Pedagogiset iltapäivät huhtikuussa

Asiaa kieli-identiteetistä ja monikielisyydestä

Tervetuloa mukaan pedagogisiin iltapäiviin keskustelemaan ja kuuntelemaan lukutaidosta! Huhtikuussa järjestettävien pedagogisten iltapäivien aiheita ovat kieli-identiteetti sekä monikielisyys ja lukutaito.

Huhtikuussa järjestetään kuluneiden kuukausien tapaan kaksi pedagogista iltapäivää, yksi suomeksi ja yksi ruotsiksi, ja iltapäivät toteutetaan etänä Teamsin välityksellä. Huhtikuun pedagoginen iltapäivä ruotsiksi järjestetään maanantaina 26.4. klo 16-17 asiantuntijavieraana Wera Kunnas, ja suomeksi keskiviikkona 28.4. klo 14-15 asiantuntijavieraana Niina Kekki.

Jos olet Turun kaupungin henkilöstöä, muista ilmoittaa kouluttautumisesi myös SAP HR -järjestelmään. Hakusanat löytyvät tapahtumien tietojen yhteydestä.

”Du vet förstås att Finland är tvåspråkigt”

Jokaiselle suomalaiselle lienee ilmiselvää, että Suomi on kaksikielinen maa, ja että Suomessa sekä suomen että ruotsin kielellinen asema maamme kansalliskielinä on määritelty perustuslaissa. Mutta mitä suomenruotsalaisuus tai suomalaisuus tarkoittaa ja miten näitä termejä käsitellään esimerkiksi peruskoulun oppikirjoissa?

Muun muassa näihin kysymyksiin on maanantain asiantuntijavieraamme Wera Kunnas etsinyt vastauksia keväällä 2020 julkaistussa pro gradu -tutkielmassaan ”Du vet förstås att Finland är tvåspråkigt” Finlandssvenskhet och finskhet i grundskolans läroböcker för B-svenska och A-finska. Vaikka Wera onkin käsitellyt tutkimuksessaan oppikirjoja, soveltuvat useimmat tutkimuksessa esille tuleet tulokset myös lastenkirjoihin – lisää tästä ja paljosta muusta ruotsinkielisessä pedagogisessa iltapäivässä Wera Kunnaksen kanssa maanantaina 26.4. klo 16-17!

Ilmoittaudu oheisen Webropol-kyselyn kautta lauantaihin 24.4. klo 23:59 mennessä. Tapahtumalinkki toimitetaan ilmoittautuneille sähköpostitse tapahtumaa edeltävänä päivänä. Hakusana SAP HR-järjestelmässä: rikta.

Kuva Wera Kunnaksesta.Wera Kunnas (FM) työskentelee englannin ja ruotsin aineenopettajana Haagan peruskoulussa, Helsingissä. Wera on työskennellyt myös erilaisissa Turun sivistystoimialan kasvatuksen ja opetuksen kehittämishankkeissa toimien esimerkiksi kieliohjaajana Kielikarnevaali -tapahtumissa (Turun Kielivirta) sekä kielimaistiaisohjaajana (Kielitietoisesti kouluissa).

Wera Kunnaksen pro gradu -tutkielma on luettavissa Turun yliopiston UTUPub-julkaisuarkistossa oheisesta linkistä.

Monikielistä lukutaitoa

Kaunokirjallisuudella on keskeinen merkitys niin vieraan kielen kuin kulttuurinkin oppimisessa ja omaksumisessa ja kirjallisuuden voisi kuvitella olevan kuin avain, joka avaa ovia niin uusiin kulttuureihin, puhujayhteistöihin kuin yhteiskuntiinkin. Mutta miten kaunokirjallisuutta sitten hyödynnetään kieli- ja kulttuuritietoisessa opetuksessa? Entä miten kirjallisuutta voisi hyödyntää entistä laajemmin ja monipuolisemmin opetuksessa ja esimerkiksi kulttuureiden omaksumisessa?

Yllä oleviin kysymyksiin ja pohdintoihin palaamme keskiviikkona 28.4. klo 14-15, kun saamme suomenkielisen pedagogisen iltapäivän asiantuntijavieraamme Niina Kekkin Turun yliopistosta.

Keskiviikon pedagogiseen iltapäivään ilmoittaudutaan oheisen Webropol-kyselyn kautta. Ilmoittautumiset pyydetään jättämään maanantaihin 26.04.2021 klo 23:59 mennessä. Tapahtumalinkki toimitetaan ilmoittautuneille tapahtumaa edeltävänä päivänä. Hakusana SAP HR-järjestelmässä: suuntaa.

