Ennen ja nyt

Koulun rakennushanke

Martin koulurakennus on ensimmäinen Suomen itsenäisyyden ajan Turkuun rakennettu koulurakennus. Martin koulu rakennettiin kansakouluksi Turun itäisen alueen lapsia varten.

Päätös koulun rakentamisesta Martin koulun nykyisen oppilasalueen lapsia varten tehtiin vuoden 1906 koulupiirijaossa. Rakentamistarvetta perusteltiin paitsi kansakoulujen jatkuvasti suurentuneella tilatarpeella myös oppilaiden koulumatkaan liittyvillä turvallisuusnäkökohdilla: Monet Martinmäen alueella asuvista lapsista joutuivat käymään koulua ”tois pual jokke”, mikä etenkin kelirikon aikana oli hankalaa ja vaarallistakin. Erimielisyydet kouluhankkeiden kiireellisyysjärjestyksestä, tonttijärjestelyt sekä etenkin vuosisadan alun levottomat olot lykkäsivät rakennustyön aloittamista. Vuonna 1926 työ pääsi kuitenkin alkamaan alun perin puistoksi kaavailulla alueella nykyisen Paavo Nurmen stadionin vieressä. Rakentaminen sujui rivakasti ja Martin seurakunnan mukaan nimensä saanut koulu aloitti toimintansa syyslukukauden alussa 1927.

kuva1
Julkisivu lounaaseen pihalle
kuva2
Julkisivu koilliseen Urheilupuistoon päin

Rakennus

Valmistuessaan Martin koulu oli Turun suurin koulutalo. Taloon rakennettiin neljä kerrosta ja sen molempiin päätyihin kolmikerroksinen siipirakennus. Vaikka koulutalon suunnittelussa oli erityisesti otettu huomioon jatkokoulun tarpeet, niin suurin osa talosta varattiin kansakoululle. Sen käytössä oli kuusitoista luokkahuonetta ja lisäksi erilliset luokkahuoneet laulua, piirustusta, luonnontietoa, yksi luokkahuone tyttöjen käsityötä ja kaksi luokkahuonetta poikien käsityötä varten, opetuskeittiö lisähuoneineen sekä yhdistetty juhla- ja liikuntasali. Jatkokoulu sai käyttöönsä Aurajoen puoleisen siipirakennuksen, jossa sijaitsivat poikajatkokoulun metallityöluokka, paja, varasto, puunveistoluokka, konehuone, maalaushuone ja tyttöjatkokoulun käsityöluokka, kutomoluokka ja piirustusluokka. Lisäksi rakennuksessa oli useita opettajainhuoneita, opetusvälinevarastoja, vahtimestarin ja lämmittäjän asuinhuoneet (vahtimestari asui koululla 1927 – 1973) sekä pannuhuone. Hyvästä varustuksesta kertoivat oppilaiden vesiklosetein varustetut ulkohuoneet sekä erillinen kylpyhuone suihkulaitteineen. Koulun suunnittelivat kaupungin arkkitehti Hindersson ja kaupungin apulaisarkkitehti Smedberg.

kuva3
Koulu alkuperäisessä, avarassa ympäristössään

Yli puoli vuosisataa Martin koulutalo sai olla melkein alkuperäisessä asussaan eikä kattavaa kunnostustyötä tehty. Paikoitellen koulua kyllä korjattiin, kalusteita vaihdettiin, valaistusta muutettiin ajan vaatimusten mukaiseksi ja luokkahuoneita otettiin alkuperäisestä suunnitelmasta poikkeavaan käyttöön. Kouluun syntyi alkuperäisistä tiloista vähitellen 15 luokkahuonetta, neljä pienryhmätilaa, ATK-luokka, musiikkiluokka, kirjasto, tekstiilityötila, teknisen työn tila, kuvataidetila, koulukeittiö, ruokala, hallintotila, kaksi opettajainhuonetta sekä yhdistetty juhla- ja liikuntasali. Vuosikymmenien ajan koulun tilat näyttivät ankeilta ja korjausta kaipaavilta, mutta vuosituhannen vaihteen jälkeen taloa on alettu kunnostaa. Vuoden 2010 paikkeilla talon pitäisi olla suurimmalta osaltaan korjattu nykyajan vaatimuksia vastaavaan kuntoon. Kunnostus tehdään harkiten ja talon luonnetta kunnioittaen.

