Tule mukaan tutkimusmatkalle sanataiteeseen!

Sääennuste sanataiteen keväälle lupaa yhä aikaistuvaa aurinkoa, lempeää sanataiteen ropinaa ja mielikuvituksen helmiäispilviä.

Tule mukaan huhtikuun sanataidetyöpajoihin ja poimi niistä juuri sinulle ja työhösi sopivia työvälineitä ja siemeniä luovan yhdessäolon kehittämiseen. Suuntaa lukemiseen! -projekti järjestää Teamsin välityksellä maksuttomia sanataidetyöpajoja yhteistyössä Kirjan talon kanssa. Työpajoja järjestetään sekä suomeksi että ruotsiksi. Ne on räätälöity erityisesti pienten lasten kanssa työskenteleville, kuten varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen henkilöstölle, kirjastojen työntekijöille ja iltapäiväkerhojen ohjaajille. Opiskelijat ja muut kiinnostuneet ovat myös tervetulleita tutkimusmatkalle sanataiteeseen ja luovaan lukemiseen. Tartu siis tilaisuuteen ja ilmoittaudu molempiin työpajoihin!

”Ihana ja inspiroiva koulutus.”

Missä tarinat ja sanat asuvat?

Nyt sinulla on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä opastetulle kierrokselle Tarinoiden taloon! Kierroksen oppaana toimii ihana Hanna Dufva, joka johdattaa osallistujat ulko-ovelta aina syvemmälle sanataiteen moninaisiin huoneisiin. Millaisia huoneita talosta löytyy? Entä minkälaisia sanoja näissä huoneissa asuu, ja millaista ilmapiiriä niillä voidaan luoda? Tällä inspiroivalla matkalla kävijöitä suositellaan poimimaan mukaansa tarpeita oman Tarinoiden talonsa pohjapiirustukseksi.

Sanataiteen ABC -työpajoja järjestetään huhtikuun aikana vielä kaksi, ilmoittaudu heti mukaan!

Kuinka monin tavoin voikaan lukea!

Ja miten eri tavoin kirja voi lukijalleen puhua? Sanataiteen konkari, innoittava Jasmine Westerlund tuntee lukemisen monet tavat ja jakaa sanataiteen työkalupakistaan vinkkejä aktiiviseen lukemiseen. Kirjallisuuslähtöisellä sanataiteella on rutkasti annettavaa kaikenikäisille lukijoille, ja  Jasminen neuvoilla lukija kuin lukija saa kirjan astumaan ulos kansistaan. Entä miten tarina jatkuu sen jälkeen? Työpaja antaa avaimet sen selvittämiseen.

Luovan lukemisen työpajoja järjestetään huhtikuun aikana vielä kaksi, ilmoittaudu heti mukaan!

Jos olet Turun kaupungin henkilöstöä, muista ilmoittaa kouluttautumisesi myös SAP HR -järjestelmään. Sanataiteen ABC -työpajat löydät hakusanalla: suuntaa. Luovan lukemisen työpajat löydät hakusanalla: luova.

Suomenkielisten pajojen lisäksi työpajoja järjestetään myös ruotsiksi, lue lisää Ordkonstens ABC ja Kreativ läsning -työpajoista projektin ruotsinkielisiltä Rikta dig till läsning! -sivuilta.


Sanataide sallii yksilöllisen ilmaisun, eikä siinä ole oikeita tai vääriä vastauksia. Sen menetelmät auttavat oman äänen löytämisessä. Siksi se on erinomainen sateenvarjo, jonka alle lapsiryhmän kanssa on hyvä sukeltaa. Mitä kaikkea te voisittekaan sen alta löytää? Lukukoordinaattorit toivottavat sinut lämpimästi tervetulleeksi tutkimusmatkalle sanataiteeseen ja luovaan lukemiseen.

Aurinkoista sanataiteen kevättä!

Pirita Kärkkäinen
Lukukoordinaattori

Löydät työpajoista tietoa myös sanataidetyöpajojen omalta sivulta.

Maaliskuun kuukausikooste

Voi sanataiteen kevät!

Myrskytuulia ja hattaraa. Mustikkametsä. Karvatassuterapiaa.

Jos olisit kirja, mikä sinun nimesi olisi? Tarinatornadon kuulijoista 12.3. löytyi muun muassa edellä mainittuja kirjamaisia alter egoja. Kymmenen vuotta täyttäneessä Tarinatornadossa sanataideohjaaja Jasmine Westerlund antoi osallistujille maistiaisia sanataiteen simppeleistä menetelmistä, joilla voidaan sekä kasvattaa lukuinnostusta että auttaa oman ilmaisun löytämisessä.

Mahdollisuuksia tarttua sanataiteeseen pilkistää nyt sieltä sun täältä. Maaliskuun alussa sanataideohjaaja Jenni Turunlahti esitti projektin Lukuilo-blogissa avoimen kutsun kaikille Turun alueen lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille osallistua Sanat joihin yletyn -yhteisösanataidenäyttelyn tekemiseen. Näyttelyaineiston keruuseen voi osallistua huhtikuun loppuun asti, ja kokonaisuus huipentuu osaksi kesän Olohuone 306,4 km2-kaupunkitaidefestivaalia. Myös lukukoordinaattorit kannustavat mukaan tekemään ennennäkemätöntä turkulaista sanataidetekoa!

Koska sanataiteella on läjäpäin annettavaa, lukukoordinaattorit tahtovat julistaa talven takaa kurkistavan kevään sanataiteen kevääksi! Jo mainitut sanataiteen ammattilaiset Jasmine ja Jenni tullaan näkemään myös projektin kevään ohjelmistossa. Suuntaa lukemiseen! tarjoaa huhtikuussa sanataiteen esittelyluennon osana kaksikielistä webinaaripäivää ja sen lisäksi kaikkiaan kymmenen sanataidetyöpajaa, joissa syvennytään luovaan lukemiseen sekä sanataiteen menetelmiin. Maksuttomat sanataidetyöpajat on suunnattu kaikille pienten lasten kanssa työskenteleville. Tule mukaan poimimaan sanataiteen ihastuttavaa antia osaksi arkipäivää!

Sanataidetta tullaan edistämään Turussa kuluvan vuoden aikana myös muutoin, sillä vasta-alkanut Ordkonst hela vägen -projekti jatkuu vuoden loppuun asti. Eikä sanataidetta nosteta esiin ainoastaan Turussa. Vuoden ensimmäinen lastenkirjallisuuden Onnimanni-lehti (Lastenkirjainstituutin sivuilla) omistaa koko numeron sanataiteelle. Huhtikuun lopussa taas Porvoossa tehdään tutkimusmatka sanataiteeseen kaikille avoimessa lukuwebinaarissa.

Miltä sinun sanataiteen kevääsi voisi näyttää? Poimi kuukausikoosteesta mieleisesi etätapahtumat ja vinkit!