Kuva Niina Kekkistä.Niina Kekki (FM, tohtorikoulutettava) on suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja ja opettanut suomea aikuisille maahanmuuttaneille useissa eri oppilaitoksissa. Lisäksi hän on toiminut kieli- ja kulttuuritietoisen opetuksen opettajankouluttajana. Tällä hetkellä Niina työskentelee Koneen Säätiön rahoittamassa Tuntemattomalla päähän? -hankkeessa, jossa tutkitaan kaunokirjallisuuden käyttöä aikuisten maahanmuuttaneiden suomen kielen edistäjänä, sekä tekee väitöstutkimusta edistyneiden suomenoppijoiden synonyymisten adjektiivien käytöstä.

Niina Kekkin julkaisut ovat luettavissa Turun yliopiston verkkosivuilta.


Tavataan huhtikuun pedagogisissa iltapäivissä!

Henrik Hurme, lukukoordinaattori
Suuntaa lukemiseen! -hanke

Helmikuun kuukausikooste

Talvilomilta kevättä kohti

Vaikka valon määrä antaakin jo viitteitä tulevasta keväästä, eletään ainakin helmikuu vielä talvikuukautta. Etelä-Suomessakin ehtinee talvilomilla rakentamaan lumiukon tai kaksi, vaikka kovimmat pakkaset taittuisivatkin.

Onneksi lukea voi oli keli mikä hyvänsä! Yhteisöllisestä lukemisesta ja sen merkityksestä keskusteltiin projektin ensimmäisissä pedagogisissa iltapäivissä helmikuussa. Vapaamuotoisissa keskusteluissa puhuttiin perhelukemisen, läsnäolon ja lukemiseen käytettävän ajan tärkeydestä (17.2. Juli-Anna Aerila). Toisessa pedagogisessa iltapäivässä puhuttiin muun muassa ääneenlukijoista (högläsare) ja kanssalukijoista (medläsare). Käsitteillään Agneta ”Netta” Möller-Salmela (18.2.) avasi hienosti läsnäolon merkityksen – pelkän mekaanisen ääneen lukemisen sijaan lukuhetki voi olla yhdessä eläytymisen kokemus.

Pedagogisten iltapäivien lisäksi kuukausikoosteessa sivutaan muutamia muitakin jo tapahtuneita asioita, joihin kannattaa vielä tutustua, mikäli ne menivät sivu suun. Suosittelemme myös kurkkaamaan tulevat tapahtumat, epävarmoista ajoista huolimatta keväällä on annettavaa!

Haluamme muistuttaa Turun varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen henkilöstöä projektin kyselystä, joka on vastattavissa kuun loppuun saakka. Lukutaitotyötä kartoittava kysely on toimitettu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yksiköihin sähköpostitse. Sen tarkoitus on ohjata Suuntaa lukemiseen! -projektissa tehtävää työtä sekä antaa tietoa kaupungin lukutaitotyöstä ja lasten lukutaidon tasosta. Jos et vielä ole vastannut kyselyyn, teethän sen viimeistään sunnuntaina 28.2.2021. Vastaa Suuntaa lukemiseen! -projektin Webropol-kyselyyn varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen henkilöstölle.

Kurkkaa vielä nämä – alkuvuonna tapahtunutta

1. Ensimmäiset pedagogiset iltapäivät

Projektin kaksi ensimmäistä pedagogista iltapäivää järjestettiin helmikuussa Teamsin välityksellä. Vapaamuotoisten keskustelutilaisuuksien aiheena oli lukemiseen innostaminen. Asiantuntijavieraina olivat puhumassa keskiviikkona 17.2. yliopistonlehtori, dosentti  Juli-Anna Aerila (TY) sekä professori Sara Routarinne (TY) ja torstaina 18.2. erikoiskirjastonhoitaja ja lukemisen inspiroija Agneta ”Netta” Möller-Salmela Hangon kaupunginkirjastosta.

Keskiviikon keskustelussa Juli-Anna nosti esille muun muassa arvojen vaikutuksen perhelukemiseen. Kaikissa perheissä lukeminen ei ole itsestään selvä arvo. Armollisuus erilaisia lukijoita kohtaan onkin tärkeää, ja syventyneiden lukuhetkien sijaan myös selaaminen voi olla hyvä hetki kirjojen parissa. Tärkeitä ovat läsnäolo ja lukemiseen liittyvät onnistumisen kokemukset.