Sijainti

Martin koulu vihittiin käyttöön 10.12.1927. Turun Sanomatkin kertoi juhlasta sivuillaan. Reportteri oli sangen ihastunut koulutaloon ja päätti rakennusta koskevan selostuksensa sanoihin: ”Kaiken kaikkiaan vaikuttaa koulu komealla asemallaan erittäin hyvin onnistuneelta.” Sanoissaan hän osui naulan kantaan. Martin koulu on kaunis rakennus ja hakee sijaintipaikallaan Turun koulujen joukossa vertaistaan. Opetuksen kannalta koulun paikka on ihanteellinen. Vieressä on liikunta- ja luonnontietotunteja palveleva Urheilupuisto ja lähes kaikki Turun opetuksellisesti tärkeät kohteet ovat kävelymatkan päässä. Turhaan ei Martin koulu esiinny koulujen edustajana Turun kaupungin verkkosivuilta löytyvässä, vuonna 2006 valmistuneessa kaupungin esittelyvideossa.

kuva4
Kerrostalot ovat reunustaneet Martin koulun pihaa 50-luvulta lähtien.

Valmistuessaan Martin koulu kohosi ylhäisessä yksinäisyydessään lähitienoon matalien rakennusten yläpuolelle yhtenä silloisen Turun massiivisena maamerkkinä. Sellaiseksi kaupungin asemakaava-arkkitehti Sutinen sen oli ajatellutkin. Hänen ajatuksensa sai elää neljännesvuosisadan, vuoteen 1952, jolloin koulun ympärille alettiin rakentaa asuinkerrostaloja, ”Velkaistenmäkeä”. Taloja nousi kallioiselle mäelle kymmenkunta. Koulu hävisi piiloon niiden taakse, ja nykyään koulun piha on kuin kreikkalaisen amfiteatterin näyttämö sitä ympäröivien talojen toimiessa katsomona. Martin koulussa lapset ovatkin välituntisin erityisen tarkan silmälläpidon alaisia.

Oppilasmäärät

Martin koulun ensimmäisen lukukauden alussa ovesta asteli sisään 777 oppilasta. Heistä 286 oli alakansakoululaisia, 292 yläkoululaisia ja loput jatkokoululaisia. Martin kansakoulu oli silloin Turun kansakouluista suurin ja sen oppilasmäärä muodosti viidesosan kaikista Turun kansakoululaisista. Oppilasmäärä pysyi suurin piirtein samana toiseen maailmansotaan asti. Sotavuosina oppilasmäärä laski, kuten Turun muissakin kouluissa, lasten siirtyessä sotaa pakoon maaseudulle tai ulkomaille.

kuva5
Opettaja Hilma Kuusiston 2. luokka 1930

Sodan jälkeen oppilasmäärät alkoivat nousta. Huippu saavutettiin lukuvuonna 1957 – 1958, jolloin koulussa opiskeli 1214 oppilasta. Näin suuri oppilasmäärä ei tietenkään voinut työskennellä koulun tiloissa samanaikaisesti, vaan jo vuonna 1947 otettiin kansakoulun puolella käyttöön vuoroluku. Järjestelmässä opiskeltiin kahdessa vuorossa. Alakoulussa aamuvuoro opiskeli kello kahdeksasta kahteentoista ja iltapäivävuoro kello kahdestatoista kuuteentoista. Yläkoulussa vuorot päättyivät yleensä tuntia myöhemmin, mutta iltapäivävuoro pyrittiin aloittamaan jo klo 12.00. Yläkoulun työpäivä päättyi klo 17.00 tai 18.00. Jatkokoulussa vuoroluku otettiin käyttöön 1952. Vuorolukua käytettiin ainakin vielä lukuvuonna 1958 – 1959. Vuonna 1958 jatkokoulu muuttui kansalaiskouluksi ja muutti muualle. Näin kansakoulu sai lisää tilaa. Seuraavana lukuvuonna, lukuvuonna 1959 – 1960, koulussa oli 1060 oppilasta ja perusopetusryhmiä 31.