Menneitä juttuja maaliskuulta

1. Maaliskuun pedagogiset iltapäivät

Maaliskuun puolivälissä projektin pedagogisissa iltapäivissä kuultiin kahta lastenkirjallisuuden ammattilaista – kirjailija Magdalena Haita (10.3.) ja kuvittaja Jenny Lucanderia (15.3.). Iltapäivien aikana saatiin kiehtova kurkistus lastenkirjojen tekemiseen kahdesta erilaisesta näkökulmasta.

Magdalena Hai jakoi kirjailijantyönsä lisäksi muun muassa osaamistaan eri genreistä. Hän sanoo steampunkin ja fantasian tarjoavan jotakin monenlaisille lukijoille, eivätkä ne esimerkiksi sukupuolitu yksinkertaisesti tyttöjen tai poikien kirjallisuudeksi. Samoin on kauhukirjallisuuden laita. Se tavoittaa muun muassa muutoin vähän lukevia lapsia ja nuoria, sillä kauhukirjojen lukeminen on monen mielestä coolia.

Magdalena Hai peräänkuuluttaa kirjojen toiminnallista käsittelyä pelkän lukemisen lisäksi. Steampunk soveltuu tähän hyvin, koska se sisältää itsessään paljon toimintaa.

Jenny Lucander kertoi kattavasti työstään kuvittajana ja polustaan päätoimiseksi lastenkirjojen kuvittajaksi. Tunnin aikana saatiin nähdä toinen toistaan kauniimpia kuvia ja kuultiin kuvan ja tekstin yhteispelistä. Taiteellinen prosessi on pitkä ja monikerroksinen, ja kaikki pienimmätkin yksityiskohdat väreistä ja yksittäisistä viivoista lähtien ovat tarkkaan harkittuja. Jennyn kollaasimaisessa työskentelytavassa yhdistyy monia eri tekniikoita, ja lopputuloksena syntyy omaleimaista ja ilmaisuvoimaista taidetta.

Jenny Lucander ehdottaa, että kirjallisuuden määrää lasten arjessa voisi lisätä esimerkiksi kirjoja draamallistamalla.

Huhtikuun pedagogisista iltapäivistä tiedotetaan lähiaikoina, seuraa tiedotusta pedagogisten iltapäivien sivulla!

2. Lastenkirjat iskevät lukukipinää! – kaksikielinen webinaaripäivä 27.3.

Projektin kaksikieliset webinaaripäivät saivat hienon alun lauantaina 27.3. Kiitos puhujille sekä osallistujille onnistuneesta päivästä!

Webinaarin alussa päästiin kuulemaan lastenkirjallisuudesta kirjallisuuspalkintojen näkökulmasta, kun filosofian tohtori, dosentti Mia Österlund luennoi otsikolla Litterära priser som kompasser – Vilka barnböcker får priser och varför? Monessa kansainvälisessäkin palkintoraadissa istuneena lastenkirjallisuuden asiantuntija Mia avasi sekä kirjallisuuspalkintojen merkitystä että itse valintaprosessia.

Pohjoismaissa julkaistaan upeaa ja laadukasta lastenkirjallisuutta, ja Mia Österlund suosittelee tutustumaan erilaisten kirjallisuuspalkintojen ehdokkaisiin ja voittajiin.

Mia myös jakoi menetelmävinkin ja kehotti osallistujia jakamaan oman lastenkirjallisuuspalkintonsa. Tähän kuuluu tietysti myös perusteluiden kirjoittaminen auki. Ryhmässä toteutettuna voidaan järjestää myös palkintojenjakogaala, jossa raati äänestää mieleisensä voittajan!

Lastenkirjallisuuden jälkeen webinaarisa syvennyttiin lasten ja perheiden lukuinnostuksen herättämiseen, kun päästiin kuulemaan kasvatustieteiden tohtori, dosentti Juli-Anna Aerilaa aiheesta Näkökulmia lukuinnon herättämiseen. Hän käsitteli monipuolisesti sekä teoriaa ja tutkimustuloksia että käytännön menetelmiä. Sensitiivinen kunnioittaminen ja ohjaaminen lukijuuteen on perheiden lukemisen lisäämisessä keskeistä. Lukeminen halutaan osaksi arkea, ei pakoksi ja velvollisuudeksi. Vaikka yhteisöllä on lukemisessa suuri merkitys, lähtökohta on kuitenkin yksilöllisessä merkityksellisyyden tunteessa.

Viime aikoina Juli-Anna Aerila on miettinyt paljon sitä, miten varhaislapsuuden lukutunteen saisi lukijoissa herätettyä uudelleen. Sen tunteen, kun kirjan hahmot ja tapahtumat tuntuvat melkein yhtä todellisilta kuin tosielämä.

Lopuksi Juli-Anna esitti ajatuksen, että lukemalla voi muuttaa maailmaa. Jokainen yhteinen lukuhetki voidaan ajatella yhtenä eurona pankkitilille. Joillain lapsilla on tilillään miljoona euroa, joillain nolla. Jos jokainen vanhempi ajattelisi näin, lukisivatkohan he lapsilleen enemmän?

Webinaaripäivän kaksi ensimmäistä luentoa tullaan julkaisemaan tallenteena jälkikäteen katsottavaksi, seuraa tiedotusta kaksikielisten webinaaripäivien sivulla.

3. Lukutaitotyötä ympäri Suomea

Suuntaa lukemiseen! -projekti tekee yhteistyötä myös muiden kuntien lukutaitohankkeiden kanssa. 18.3. Turun lukukoordinaattorit olivat mukana toteuttamassa nyt järjestyksessään toista verkostoitumistilaisuutta, jossa eri kuntien lukukoordinaattorit kokoontuivat yhteen jakamaan onnistumisia ja keskustelemaan lukutaitotyön haasteista. Ryhmään kuuluu yli kymmenen kunnan lukukoordinaattoreita. Vaikka projektit ovat erilaisia, vaikuttavaa työtä tehdään yhtä kaikki joka kunnassa. Yhteistyö on voimaa, myös lukutaitotyössä!

Kansallinen lukutaitostrategia järjestää kaikille avoimia webinaareja lukutaitotyöhön liittyvistä ajankohtaisista aiheista. 23.3. keskusteltiin Suomessa toteutetuista erilaisista lukutaitohankkeista ja niiden tuloksista. Webinaarissa kuultiin esimerkiksi Sanat haltuun -hankkeesta, joka on jalkautunut muun muassa vankiloihin auttamaan nuoria löytämään itseilmaisuaan räpin avulla, selkokirjojen hienosta ja jatkuvasti laajenevasta valikoimasta sekä Lukemattomat mahdollisuudet -hankkeen tavoitteista ja tuloksista saavuttaa vähän lukevia nuoria aikuisia. Webinaarit tulevat nähtäväksi myös jälkikäteen, joten käy katsomassa Lukutaitohankkeiden tuloksia ja menetelmiä -webinaari Lukuliikkeen sivuilta.