Yhteisessä keskustelussa päädyttiin pohtimaan muun muassa erilaisia lukudiplomeja. Toisaalta ne nähtiin toimivina lukemisen innostajina, toisaalta taas niiden suorituskeskeisyyttä kritisoitiin.

Myös torstain iltapäivässä painottui lukemisen henkilökohtainen merkitys ja siihen käytettävä aika. Netta kertoi kehittämästään Hangon mallista, jossa korostuvat moniaistisuus ja säännöllisten kirjastokäyntien kautta lukemiselle korvamerkitty aika. Hangossa kirjastokävijät saavat nauttia muun muassa elämyshuoneesta, ja Netta halusi muistuttaa myös opettajia konkreettisen lukuympäristön merkityksestä – esimerkiksi luokkahuoneessa. Lisäksi keskustelussa visioitiin muun muassa erilaisia keinoja, joilla lukeminen voitaisiin yhteiskunnassa tehdä näkyvämmäksi.

Kiitos asiantuntijavieraille ja osallistujille hyvistä keskusteluista!

Lisätietoa tulevista pedagogisista iltapäivistä löydät tästä kuukausikoosteesta, ja tietoa tullaan päivittämään myös projektin pedagogisten iltapäivien sivulle.

2. Kansallinen lukutaitostrategia -avausseminaarin esitystallenteet ja diat

Kansallisen lukutaitostrategian avausseminaari järjestettiin etäyhteyksin 28. tammikuuta. Seminaarissa kuultiin muun muassa Lukuliike kouluissa -tutkimuksen tuloksia ja tutustuttiin Oulun kaupungin verkostoyhteistyöhön lukemisen edistämiseksi.

Jos seminaari jäi sinulta näkemättä, katso kiinnostavat puheenvuorot Lukuliikkeen sivuilta.

3. Educa verkossa -tapahtuman tallenteet

Vuoden 2021 Educa järjestettiin verkossa 29.–30.1. Jos messut jäivät väliin, voi kattavaan sisältöön tutustua myös jälkikäteen. Luomalla käyttäjätilin tapahtumaan on verkkomessujen ohjelmasisältö saatavilla huhtikuun 2021 loppuun asti. Käyttäjätilin pääset luomaan Educa.messukeskus-sivuilla.

4. Mediataitoviikon materiaalit käyttöön ympäri vuoden

Vuosittaista mediataitoviikkoa vietettiin taas helmikuun toisella viikolla. Mediataitoviikko tarjoaa joka vuosi uusia materiaaleja mediataitojen kehittämisen tueksi, ja niitä kannattaakin käyttää ympäri vuoden. Tutustu materiaaleihin Mediataitoviikon sivuilla. Lisää materiaalia mediakasvatukseen löytyy kevään aikana uudistuvilta Mediakoulun sivuilta.

Vinkkejä tulevaan

  1. Pedagogiset iltapäivät ke 10. ja ma 15. maaliskuuta
  2. Kevään luentosarja ja sanataidetyöpajat
  3. Kirjaston uutisia – rajoitukset pysyvät ennallaan
  4. Napero-Finlandia sadunkirjoituskilpailu 2021
  5. Lukumummien ja -vaarien talvinen lukuhaaste
  6. Lastenkirjoja erityisyydestä ja erityislapsista

1. Pedagogiset iltapäivät ke 10. ja ma 15. maaliskuuta

Kevään pedagogiset iltapäivät jatkuvat maaliskuussa aiheena ajankohtainen lasten- ja nuortenkirjallisuus. Keskiviikkona 10.3. työstään lastenkirjailijana tulee puhumaan palkittu kirjailija Magdalena Hai. Hänen uusin teoksensa, uunituore Painajaispuoti: Hirmuinen Jumimies (WSOY) on julkaistu helmikuussa 2021. Kirjan on kuvittanut Teemu Juhani.

Maanantaina 15.3. ajankohtaisesta lastenkirjallisuudesta tulee keskustelemaan kuvittaja Jenny Lucander. Hänen ja kirjailija Jens Mattssonin teos Vi är lajon! (Natur & Kultur ja Förlaget, 2019) palkittiin vuonna 2020 Pohjoismaiden neuvoston lastenkirjallisuuspalkinnolla.

Lisätietoa ja ilmoittautumiset maaliskuun pedagogisiin iltapäiviin tullaan päivittämään projektin pedagogisten iltapäivien sivulle. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan!