Kuusikymmentäluvulla Martin koulun oppilasmäärä alkoi hiljalleen laskea. Seitsemänkymmentäluvun alussa oppilaita oli 668 ja perusopetusryhmiä 21. Viisi vuotta myöhemmin oppilasmäärän väheneminen kiihtyi. Lukuvuonna 1980 – 1981 oppilasmäärä oli enää 330 ja perusopetusryhmien määrä 13. Vuosikymmenen loppuun mennessä oppilasmäärä oli laskenut 242:een.

Martin koulu lakkautettiin itsenäisenä yksikkönä vuonna 2012 ja yhdistettiin hallinollisesti osaksi Luostarivuoren yhtenäiskoulua. Samalla Kerttulin koulu lakkautettiin kokonaan ja sen oppilaat siirtyivät lukuvuoden 2012-2013 alussa Luostarivuoren koulun kolmeen yksikköön, joista Martin yksikkö on yksi. Nykyään Martin koulukiinteistössä opiskelee runsas 400 oppilasta.

kuva6
Opettaja Anne Hakasen 2. luokka 1982

Opetus

Martin koulun toiminnan aikana on kansa- ja peruskoulussa noudatettu seitsemää eri opetussuunnitelmaa. Kansakoulun opetussuunnitelma vaihtui uudeksi 1952 ja peruskoulun opetussuunnitelma astui voimaan 1970. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteita on sittemmin uusittu vuosina 1986, 1994 2004 , 2014 ja 2016.

Englannin kielen opetus alkoi Martin koulussa lukuvuoden 1958 – 1959 alussa vapaaehtoisena ja kaikille pakolliseksi aineeksi se tuli kahdeksan vuotta myöhemmin. Ruotsia alettiin tarjota vapaaehtoisena 1968, ja 70-luvun puolivälissä tuli opetusohjelmaan espanjan kieli, jota opetettiin äidinkielenä Chilestä tulleille pakolaisille. Samalla vuosikymmenellä Martin koulun oppilaille opetettiin ensimmäisenä vieraana kielenä englantia, ruotsia tai saksaa, mikä siihen aikaan oli kielitarjottimena monipuolinen verrattuna muihin Turun ala-asteen kouluihin. Seuraavalla vuosikymmenellä kuitenkin ensimmäisenä vieraana kielenä aloitettu saksa kuihtui pois ja parikymmentä vuotta myöhemmin ruotsi. Tällä hetkellä koulussa kaikki suomenkielisillä luokilla olevat oppilaat lukevat ensimmäisenä vieraana kielenä englantia ja ruotsin kielikylpyluokilla olevat ruotsia. Ruotsin kielikylpyluokat aloittivat toimintansa Luostarivuoren yhtenäiskoulun muodostuessa vuonna 2012.

Martin yksikössä Suomenkielisillä luokilla vapaaehtoiseksi kieleksi on mahdollista valita ruotsi neljänneltä luokalta alkaen. Ruotsin kielikylpyluokilla englanti on toinen pakollinen kieli 4. vuosiluokasta lähtien. Lukuvuoden 2016-2017 alusta alkaen uuden opetussuunnitelman mukainen, kuudennelta luokalta alkava B1-ruotsi tuli mukaan opetusohjelmaan. Lukuvuoden 2019-2010 alusta alkaen varhennettu kielenopetus on alkanut jo ensimmäisellä luokalla. Suomenkielisillä luokilla kieli on englanti ja ruotsin kielikylpyluokilla ruotsi.

Matematiikassa toteutettiin Martin koulussa vuosina 1973 – 1984 klinikkakokeilu, jonka tavoitteena oli auttaa matematiikassa oppimisvaikeuksia omaavia oppilaita. Peruskoulun muiden tukimuotojen kehittyessä kokeilu lopetettiin, mutta sen ajatus elää edelleen peruskoulun työskentelytavoissa. Seitsemänkymmentäluvulla koulussa kokeiltiin myös kunnallista oppimateriaalin ja av-materiaalin tuottamista, minkä pohjalta Turun koululaitokseen syntyi yli kolmekymmentä vuotta toiminut oppimateriaalikeskus, josta koulut voivat lainata käyttöönsä määräajaksi kirjoja ja av-materiaalia.