4. Tarinatornado 10 vuotta!

Lounais-Suomen kirjastojen lasten- ja nuortenkirjastolaisten verkosto Varsat järjesti Tarinatornado-koulutuspäivän 10.3. nyt jo kymmenennettä kertaa. Päivän aikana tutustuttiin muun muassa prosessiin, jossa Pikkulit-kirja muuttui sanattomaksi animaatiosarjaksi, ja saatiin vino pino ammattivinkkareiden kirjavinkkejä niin ala- kuin yläkouluikäisillekin. Ja kuten koosteen alussakin jo mainittiin, päästiin myös Tarinatornadossa sanataiteilemaan. Päivän päätteeksi valloittava Cristal Snow kertoi haastattelussa esikoiskirjastaan Penni Pähkinäsydän ja kauhea kadotuskakku. Tallenteet puheenvuoroista ovat katsottavissa Lounais-Suomen kirjastojen extranetissä.

Huhtikuun hulinaa

  1. Lukuviikko 5.–11.4.
  2. Kompasseja hyvään lukutaitoon – kaksikielinen webinaaripäivä 10.4.
  3. Sanataidetyöpajat 12.–29.4.
  4. Ilmoittaudu Lue ja liiku Huuhkajat lentoon -kampanjaan 19.4. mennessä
  5. Lastenkirjainstituutin huhtikuun etätapahtumat
  6. Muita lukutaitotapahtumia

1. Lukuviikko 5.–11.4.

Huhtikuun alussa vietetään jälleen valtakunnallista lukuviikkoa. Vuonna 2021 viikon teemana on Lukutaito on kansalaistaito. Teemaviikon aikana jaetaan erilaista materiaalia, tietoa ja sisältöä lukutaidon ja lukemisen ajankohtaisista kysymyksistä.

Lukukoordinaattorit kannustavat osallistumaan lukuviikkoon ja viettämään sitä kullekin sopivalla tavalla. Kaikilla meistä on oikeus olla osa yhteiskuntaa sen täysivaltaisena jäsenenä!

Lue lisää Lukuviikon sivuilta ja poimi materiaalit käyttöösi!

PS Yksi hyvä tapa ottaa osaa Lukuviikkoon ja edistää sen tärkeää sanomaa on osallistua projektin kaksikieliseen webinaaripäivään lauantaina 10.4. Kurkkaa siis seuraava kohta!

2. Kompasseja hyvään lukutaitoon – kaksikielinen webinaaripäivä 10.4.

Kaksikieliset webinaaripäivät saavat jatkoa, kun 10.4. käynnistyy toinen projektin järjestämistä webinaareista otsikolla Kompasseja hyvään lukutaitoon – aivot, kielitietoisuus ja sanataide. Klo 10–13 vietettävän päivän aikana päästään jälleen kuulemaan raudanlujia asiantuntijoita erilaisista lukutaitotyöhön liittyvistä aiheista, kun puhumaan saapuvat lukemiseen erikoistunut aivotutkija, kasvatustieteen professori Minna Huotilainen, kielitietoisuuden ja kielen oppimisen tutkija, KT Jenni Alisaari sekä sanataiteilijat Jenni Turunlahti, Paola Fraboni ja Maja Ottelin Kirjan talosta. Päivä järjestetään yhteistyössä Sanojen sinfonia Lounais-Suomessa -hankkeen kanssa.

Webinaaripäivän aloittaa Minna Huotilainen, joka puhuu aivoista ja lukemisesta. Jenni Alisaari taas tulee kertomaan siitä, miten kielellisesti ja kulttuurisesti vastuullinen opetus vahvistaa oppimista. Lopuksi sanataiteilijat Jenni Turunlahti, Paola Fraboni ja Maja Ottelin johdattavat osallistujat sanataiteen mielikuvitukselliseen maailmaan.

Merkitse päivä kalenteriisi ja ilmoittaudu webinaaripäivään Webropol-lomakkeella! Jos olet Turun kaupungin henkilöstöä, muista ilmoittaa kouluttautumisesi myös SAP HR -järjestelmään, josta löydät tilaisuuden hakusanalla kaksi. Katso lisätietoja kaksikielisten webinaaripäivien sivulta.

3. Sanataidetyöpajat 12.-29.4.

Mitä kaikkea sanataiteella voisi olla annettavaa työhön pienten lasten kanssa? Tule ottamaan asiasta selvää sanataidetyöpajoihin, joita projekti järjestää yhteistyössä Kirjan talon kanssa yhteensä 10 kappaletta Teamsin välityksellä! Maksuttomat 45 minuutin työpajat antavat työkaluja kirjallisuuden ja luovan läsnäolon lisäämiseen erityisesti päiväkoti-ikäisten ja vasta lukemaan oppineiden lasten ryhmissä. Työpajat on suunnattu pienten lasten kanssa työskenteleville.

Työpajoja järjestetään kahdella eri otsikolla: Luova lukeminen ja Sanataiteen ABC. Käy sanataidetyöpajojen sivulla tutustumassa sisältöihin, poimi sinulle sopiva päivämäärä ja ilmoittaudu mukaan!

4. Ilmoittaudu Lue ja liiku Huuhkajat lentoon -kampanjaan 19.4 mennessä

Huuhkajilla on ongelma. Bubi on menettänyt sulkansa, eikä pysty lentämään kesän EM-kisoihin. Onneksi lapset voivat lukemalla ja liikkumalla auttaa Huuhkajat lentoon ja Bubin takaisin siivilleen!

Suomen Palloliiton Lue ja liiku Huuhkajat lentoon -kampanja on valtakunnallinen luku- ja liikuntakampanja. Sen tavoitteena on tukea ja innostaa lapsia kahden tärkeän asian – lukemisen ja liikkumisen – pariin. Kampanja on suunnattu kaikille Suomen päiväkodeille, eskareille ja alakoulujen 1., 2. ja 3.luokan oppilaille. Kampanja toteutetaan yhteistyössä Lukuliikkeen, Koululiikuntaliiton ja Liikkuvan koulun kanssa.

Kampanjaan voi ilmoittautua 19.4. saakka. Lue lisää kampanjasta Lukuliikkeen sivuilta ja ilmoita luokkasi/ryhmäsi mukaan Suomen Palloliiton Lue ja liiku! -lomakkeella Lyyti-alustalla.

5. Lastenkirjainstituutin huhtikuun etätapahtumat

Myös lastenkirjainstituutissa tapahtuu huhtikuussa paljon, poimi alta vinkit ja tutustu tapahtumiin tarkemmin Lastenkirjainstituutin sivuilla!

6. Muita lukutaitotapahtumia

Porvoon Lukuliikettä kuntiin! -verkostohanke järjestää huhtikuussa kaksi kaikille avointa lukuwebinaaria, joihin lukukoordinaattorit suosittelevat osallistumaan.

Ateljee – iloa lukemiseen 8.4. klo 15.00–18.45 perehtyy äidinkielen opetuksessa käytettävään ateljee-menetelmään, jonka tavoitteena on tukea lasten lukutaidon kehittymistä ja lukuinnon syntymistä. Menetelmä perustuu mielekkäiden tekstien lukemiseen ja yksilöllisiin lukustrategioihin.

