tulee p\u00e4iv\u00e4, jolloin untuvaisen poikasen emo tuuppaisee sen hell\u00e4sti pes\u00e4st\u00e4\u00e4n kohti el\u00e4m\u00e4\u00e4. Siis edess\u00e4 on jopa 40 metrin pudotus jyrk\u00e4lt\u00e4 kielekkeelt\u00e4 kohti kalliorantaa. Samaan aikaan poikasen is\u00e4 lent\u00e4\u00e4 merelle kutsumaan h\u00e4nt\u00e4 luokseen ja poikanen suuntaa kohti tuttua \u00e4\u00e4nt\u00e4. Is\u00e4 ohjaa poikasen el\u00e4m\u00e4n tielle eli opettaa sit\u00e4 sukeltamaan, uimaan, hankkimaan ruokaa ja kalastamaan.<\/p>\n\n\n\n

Alueen lintukantaa tutkitaan esimerkiksi rengastamalla, jonka avulla pyrit\u00e4\u00e4n seuraamaan yksil\u00f6llisesti lintujen liikkeit\u00e4 ja elinik\u00e4\u00e4. Alice kertoi ett\u00e4, h\u00e4n on rengastanut paljon lintuja. Kun etel\u00e4nkiislan poikasia tippuu jyrk\u00e4nteelt\u00e4 alas, h\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 saada ja saakin v\u00e4lill\u00e4 p\u00f6kertyneit\u00e4 poikasia kiinni rengastettavaksi.<\/p>\n\n\n\n

Max, Joel ja Kalle (+ Vilma, Linnea, Iiris ja Nina)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Stora Karls\u00f6n kierroksella opimme, kuinka suuri merkitys saaren linnuilla on osana sen luontoa ja historiaa. Alice (oppaamme) kertoi yksityiskohtaisesti lintujen el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ajan saatossa. Alueella tavataan lukuisia mielenkiintoisia lintulajeja. Alueen lintujen elinolotavat sek\u00e4 pesiminen oli sangen kiinnostavaa. Erityisesti alueella el\u00e4v\u00e4n etel\u00e4nkiislan (Common Guillemot) pesiminen j\u00e4i mieleen. Sen pesiminen on ainutlaatuinen tapahtumaketju, joka alkaa kumppanin l\u00f6yt\u00e4misest\u00e4. Kiisla … Jatka lukemista ”Untuvikkojen ensimm\u00e4inen matka”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-444","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/444","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=444"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/444\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":446,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/444\/revisions\/446"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=444"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=444"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=444"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}