{"id":303,"date":"2024-08-23T13:03:18","date_gmt":"2024-08-23T10:03:18","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/?p=303"},"modified":"2024-08-23T13:03:18","modified_gmt":"2024-08-23T10:03:18","slug":"aranda-nasbyssa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/2024\/08\/23\/aranda-nasbyssa\/","title":{"rendered":"Aranda N\u00e4sbyss\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Vierailu Arandan tutkimuskonteissa N\u00e4sbyn rannassa. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

N\u00e4sbyn vierassatamassa n\u00e4imme sattumalta Arandan saaristotutkimusaluksen, jossa oli heid\u00e4n laboratoriokontit. Nina Brander onnistui sopimaan tutkimusjohtaja Seppo Knuutilan kanssa lyhyen kierroksen aluksella. Knuutila on Suomen johtavia meritutkijoita, ja t\u00e4ll\u00e4 reissulla he tutkivat tiimins\u00e4 kanssa Saaristomeren pohjan laatua ja happipitoisuutta. H\u00e4n kertoi meille laajalti It\u00e4meren tilasta ja tutkimusaluksesta. Tutkimusaluksen kalustosta l\u00f6ytyi my\u00f6s tuttu laite nimelt\u00e4 Limnos, eli vedennoudin, joka meill\u00e4kin on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Lokilla. Knuutila kertoi mm. siit\u00e4, miten It\u00e4meri on ollut jo kauan huonossa hapessa. 1900-luvulla j\u00e4tevesi\u00e4 ei puhdistettu aluksi ollenkaan, ja Knuutila kertoi lapsuudestaan Kotkassa, jossa oli paljon tehtaita, joiden j\u00e4tevedet levisiv\u00e4t suoraan vesist\u00f6ihin. Kotkan vesist\u00f6iss\u00e4 ei voinut uida, ja t\u00e4m\u00e4 ajoi h\u00e4nt\u00e4 merentutkimuksen pariin.<\/p>\n\n\n\n

Nyky\u00e4\u00e4n j\u00e4tevedet puhdistetaan paikoitellen todella hyvin. Suurimmat p\u00e4\u00e4st\u00f6t johtuvat maanviljelyst\u00e4, erityisesti liiallisesta lannoitteen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Knuutilan mukaan jopa 80% kaikista Suomen p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 on per\u00e4isin pelloilta. Globaalisti tilanne on samankaltainen. Maanviljelij\u00f6it\u00e4 ei voi tosin syytt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 he tuottavat el\u00e4imille rehua, jotta kuluttajat saisivat halpoja lihatuotteita. Maanviljelij\u00f6ille voisi esimerkiksi tarjota tukia ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisemm\u00e4n maanviljelyn kehitt\u00e4miseen. It\u00e4meren suurimpia uhkia on my\u00f6s pohjan hapettomuus, joka vapauttaa pohjaan sitoutunutta fosforia. It\u00e4meren rehev\u00f6ityminen jatkuisi siis edelleen, vaikka lopettaisimme kaikki It\u00e4mereen joutuvat p\u00e4\u00e4st\u00f6t, sill\u00e4 fosforin vapautuminen aiheuttaa sis\u00e4ist\u00e4 kuormitusta. Pohjien hapettomuutta ja rehev\u00f6itymist\u00e4 voidaan silti v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kaikkea It\u00e4meren kuormitusta v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Knuutilan kierros kiteytti kaikki Ninan matkalla opettamat asiat. Esittely my\u00f6s nosti pintaan maantalouden osuuden j\u00e4tteest\u00e4 ja It\u00e4meren tilanteen vakavuuden.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Kaarlo, Roni ja Leevi<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

N\u00e4sbyn vierassatamassa n\u00e4imme sattumalta Arandan saaristotutkimusaluksen, jossa oli heid\u00e4n laboratoriokontit. Nina Brander onnistui sopimaan tutkimusjohtaja Seppo Knuutilan kanssa lyhyen kierroksen aluksella. Knuutila on Suomen johtavia meritutkijoita, ja t\u00e4ll\u00e4 reissulla he tutkivat tiimins\u00e4 kanssa Saaristomeren pohjan laatua ja happipitoisuutta. H\u00e4n kertoi meille laajalti It\u00e4meren tilasta ja tutkimusaluksesta. Tutkimusaluksen kalustosta l\u00f6ytyi my\u00f6s tuttu laite nimelt\u00e4 Limnos, eli … Jatka lukemista ”Aranda N\u00e4sbyss\u00e4”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-303","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/303","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=303"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/303\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":312,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/303\/revisions\/312"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=303"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=303"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=303"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}