Myös Porvoo osallistuu sanataiteen kevääseen, sillä 27.4. on tiedossa Tutkimusmatka sanataiteeseen. Lukuwebinaarissa tutustutaan muun muassa Read Drama -opetusmenetelmään, jossa lukutaitotyö pohjautuu näytelmäteksteihin.

Lue lisää Porvoon lukuwebinaareista ja ilmoittaudu mukaan Lukuliikettä-sivuilla.

Itä-Suomen aluehallintovirasto järjestää 21.4. klo 9.30–15.30 varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, toisen asteen, nuorisotoimen, liikuntatoimen ja kirjastotoimen ammattilaisille suunnatun lukutaitoseminaarin, jonka aiheena on yhteisöllinen lukeminen. Innostutaan yhessä – Itä-Suomen 2. lukutaitoseminaariin voi ilmoittautua 18.4. saakka. Lue lisää Innostutaan yhessä -seminaarista avin tapahtumakalenterista.


hyvää pääsiäistä ja inspiroivaa sanataiteen kevättä!

Pirita Kärkkäinen
lukukoordinaattori

PS Muista kurkata myös ruotsinkielinen kuukausikooste projektin Rikta dig till läsning! -sivuilta.

Maaliskuun pedagogiset iltapäivät

Ajankohtainen lastenkirjallisuus ja työ lastenkirjailijana ja lastenkirjojen kuvittajana

Tervetuloa maaliskuun pedagogisiin iltapäiviin keskustelemaan ajankohtaisesta lastenkirjallisuudesta kirjailijan ja kuvittajan kanssa! Suuntaa lukemiseen! -projekti järjestää iltapäivät yhteistyössä Sanojen sinfoniaa Lounais-Suomessa -hankkeen kanssa. Iltapäivät on suunnattu varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen sekä kirjaston henkilöstölle, mutta kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita. Keskiviikon 10.3. keskustelu käydään suomeksi ja maanantain 15.3. ruotsiksi, mutta kysymyksiä ja puheenvuoroja kannustetaan esittämään kaikissa tilaisuuksissa molemmilla kielillä.

Lue lisää tulevista tilaisuuksista pedagogisten iltapäivien sivulta!

Fantasiaa ja hullunkurisia hahmoja kaikenlaisille lukijoille – Magdaleena Hai vieraana keskiviikkona 10.3. klo 14–15

Magdalena Hai on palkittu kirjailija, jonka teoksia on käännetty yli kymmenelle kielelle. Hän on ollut kirjailija vuodesta 2012, ja hänen tuotantonsa kattaa yli kymmenen lapsille ja nuorille suunnattua kirjaa kuvakirjoista YA-romaaneihin. Magdalenan erikoisalaa ovat spekulatiivinen fiktio (mm. fantasia, scifi, kauhu, steampunk) ja fantasiaharrastaminen, ja hän pitää niihin liittyen myös esimerkiksi työpajoja.

Magdalenan Painajaispuoti-sarja on juuri saanut jatkoa uunituoreella teoksella Hirmuinen Jumimies (WSOY, 2021). Teemu Juhanin kuvittama helppolukuinen kirjasarja on tullut suosituksi alakoulun alemmilla luokilla. Painajaispuoti onkin hyvä kotimainen esimerkki vetävästä kirjasarjasta, joka käy niin lukemaan opetteleville kuin jo vähän vanhemmillekin lapsille, jotka kaipaavat helppolukuista tekstiä.

Tutustu Magdalena Hain tuotantoon hänen verkkosivuillaan.

Ilmoittaudu Webropol-lomakkeen kautta viimeistään maanantaina 8.3. Jos olet Turun kaupungin henkilöstöä, muista ilmoittaa kouluttautumisesi myös SAP HR -järjestelmään. Tilaisuus löytyy itsepalveluportaalista hakusanalla: suuntaa.

Lapsuuden suurten tunteiden kuvittaja – Jenny Lucander vieraana maanantaina 15.3. klo 14–15

Jenny Lucander on kuvittaja ja graafikko, joka työskentelee tällä hetkellä pääasiassa kuvakirjojen parissa. Hän on opiskellut muun muassa lastenkirjojen kuvittamista ja tarinankerrontaa Göteborgin yliopistossa. Jennyn lastenkirjatuotanto sisältää yli kymmenen julkaistua teosta vuodesta 2012 alkaen, ja hänen viimeisin kirjansa on Freja och kråkungen (Förlaget, 2020), joka on tehty yhteistyössä kirjailija Fredrick Sonckin kanssa.

Jennyn kirjat käsittelevät lapsuuden isoja kysymyksiä, kuten osallisuutta, monimuotoisuutta ja tunteita. Esimerkiksi Vi är lajon! (Natur & Kultur ja Förlaget, 2019) kuvaa lapsen näkökulmasta sisaruksen sairastumista vakavasti. Jenny Lucanderin ja kirjailija Jens Mattssonin teos palkittiin vuonna 2020 Pohjoismaiden neuvoston lastenkirjallisuuspalkinnolla.

Tutustu Jenny Lucanderin tuotantoon hänen verkkosivuillaan.

Ilmoittaudu Webropol-lomakkeen kautta viimeistään torstaina 11.3.
Jos olet Turun kaupungin henkilöstöä, muista ilmoittaa kouluttautumisesi myös SAP HR -järjestelmään. Tilaisuus löytyy itsepalveluportaalista hakusanalla: rikta.

Helmikuun kuukausikooste

Talvilomilta kevättä kohti

Vaikka valon määrä antaakin jo viitteitä tulevasta keväästä, eletään ainakin helmikuu vielä talvikuukautta. Etelä-Suomessakin ehtinee talvilomilla rakentamaan lumiukon tai kaksi, vaikka kovimmat pakkaset taittuisivatkin.

Onneksi lukea voi oli keli mikä hyvänsä! Yhteisöllisestä lukemisesta ja sen merkityksestä keskusteltiin projektin ensimmäisissä pedagogisissa iltapäivissä helmikuussa. Vapaamuotoisissa keskusteluissa puhuttiin perhelukemisen, läsnäolon ja lukemiseen käytettävän ajan tärkeydestä (17.2. Juli-Anna Aerila). Toisessa pedagogisessa iltapäivässä puhuttiin muun muassa ääneenlukijoista (högläsare) ja kanssalukijoista (medläsare). Käsitteillään Agneta ”Netta” Möller-Salmela (18.2.) avasi hienosti läsnäolon merkityksen – pelkän mekaanisen ääneen lukemisen sijaan lukuhetki voi olla yhdessä eläytymisen kokemus.

Pedagogisten iltapäivien lisäksi kuukausikoosteessa sivutaan muutamia muitakin jo tapahtuneita asioita, joihin kannattaa vielä tutustua, mikäli ne menivät sivu suun. Suosittelemme myös kurkkaamaan tulevat tapahtumat, epävarmoista ajoista huolimatta keväällä on annettavaa!

