{"id":196,"date":"2024-08-18T19:38:51","date_gmt":"2024-08-18T16:38:51","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/?p=196"},"modified":"2024-08-18T19:46:01","modified_gmt":"2024-08-18T16:46:01","slug":"puolueettomuudesta-natoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/2024\/08\/18\/puolueettomuudesta-natoon\/","title":{"rendered":"Tukholma turvattu"},"content":{"rendered":"\n

Aamulla suuntasimme suoraan suursiivouksen j\u00e4lkeen Saltsj\u00f6badenin l\u00e4hes 100 vuotta vanhaan merikylpyl\u00e4\u00e4n aamu-uinnille. Virkist\u00e4v\u00e4n kylpemisen ja hurjien uimahyppyjen j\u00e4lkeen irrotimme k\u00f6ydet ja k\u00e4\u00e4nsimme keulan Vaxholmia kohti. Kapeita salmia pitkin saavuimme Vaxholmin linnakesaarelle, johon Lokki j\u00e4tti meid\u00e4t. Saarella toimii museo, jossa tutustuimme Ruotsin merelliseen sotahistoriaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Vaxholmin linnake on rakennettu 1500 – luvulla puolustamaan Tukholmaan johtavaa laivav\u00e4yl\u00e4\u00e4. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa harjoitti sotapropagandaa ja aikakauden kuvissa linnake kuvattiin voittamattomana ja huomattavasti suurempana, vaikka todellisuudessa se oli aluksi vain vaatimaton kastelli.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

1660-luvulla linnake torjui Tanskan ja 1710 Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksen. 1830-luvulla linnake laajentui nykyiseen muotoonsa vastareaktiona Ven\u00e4j\u00e4n Ahvenanmaalle rakentamaan Bomarsundia. Ven\u00e4j\u00e4 valtasi Suomen alueet Ruotsilta 1809. Sotateknologian nopeasta kehityksest\u00e4 johtuen linna vanheni yhdeks\u00e4ss\u00e4 vuodessa alkuper\u00e4iseen k\u00e4ytt\u00f6tarkoitukseensa sopimattomaksi ja sit\u00e4 alettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hallintorakennuksena.<\/p>\n\n\n\n

Museo tarjosi my\u00f6s tietoa toisen maailmansodan puolueettomasta Ruotsista. Maailmansodan aikaan Saksan hy\u00f6k\u00e4tess\u00e4 Puolaan oli viisi puolalaista sukellusvenett\u00e4 It\u00e4merell\u00e4. Sukellusveneit\u00e4 k\u00e4skettiin hakeutumaan suojaan, joten niist\u00e4 kolme l\u00e4hti Ruotsiin M\u00e4lare-j\u00e4rvelle ja kaksi Englantiin. Saksa jatkoi hy\u00f6kk\u00e4\u00e4mist\u00e4 Tanskaan ja Norjaan, joka sai Ruotsin varuilleen. Ruotsi Piti sukellusveneet miehitettyn\u00e4 sodan loppuun asti hy\u00f6kk\u00e4yksen varalta. Sodan loputtua Ruotsi palautti sukellusveneet kommunistiseksi muuttuneelle Puolalle puolueettomuutensa vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

Vuosi 2024 on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 k\u00e4\u00e4nnekohta Ruotsin historiassa. Ruotsi oli puolueeton yli 200 vuoden ajan, mutta liittyi NATO:on 7. maaliskuuta 2024 Ven\u00e4j\u00e4n agressiivisen ulkopolitiikan vuoksi. Ven\u00e4j\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4si Ukrainaan helmikuussa 2022.<\/p>\n\n\n\n

Elina ja Elmeri<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aamulla suuntasimme suoraan suursiivouksen j\u00e4lkeen Saltsj\u00f6badenin l\u00e4hes 100 vuotta vanhaan merikylpyl\u00e4\u00e4n aamu-uinnille. Virkist\u00e4v\u00e4n kylpemisen ja hurjien uimahyppyjen j\u00e4lkeen irrotimme k\u00f6ydet ja k\u00e4\u00e4nsimme keulan Vaxholmia kohti. Kapeita salmia pitkin saavuimme Vaxholmin linnakesaarelle, johon Lokki j\u00e4tti meid\u00e4t. Saarella toimii museo, jossa tutustuimme Ruotsin merelliseen sotahistoriaan. Vaxholmin linnake on rakennettu 1500 – luvulla puolustamaan Tukholmaan johtavaa laivav\u00e4yl\u00e4\u00e4. Ruotsin … Jatka lukemista ”Tukholma turvattu”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-196","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/196","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=196"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/196\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":203,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/196\/revisions\/203"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=196"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=196"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=196"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}