2. Kevään luentosarja ja sanataidetyöpajat

Suuntaa lukemiseen! -projekti järjestää keväällä luentosarjan, joka toteutetaan kahtena webinaaripäivänä lauantaina 27. maaliskuuta ja lauantaina 10. huhtikuuta kello 10–13. Ensimmäisen webinaaripäivän teemana on ajankohtainen lastenkirjallisuus ja lukemiseen innostaminen. Aiheista tulevat puhumaan lastenkirjallisuuden tutkija,  FT Mia Österlund (ÅA) sekä yliopistonlehtori, KT Juli-Anna Aerila (TY). Toisena webinaaripäivänä huhtikuussa aiheena on kieli- ja kulttuuritietoinen opetus sekä sanataide.

Vinkkinä tulevasta tiedotamme myös sanataiteen työpajoista, joita järjestetään alustavan aikataulun mukaan huhtikuussa yhteistyössä Kirjan talon kanssa. Työpajoja tullaan toteuttamaan etänä varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen henkilöstölle, ja ne ovat osallistujille maksuttomia. Pidätämme oikeudet aikataulullisiin ja sisällöllisiin muutoksiin.

Seuraa verkkosivujamme, lisätietoa tulossa lähiaikoina!

3. Kirjaston uutisia – rajoitukset pysyvät ennallaan

Aiemmin tiedotetusta poiketen kirjaston koronarajoitukset pysyvät ennallaan 1.3.2021 alkaen. Edelleen vain pikainen asiointi on  mahdollista, ja osa kirjastoista on kokonaan kiinni. Lue lisää kirjastojen koronarajoituksista Turun kaupunginkirjaston sivuilta. (Artikkelia muokattu 1.3.2021.)

Turun kaupunginkirjasto tekee monella tavalla monilukutaitoon liittyvää työtä ja on muun muassa mukana Sitran hankkeessa Kirjastoista kansanvallan foorumeita (2020-2021). Kirjasto kannustaakin kansalaisvaikuttamiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lue lisää hankkeeseen liittyvistä taidetyöpajoista ja muusta toiminnasta Turun kaupunginkirjaston sivuilta.

Saagassa talviloman teemana on avaruus. Lomaa vietetään tänä vuonna virtuaalisesti, ja tiedossa on muun muassa kirjavinkkejä ja avaruusaiheinen instalive. Lue lisää Saagan talvilomasta Turun kaupunginkirjaston sivuilta.

4. Napero-Finlandia sadunkirjoituskilpailu 2021

Vuosittain järjestettävä Napero-Finlandia on peruskoulun 1.–6. -luokkalaisille suunnattu valtakunnallinen kirjoituskilpailu. Kilpailun tarkoituksena on kannustaa lapsia kirjoittamaan ja lukemaan. Tänä vuonna kilpailun aihe on avoin, ja satuja voi lähettää 30.4.2021 asti. Tarinoikaa ja osallistukaa kirjoituskilpailuun luokan kanssa!

Lisätietoa Napero-Finlandiasta Taivalkosken sivuilla.

5. Lukumummien ja -vaarien talvinen lukuhaaste

Lukumummit ja -vaarit haastavat kaiken muun kivan lisäksi myös lukemaan hiihtolomalla. Jos lomat ovat jo takana päin, voi lukuhaasteeseen kuitenkin tarttua vaikkapa viikonloppuna. Lukumummit ja -vaarit nimittäin järjestävät lukuhaasteeseen liittyvän arvonnan, johon voi osallistua koko maaliskuun ajan 31.3. mennessä.

Lukuhaasteen ohjeet ja tulostettavat lomakkeet löydät Lukumummien ja -vaarien sivuilta.

6. Lastenkirjoja erityisyydestä ja erityislapsista

Pienille lapsille tarkoitettuja erityisyyttä käsitteleviä lastenkirjoja on tarjolla vain vähän. Nyt niitä on kuitenkin koottu yhteen esitteeseen!

Tampereen yliopiston logopedian tutkinto-ohjelman opiskelijat kävivät läpi Lastenkirjainstituutin kirjaston kokoelmia ja kokosivat esitteen erityislapsia käsittelevistä 2000-luvun lastenkirjoista. Ainakin sata sanaa -esitteen (2021) kirjat sopivat sekä erityislasten perheille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille että erityisyyden käsitteluun esimerkiksi varhaiskasvatuksessa.

Ainakin sata sanaa -esitteen löydät Lastenkirjainstituutin sivuilta.

 


valoisia talvihetkiä ja lukemisen iloa!

Suuntaa lukemiseen! -projektin lukukoordinaattorit

PS Muista ruotsinkielinen kuukausikooste projektin ruotsinkielisillä Rikta dig till läsning! -sivuilla.