Haluamme muistuttaa Turun varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen henkilöstöä projektin kyselystä, joka on vastattavissa kuun loppuun saakka. Lukutaitotyötä kartoittava kysely on toimitettu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yksiköihin sähköpostitse. Sen tarkoitus on ohjata Suuntaa lukemiseen! -projektissa tehtävää työtä sekä antaa tietoa kaupungin lukutaitotyöstä ja lasten lukutaidon tasosta. Jos et vielä ole vastannut kyselyyn, teethän sen viimeistään sunnuntaina 28.2.2021. Vastaa Suuntaa lukemiseen! -projektin Webropol-kyselyyn varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen henkilöstölle.

Kurkkaa vielä nämä – alkuvuonna tapahtunutta

1. Ensimmäiset pedagogiset iltapäivät

Projektin kaksi ensimmäistä pedagogista iltapäivää järjestettiin helmikuussa Teamsin välityksellä. Vapaamuotoisten keskustelutilaisuuksien aiheena oli lukemiseen innostaminen. Asiantuntijavieraina olivat puhumassa keskiviikkona 17.2. yliopistonlehtori, dosentti  Juli-Anna Aerila (TY) sekä professori Sara Routarinne (TY) ja torstaina 18.2. erikoiskirjastonhoitaja ja lukemisen inspiroija Agneta ”Netta” Möller-Salmela Hangon kaupunginkirjastosta.

Keskiviikon keskustelussa Juli-Anna nosti esille muun muassa arvojen vaikutuksen perhelukemiseen. Kaikissa perheissä lukeminen ei ole itsestään selvä arvo. Armollisuus erilaisia lukijoita kohtaan onkin tärkeää, ja syventyneiden lukuhetkien sijaan myös selaaminen voi olla hyvä hetki kirjojen parissa. Tärkeitä ovat läsnäolo ja lukemiseen liittyvät onnistumisen kokemukset.

Yhteisessä keskustelussa päädyttiin pohtimaan muun muassa erilaisia lukudiplomeja. Toisaalta ne nähtiin toimivina lukemisen innostajina, toisaalta taas niiden suorituskeskeisyyttä kritisoitiin.

Myös torstain iltapäivässä painottui lukemisen henkilökohtainen merkitys ja siihen käytettävä aika. Netta kertoi kehittämästään Hangon mallista, jossa korostuvat moniaistisuus ja säännöllisten kirjastokäyntien kautta lukemiselle korvamerkitty aika. Hangossa kirjastokävijät saavat nauttia muun muassa elämyshuoneesta, ja Netta halusi muistuttaa myös opettajia konkreettisen lukuympäristön merkityksestä – esimerkiksi luokkahuoneessa. Lisäksi keskustelussa visioitiin muun muassa erilaisia keinoja, joilla lukeminen voitaisiin yhteiskunnassa tehdä näkyvämmäksi.

Kiitos asiantuntijavieraille ja osallistujille hyvistä keskusteluista!

Lisätietoa tulevista pedagogisista iltapäivistä löydät tästä kuukausikoosteesta, ja tietoa tullaan päivittämään myös projektin pedagogisten iltapäivien sivulle.

2. Kansallinen lukutaitostrategia -avausseminaarin esitystallenteet ja diat

Kansallisen lukutaitostrategian avausseminaari järjestettiin etäyhteyksin 28. tammikuuta. Seminaarissa kuultiin muun muassa Lukuliike kouluissa -tutkimuksen tuloksia ja tutustuttiin Oulun kaupungin verkostoyhteistyöhön lukemisen edistämiseksi.

Jos seminaari jäi sinulta näkemättä, katso kiinnostavat puheenvuorot Lukuliikkeen sivuilta.

3. Educa verkossa -tapahtuman tallenteet

Vuoden 2021 Educa järjestettiin verkossa 29.–30.1. Jos messut jäivät väliin, voi kattavaan sisältöön tutustua myös jälkikäteen. Luomalla käyttäjätilin tapahtumaan on verkkomessujen ohjelmasisältö saatavilla huhtikuun 2021 loppuun asti. Käyttäjätilin pääset luomaan Educa.messukeskus-sivuilla.

4. Mediataitoviikon materiaalit käyttöön ympäri vuoden

Vuosittaista mediataitoviikkoa vietettiin taas helmikuun toisella viikolla. Mediataitoviikko tarjoaa joka vuosi uusia materiaaleja mediataitojen kehittämisen tueksi, ja niitä kannattaakin käyttää ympäri vuoden. Tutustu materiaaleihin Mediataitoviikon sivuilla. Lisää materiaalia mediakasvatukseen löytyy kevään aikana uudistuvilta Mediakoulun sivuilta.

Vinkkejä tulevaan

  1. Pedagogiset iltapäivät ke 10. ja ma 15. maaliskuuta
  2. Kevään luentosarja ja sanataidetyöpajat
  3. Kirjaston uutisia – rajoitukset pysyvät ennallaan
  4. Napero-Finlandia sadunkirjoituskilpailu 2021
  5. Lukumummien ja -vaarien talvinen lukuhaaste
  6. Lastenkirjoja erityisyydestä ja erityislapsista

1. Pedagogiset iltapäivät ke 10. ja ma 15. maaliskuuta

Kevään pedagogiset iltapäivät jatkuvat maaliskuussa aiheena ajankohtainen lasten- ja nuortenkirjallisuus. Keskiviikkona 10.3. työstään lastenkirjailijana tulee puhumaan palkittu kirjailija Magdalena Hai. Hänen uusin teoksensa, uunituore Painajaispuoti: Hirmuinen Jumimies (WSOY) on julkaistu helmikuussa 2021. Kirjan on kuvittanut Teemu Juhani.

Maanantaina 15.3. ajankohtaisesta lastenkirjallisuudesta tulee keskustelemaan kuvittaja Jenny Lucander. Hänen ja kirjailija Jens Mattssonin teos Vi är lajon! (Natur & Kultur ja Förlaget, 2019) palkittiin vuonna 2020 Pohjoismaiden neuvoston lastenkirjallisuuspalkinnolla.

Lisätietoa ja ilmoittautumiset maaliskuun pedagogisiin iltapäiviin tullaan päivittämään projektin pedagogisten iltapäivien sivulle. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan!

2. Kevään luentosarja ja sanataidetyöpajat

Suuntaa lukemiseen! -projekti järjestää keväällä luentosarjan, joka toteutetaan kahtena webinaaripäivänä lauantaina 27. maaliskuuta ja lauantaina 10. huhtikuuta kello 10–13. Ensimmäisen webinaaripäivän teemana on ajankohtainen lastenkirjallisuus ja lukemiseen innostaminen. Aiheista tulevat puhumaan lastenkirjallisuuden tutkija,  FT Mia Österlund (ÅA) sekä yliopistonlehtori, KT Juli-Anna Aerila (TY). Toisena webinaaripäivänä huhtikuussa aiheena on kieli- ja kulttuuritietoinen opetus sekä sanataide.

Vinkkinä tulevasta tiedotamme myös sanataiteen työpajoista, joita järjestetään alustavan aikataulun mukaan huhtikuussa yhteistyössä Kirjan talon kanssa. Työpajoja tullaan toteuttamaan etänä varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen henkilöstölle, ja ne ovat osallistujille maksuttomia. Pidätämme oikeudet aikataulullisiin ja sisällöllisiin muutoksiin.

