{"id":198,"date":"2024-08-19T00:59:30","date_gmt":"2024-08-18T21:59:30","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/?p=198"},"modified":"2024-08-19T01:06:23","modified_gmt":"2024-08-18T22:06:23","slug":"ruotsalainen-valtameritutkija-seka-pohjanoudin-ekman","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/2024\/08\/19\/ruotsalainen-valtameritutkija-seka-pohjanoudin-ekman\/","title":{"rendered":"Ruotsalainen valtameritutkija sek\u00e4 pohjanoudin Ekman"},"content":{"rendered":"\n

Tutkimme p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 merenpohjaa Saltsj\u00f6badenin edustalla. Pohjanoudin on nimetty ruotsalaisen valtameritutkija Ekmanin mukaan. Allekirjoittaneen hypoteesi on, ett\u00e4 Ekman itse kehitti laitteen, mutta tietoa t\u00e4st\u00e4 ei ollut. Laitetta operoidaan mereen laskettavalla k\u00f6ydell\u00e4, luotilukolla ja kahdella viritett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 leualla. Kun Lokin kaikuluotain n\u00e4ytti 10 metri\u00e4, pys\u00e4hdyimme ja laskimme Ekmanin mereen. Ensimm\u00e4inen yritys oli huti eli emme saaneet pohjan\u00e4ytett\u00e4. Toisella yrityksell\u00e4 saimme hyv\u00e4n savin\u00e4ytteen pohjasta. Noston j\u00e4lkeen teimme klassisen hajutestin. Hajutestin perusteella merenpohja voi hyvin, sill\u00e4 savi ei tuoksunut juuri milt\u00e4\u00e4n. L\u00f6ysimme saven seasta el\u00e4m\u00e4\u00e4, kun tutkimme savea tarkemmin pinseteill\u00e4. Savesta l\u00f6ysimme kilkin, joka on \u00e4yri\u00e4islaji. Kilkin lis\u00e4ksi l\u00f6ysimme kaksi liejusimpukkaa. Pohjalla siis oli el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Valtameritutkija Ekman on tunnettu erityisesti merivirta- ja tuulitutkimuksista. H\u00e4n on kehitt\u00e4nyt Ekmanin spiraaliksi kutsutun teorian, joka selitt\u00e4\u00e4, miten tuuli vaikuttaa merivirtauksiin ja kuinka vesi liikkuu syvemmill\u00e4 vesikerroksilla eri suuntiin. Teoria liittyy Coriolis-ilmi\u00f6\u00f6n, joka johtuu Maan py\u00f6rimisest\u00e4. Ilmi\u00f6 syntyy kun vesi poikkeaa liikkeest\u00e4 aina enemm\u00e4n syvemmill\u00e4 vesikerroksilla, jolloin muodostuu spiraali, josta teoria on saanut nimens\u00e4. H\u00e4nen havainnot ovat olleet merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa tuulien ja merivirtojen vaikutuksesta toisiinsa. Ekmanin l\u00f6yd\u00f6kset ovat keskeisi\u00e4 merentutkimuksissa ja oceanografiassa.<\/p>\n\n\n\n

– Viljam ja Eemil<\/p>\n\n\n\n

Tiedonhaussa on hy\u00f6dynnetty teko\u00e4ly\u00e4<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tutkimme p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 merenpohjaa Saltsj\u00f6badenin edustalla. Pohjanoudin on nimetty ruotsalaisen valtameritutkija Ekmanin mukaan. Allekirjoittaneen hypoteesi on, ett\u00e4 Ekman itse kehitti laitteen, mutta tietoa t\u00e4st\u00e4 ei ollut. Laitetta operoidaan mereen laskettavalla k\u00f6ydell\u00e4, luotilukolla ja kahdella viritett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 leualla. Kun Lokin kaikuluotain n\u00e4ytti 10 metri\u00e4, pys\u00e4hdyimme ja laskimme Ekmanin mereen. Ensimm\u00e4inen yritys oli huti eli emme saaneet pohjan\u00e4ytett\u00e4. Toisella … Jatka lukemista ”Ruotsalainen valtameritutkija sek\u00e4 pohjanoudin Ekman”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-198","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/198","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=198"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/198\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":224,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/198\/revisions\/224"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=198"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=198"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=198"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}