Lukuvuonna 1989 – 1990 alkoi Martin koulussa alueellisesti rajattuna kokeiluna kuvataideluokkatoiminta. Vuonna 1993 toiminta vakinaistettiin. Kuvataideluokista tuli musiikkiluokkien tapaan erikoisluokkia, jonne turkulaiset toisen luokan oppilaat voivat pääsykokeen kautta hakeutua. Kuvataideluokat toimivat vuosiluokilla 3 – 6. Toiminta jatkuu alakoulun jälkeen Luostarivuoren yläkoulussa peruskoulun loppuun saakka. Kuvataideluokkien tarkoituksena on antaa kuvataiteellisesti lahjakkaille oppilaille mahdollisuus perehtyä monipuolisesti kuvataiteen eri alueisiin sekä kehittää oppilaan persoonallista taiteellista ilmaisua. Toimintaa varten kouluun on rakennettu hyvin varustetut tilat. Kuvataideluokilla opiskelee vuosittain yhteensä noin 100 oppilasta. Kuvataideopetuksessa Martin koulu tekee yhteistyötä kaupungin taidemuseoiden ja kaupunginteatterin kanssa.

kuva7
Kalevala-aiheisia kuvataidetöitä vuodelta 2003. Etualalla Sampo.

Kuten edellä kerrottiin, lukuvuoden 2012-2013 alkaessa ruotsin kielikylpyluokat 1-6 siirtyivät lakkautetusta Kerttulin koulusta Luostarivuoren kouluun. Aluksi Martin yksikköön sijoitettiin vain kielikylpyluokat 1-4 ja Luostarivuoren yksikköön luokat 5-6, mutta sittemmin lukuvuodesta 2016-2017 alkaen viimeksi mainitutkin luokat on sijoitettu Martin yksikköön. Kielikylpyluokat toimivat Martin yksikön kolmannessa kerroksessa.

Martin yksikön tiloissa on toiminut erityisluokkia. Huonokuuloisten erityisluokka oli sijoitettuna Martin kouluun vuodesta 1960 vuoteen 1974, jolloin perustettiin Turun kunnallinen kuulovammaisten koulu.

Pompon erityiskoulun luokkia siirtyi Martin koulun tiloihin 1988. Erityiskoulussa opiskeli harjaantumisopetuksessa olevia oppilaita, ja heitä varten koulun nelikerroksisen osan ensimmäinen kerros remontoitiin tarkoitukseen sopivaksi. Vuonna 1990 koulun nimi vaihtui Vuorelan kouluksi ja 2009 Luolavuoren kouluksi. Vuoden 2016 kevätlukukaudella Luolavuoren koulu siirtyi pois Martin koulukiinteistöstä.

Lukuvuoden 2012-2013 aikana Martin koulutaloon sijoitettiin kaksi valmistavan opetuksen ryhmää. Valmistava opetus on tarkoitettu maahan juuri muuttaneille kouluikäisille lapsille. Martissa he saavat ensi kosketuksensa Suomen koululaitokseen ja perusvalmiudet opittuaan he siirtyvät Martista oman oppilasalueensa kouluihin.

Martin koulukiinteistössä on edellisten lisäksi toiminut Mäntymäen päivähoitoyksikön esiopetusryhmä, Turun Marttojen iltapäiväkerho ensimmäisen ja toisen luokan oppilaita varten sekä sosiaalitoimen iltapäiväkerho harjaantumisopetuksen oppilaita varten. Lukuvuoden 2012-2013 kouluverkkouudistuksen ja Kerttulin, Martin ja Luostarivuoren koulujen yhdistämisen jälkeen esiopeusryhmille ja iltapäiväkerhoille ei enää löytynyt kiinteistöstä tilaa yksikön oppilasmäärän lisäännyttyä. Kun keväällä 2016 Luolavuoren koulu siirtyi pois Martin koulukiinteistöstä, Mäntymäen päivähoitoyksikölle tuli jälleen tilaa ja sen esiopetusryhmä siirtyi takaisin Marttiin syksyllä 2016. Martin koulun tiloissa toimii myös TPS:n iltapäiväkerho, joka on suunnattu lähinnä 1. ja 2. luokan oppilaille.

 

Lähteet:
M. Aalto: Martin koulu osana turkulaista kansanopetusta, oppilaiden tarkastelua vuosina 1927 – 1947 (1990)
O. Viitanen: Turun kansanopetuksen historiaa (1947)
H. Kalpa: Muuttuva kaupunki II (1989)
S. Vehmas, erityisluokanopettaja (2007)
Martin koulun työ- ja toimintasuunnitelmat ja -kertomukset
Martin koulun talonkirja