Seuraa verkkosivujamme, lisätietoa tulossa lähiaikoina!

3. Kirjaston uutisia – rajoitukset pysyvät ennallaan

Aiemmin tiedotetusta poiketen kirjaston koronarajoitukset pysyvät ennallaan 1.3.2021 alkaen. Edelleen vain pikainen asiointi on  mahdollista, ja osa kirjastoista on kokonaan kiinni. Lue lisää kirjastojen koronarajoituksista Turun kaupunginkirjaston sivuilta. (Artikkelia muokattu 1.3.2021.)

Turun kaupunginkirjasto tekee monella tavalla monilukutaitoon liittyvää työtä ja on muun muassa mukana Sitran hankkeessa Kirjastoista kansanvallan foorumeita (2020-2021). Kirjasto kannustaakin kansalaisvaikuttamiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lue lisää hankkeeseen liittyvistä taidetyöpajoista ja muusta toiminnasta Turun kaupunginkirjaston sivuilta.

Saagassa talviloman teemana on avaruus. Lomaa vietetään tänä vuonna virtuaalisesti, ja tiedossa on muun muassa kirjavinkkejä ja avaruusaiheinen instalive. Lue lisää Saagan talvilomasta Turun kaupunginkirjaston sivuilta.

4. Napero-Finlandia sadunkirjoituskilpailu 2021

Vuosittain järjestettävä Napero-Finlandia on peruskoulun 1.–6. -luokkalaisille suunnattu valtakunnallinen kirjoituskilpailu. Kilpailun tarkoituksena on kannustaa lapsia kirjoittamaan ja lukemaan. Tänä vuonna kilpailun aihe on avoin, ja satuja voi lähettää 30.4.2021 asti. Tarinoikaa ja osallistukaa kirjoituskilpailuun luokan kanssa!

Lisätietoa Napero-Finlandiasta Taivalkosken sivuilla.

5. Lukumummien ja -vaarien talvinen lukuhaaste

Lukumummit ja -vaarit haastavat kaiken muun kivan lisäksi myös lukemaan hiihtolomalla. Jos lomat ovat jo takana päin, voi lukuhaasteeseen kuitenkin tarttua vaikkapa viikonloppuna. Lukumummit ja -vaarit nimittäin järjestävät lukuhaasteeseen liittyvän arvonnan, johon voi osallistua koko maaliskuun ajan 31.3. mennessä.

Lukuhaasteen ohjeet ja tulostettavat lomakkeet löydät Lukumummien ja -vaarien sivuilta.

6. Lastenkirjoja erityisyydestä ja erityislapsista

Pienille lapsille tarkoitettuja erityisyyttä käsitteleviä lastenkirjoja on tarjolla vain vähän. Nyt niitä on kuitenkin koottu yhteen esitteeseen!

Tampereen yliopiston logopedian tutkinto-ohjelman opiskelijat kävivät läpi Lastenkirjainstituutin kirjaston kokoelmia ja kokosivat esitteen erityislapsia käsittelevistä 2000-luvun lastenkirjoista. Ainakin sata sanaa -esitteen (2021) kirjat sopivat sekä erityislasten perheille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille että erityisyyden käsitteluun esimerkiksi varhaiskasvatuksessa.

Ainakin sata sanaa -esitteen löydät Lastenkirjainstituutin sivuilta.

 


valoisia talvihetkiä ja lukemisen iloa!

Suuntaa lukemiseen! -projektin lukukoordinaattorit

PS Muista ruotsinkielinen kuukausikooste projektin ruotsinkielisillä Rikta dig till läsning! -sivuilla.

Tammikuun kuukausikooste

Iloista taikatalvea!

”Harmaa puolihämärä peitti tiheänä koko laakson. Mutta laakso ei ollut enää vihreä, se oli valkea.”

Kuten Muumipeikko Tove Janssonin klassikkokirjassa Taikatalvi, myös Turussa päästiin tammikuun tultua heräämään keskelle talvea. Monien mielestä voi tämä talvi totisesti tuntuakin epätodelliselta sadulta viime vuodesta jatkuneine rajoitustoimenpiteineen ja poikkeusoloineen.

Tove Janssonin kirja Taikatalvi. Kannessa Muumipeikko, Pikkumyy, Tuu-tikki ja Nipsu talvisessa metsämaisemassa..
Kuva: Pirita Kärkkäinen

Taikatalvi voi kuitenkin kätkeä lumiseen kainaloonsa myös monenlaisia pieniä ihmeitä, kuten Muumipeikkokin tulee talven aikana huomaamaan. Noita ihmeitä voi löytää niin pulkkamäestä kuin luistelukentältäkin. Ja jos talven lumet pääsevät sulamaan, voi ihmeitä kuitenkin löytää kirjojen satumaailmoista. Niin Janssonin Taikatalvi kuin muitakin satumaailmoja on varattavissa ja lainattavissa Vaski-kirjastoista!

Talven saapumisen lisäksi vuoden alussa on jo tapahtunut paljon. Kuukausikoosteen alkuun on poimittu kiinnostavia tammikuun tapahtumia, jonka jälkeen vilkaistaan tulevan kuun tuuliin. Näistä lukukoordinaattorit kehottavat tarttumaan erityisesti Turun lukutaitotyötä kartoittavaan kyselyyn, joka on varhaiskasvatuksen- sekä esi- ja alkuopetuksen henkilöstön vastattavana helmikuun loppuun saakka.

Tammikuussa tapahtunutta

1. Kansallinen lukutaitostrategia vahvistamaan lukutaitotyötä

Opetushallitus on asettanut vuodeksi 2021 kansallisen ohjausryhmän ja projektiryhmän valmistelemaan kansallista lukutaitostrategiaa. Tulevan strategian on tarkoitus leejentaa ja tarkentaa aiempia lukutaidon suuntaviivoja. Lue lisää kansallisesta lukutaitostrategiasta Lukuliikkeen sivuilta.

2. Sanojen sinfoniaa Lounais-Suomessa -hanke

Lukutaitotyö Lounais-Suomessa vahvistuu, kun vuoden alussa sai alkunsa Sanojen sinfoniaa Lounais-Suomessa -hanke, joka jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka. Hanke on osa Lukuliikkeen Lukeva kunta -verkostoa. Hankkeen tavoitteena on muun muassa kehittää lukemista lisääviä palveluita, sanataidetta edistäviä toimintamalleja ja kirjastohenkilökunnan osaamista sekä vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta. Lounais-Suomesta mukaan on ilmoittautunut 19 kuntaa. Lukeva kunta -verkoston työtä hyödynnetään myös kansallisen lukutaitostrategian kehittämisessä. Lisää verkostosta ja jaetuista valtionavustuksista voit lukea Lukuliikkeen tiedotteesta.

Joulukuun kuukausikoosteessa kerrottiin kirjaston ja perusopetuksen yhteistyön mallipohjasta, johon voi tutustua tarkemmin kirjastot.fi-sivustolta. Yhtenä Lukeva kunta -kokeilujen kouluyhteistyön tavoitteena on saada käyttöön kirjaston ja perusopetuksen yhteistyösopimus niissä kunnissa, joissa yhteistyösopimusta ei vielä ole.

3. Turku mukana kaksivuotisen esiopetuksen kokeilussa

Turku valittiin yhdeksi kokeilukunnaksi opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttamaan kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluun. Kokeilu toteutuu elokuun 2021 alusta toukokuun 2024 loppuun, ja kokeilukuntia on kaikkiaan 105. Kokeilu koskee 2016 ja 2017 syntyneitä lapsia. Tarkemmat toimipaikat sekä koe- ja verrokkiryhmän lapset selviävät alkukevään aikana.

Tiedote ja kaikki kokeilukunnat opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla.

4. Topelius- ja Arvid Lydecken palkinnot 2021

Suomen Nuorisokirjailijat ry jakoi tammikuussa Topelius- ja Arvid Lydecken -palkinnot 2021 ansioikkaille nuorten- ja lastenkirjoille. Parhaan lastenkirjan Arvid Lydecken -palkinnon voitti Sari Peltoniemi teoksellaan Täältä minä karkaan (RanRan kustannus, 2020). Katso kirjan saatavuus Vaski-tietokannasta. Parhaan nuortenkirjan Topelius-palkinto taas myönnettiin Meri Luttiselle teoksesta Myrskynsilmä (WSOY, 2020). Katso kirjan saatavuus Vaski-tietokannasta.

Tutustu kaikkiin ehdokkaisiin ja poimi niistä kirjavinkit! Lisätietoa palkinnoista ja ehdokkaista Suomen nuorisokirjailijat ry:n sivuilla.

5. Lastenkirjallisuuden työelämäyhteydet -luentosarja alkoi

Lastenkirjainstituutin ja Tampereen yliopiston kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelman yhteistyössä järjestämä luentosarja lastenkirjallisuuden työelämäyhteyksistä starttasi tammikuussa. Helmikuussa kuullaan eri asiantuntijoita muun muassa kirjallisuuskasvatuksesta (17.2.) ja lastenkirjastotyöstä ja sanataiteesta (24.2.).

Luennot ovat kaikille avoimia, ja ne on kuultavissa Zoomin välityksellä keskiviikkoisin klo 18.15 alkaen. Zoom-linkin, tulevat aiheet ja puhujat löydät Lastenkirjainstituutin sivuilta. Luentosarja jatkuu aina maaliskuun puoliväliin saakka.

6. Kulttuuricocktail toi lastenkirjallisuutta televisioon

Yleisradio aloitti tammikuussa uuden viikottaisen Kulttuuricocktail live -nimisen kulttuuriohjelman Yle TV1 -kanavalla. Ensimmäinen jakso käsitteli muun muassa lastenkirjallisuudessa esiintyviä roolimalleja ja sukupuolen representaatioita. Katso jakso Vallankumous lastenkirjoissa Yle Areenassa.

Tulevia tuulia

  1. Kysely Turussa tehtävästä lukutaitotyöstä
  2. Educa-verkossa 29.–30.1.
  3. Mediataitoviikko 8.–14.2.
  4. Muita helmikuun teemapäiviä
  5. Vuoden 2021 lukuhaasteet Lukemon sivuilla
  6. Saagassa kirjastokäyntejä ja virtuaalisia tapahtumia
  7. Kirjavinkkejä kevään lastenkirjauutuuksista

1. Kysely Turussa tehtävästä lukutaitotyöstä

Suuntaa lukemiseen! -projekti kartoittaa Turussa tehtävää lukutaitotyötä varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen henkilöstölle suunnatulla kyselyllä. Kysely on lähetetty sähköpostitse kaikille Turun varhaiskasvatuksen yksiköille ja helmikuussa tullaan toimittamaan myös alkuopetuksen opettajille.

Pyydämmekin varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen kasvatus- ja opetushenkilökuntaa käyttämään muutaman minuutin kyselyn vastaamiseen, jotta saisimme arvokasta tietoa Turun lukutaitotyöstä ja lasten lukutaidon sekä -harrastuneisuuden tasosta. Tavoitteena on kartoittaa sekä hyviä toimintamalleja että asioita, joihin toivottaisiin tukea. Vastauksia toivotaan viimeistään 28.2. Jos et ole saanut linkkiä kyselyyn, ota yhteyttä lukukoordinaattori Henrikiin (henrik.hurme@turku.fi).

Lukukoordinaattorit muistuttavat, että jokaisella kasvatus- ja opetushenkilöstön jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa projektissa tehtävään työhön ja Turun lukutaitotyössä puhaltaviin tuuliin!

2. Educa-verkossa 29.–30.1.

Educa verkossa -tapahtuma kokoaa ajankohtaisen tiedon koulutus- ja opetusalla työskenteleville tänä vuonna digitaalisesti verkkoon. Tapahtuma on maksuton, ja esitysten tallenteet voi katsoa myös jälkikäteen.

Katso ohjelma ja rekisteröidy tapahtumaan Educan sivuilla.

Pohjoismaiden johtava opetus- ja kasvatusalan tapahtuma Educa siirtyy perinteisessä muodossaan vuoteen 2022.

3. Mediataitoviikko 8.–14.2.

Valtakunnallinen mediataitoviikko pureutuu jälleen tärkeisiin aiheisiin ja monilukutaidon ytimeen. Ilmoittaudu mukaan Mediataitoviikkoon Webropol-lomakkeella.

Viikolla on mahdollisuus osallistua useisiin ajankohtaisia aiheita käsitteleviin etätapahtumiin. Opetusmaailmaan hyvä tapahtumavinkki on keskiviikkona 10.2. klo 15–16 järjestettävä Tekijänoikeustaidot opetuksessa -webinaari, johon voi ilmoittautua tämän linkin kautta.

Koteihin kannattaa sen sijaan vinkata Mediakasvatusseuran, KAVIn ja Suomen Vanhempainliiton 11.2. klo 17 yhdessä järjestämästä suurvanhempainillasta. Kohti tasapainoista digiarkea -suurvanhempainiltaan voi ilmoittautua tämän lomakkeen kautta.

Myös Helsingin kaupunginkirjasto tarjoaa Mediataitoviikolla lähdekriittistä medialukutaitoa tukevia livestreameja Twitch-palvelussa. Lue lisää näistä sekä muista tapahtumista Mediataitoviikon tapahtumasivulta.

4. Muita helmikuun teemapäiviä

Mediataitoviikon lisäksi helmikuulle osuu myös muita lukutaitoon liittyviä teemapäiviä. Keskiviikkona 3.2. kansainvälinen ääneenlukupäivä kannustaa lukemaan ääneen niin lapsille kuin aikuisillekin. Lisää tietoa päivästä ja lisävinkkejä voi lukea englanninkieliseltä LitWorld.org-sivustolta.

Helmikuun ensimmäisellä viikolla vietetään myös YK:n uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikkoa. Osana viikkoa Dialogikasvatus / Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry lanseeraa uuden Juhlakaruselli-menetelmän. Tutustu varhaiskasvatukseen  ja esi- sekä alkuopetukseen tarkoitettuun karuselliin dialogikasvatus.fi-sivuilla.

Muihin helmikuun juhla- ja teemapäiviin voi etsiä vinkkejä esimerkiksi Kulttuurin vuosikellon sivuilta.

  •  Runebergin päivä 5.2.
  • Saamelaisten kansallispäivä 6.2.
  • Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivä 20.2.
  • Kansainvälinen äidinkielen päivä 21.2.
  • Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä 28.2.

5. Vuoden 2021 lukuhaasteet Lukemon sivuilla

Vuoden alku on hyvää aikaa tarttua uusiin lukuhaasteisiin. Lukemon sivuille kootusta listasta löytyy lukuhaasteita niin lapsille kuin aikuisillekin. Lukukoordinaattorit haastavat kaikki kohentamaan lukukuntoaan!

6. Saagassa kirjastokäyntejä ja virtuaalisia tapahtumia

Vaikka kirjastoissakin poikkeusolot vielä jatkuvat, kirjastovierailu pääkirjastoon on alakouluikäisille kuitenkin mahdollista. Maanantaista 25.1. lähtien alakoululuokat ovat tervetulleita etukäteen varatulle lainauskäynnille. Lue lisää uutisesta Turun kaupunginkirjaston sivuilta.

Saagan alkuvuoden tapahtumat, kuten vauvaloruttelut ja Harry Potter -tapahtuma, on valitettavasti jouduttu perumaan, mutta onneksi velhomaiseen tunnelmaan pääsee osallistumaan myös virtuaalisesti! Saagan Instagram-livet starttaavat maanantaina 25.1. ja tiedossa on Taikaa ja fantasiaa virtuaalisessa kirjakerhossa. Katso lisätiedot tapahtuman Facebook-sivulta.

Jos lukemista on vaikea keksiä, Saagan Facebook-sivuilta löytyy myös linkkejä eri ikäryhmille suunniteltuihin kirjavinkkilistoihin.

7. Kirjavinkkejä kevään lastenkirjauutuuksista

Vaikka vielä voi nauttia taikatalvesta, ollaan pian jo kevään korvilla. Kumpi sitten innostaakin enemmän, talvi tai tuleva kevät, voi alkuvuodesta kuitenkin kurkata kauden kirjauutuuksiin ja poimia sieltä lupaavaa luettavaa. Kevään 2021 lasten- ja nuortenkirjauutuuksista on poimittu kiinnostavimpia kirjastojen Kirjasammon sivuille.


lumiukkojen ja hankien täyttämää talvea ja maagisia hetkiä kirjojen taikamaailmoissa!

Lukukoordinaattorit,
Suuntaa lukemiseen! -projekti

PS Muista kurkata ruotsinkielisen kuukausikoosteen vinkit taikatalveen projektin ruotsinkielisiltä Rikta dig till läsning! -sivuilta!

Joulukuun kuukausikooste

Valoisaa uutta vuotta!

Suuntaa lukemiseen! -projektin ensimmäinen lukukausi on nyt takana. Kuten kaikille, myös alkavalle projektille syksy on ollut monella tapaa haastava. Kaikki toiminta on pitänyt sopeuttaa etäaikaan, esimerkiksi päiväkoti- ja kouluvierailuita ei ole voitu järjestää.

Tästä huolimatta paljon on pystytty tekemään, ja ehkäpä erikoiset ajat ovat kehittäneet myös luovuutta. Koronan ei annettu estää projektin aloitustempausta, joka levittäytyi marraskuussa eri puolille Turkua. Suuntaa lukemiseen! -lastenkirjasuunnistus oli kolmen viikon ajan avoin kaikille, ja se tapahtui turvallisesti ulkona. Koska kaikki eivät päässeet osallistumaan suunnistukseen, reitit ovat myös ladattavissa omalta sivultaan, ja yksiköitä kannustetaankin järjestämään lastenkirjasuunnistuksia omaehtoisesti. Suunnistusta toimintamallina tullaan vielä kehittämään myös eteenpäin.

Tämä on kolmas kuukausikooste, ja niitä tullaan julkaisemaan aina kuun viimeisenä maanantaina myös vuodenvaihteen jälkeen. Lukukoordinaattorit kiittävät kaikkia yhteistyöstä ja kuluneesta syksystä. Suunnitelmat kevään osalta ovat jo pitkällä, ja lukutaitotyötä jatketaan tulevana vuonna. Sitä ennen on kuitenkin aika juhlia tulevaa vuotta, se tuokoon meille jälleen uutta tullessaan!

Nostoja joulukuusta

1. Mallisopimus kirjaston ja perusopetuksen yhteistyön avuksi

Kirjaston ja peruskoulun  yhteistyön avuksi on valmistunut valtakunnallinen mallisopimus. Sen toivotaan helpottavan yhteistyötä eri osapuolten välillä ja yhdenmukaistavan käytäntöjä maan sisällä. Lue lisää mallisopimuksesta Lukuliikkeen sivuilta.

2. Lukusankarit-lastenkirjasivusto alakouluikäisille lapsille

Kustantamot WSOY ja Tammi ovat julkaisseet uuden lastenkirjasivuston, jonka tavoitteena on kerätä yhteen osoitteeseen erilaista lastenkirjallisuuteen liittyvää materiaalia, kuten kirjailijavideoita, lasten tekemiä haastatteluja, lukuvinkkejä ja kirjoihin liittyviä puuhatehtäviä. Sivustolta löytyy jo mm. Cristal Snown satumainen lukuhetki ja Elina Hirvosen pehmoeläinten tiedotustilaisuus.

Tutustu Lukusankarit-sivustoon.

Lukusankarit löytyvät myös Facebookista.

3. Lukukummit-kampanja starttasi marraskuussa

Opetusministeri Li Andersson ja kulttuuri- ja tiedeministeri Annika Saarikko käynnistivät marraskuussa Lukukummit-kampanjan, jonka tavoitteena on painottaa lukemisen merkitystä ja vahvistaa lasten lukutaitoa. Lukukummeina ministerit haastattelevat syksystä kevääseen lastenkirjallisuuden ammattilaisia ja keskustelevat lukemisen merkityksestä. Kampanja on opetushallituksen Lukuliikkeen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen. Lue lisää kampanjasta Lukuliikkeen sivuilta.

Lukukummit-videot julkaistaan Lukuliikkeen Facebook-sivuilla. Osana kampanjaa esitellään myös OKM:n ja Lukuliikkeen avustamia hankkeita. Myös turkulainen lukutaitotyö on tulossa esittelyyn, joten kannattaa seurata sivuja!

Alkuvuoden tärppejä

  1. Seikkailupuiston joulutarina 13.1. asti
  2. Monenlaista valoa pimeään aikaan
  3. Lastenkirjainstituutin tapahtumat
  4. Ilmoittaudu Mediataitoviikkoon
  5. Sanataidevinkkejä lomille ja vuoden alkuun
  6. Klassikoita kansien välissä ja teatterilavoilla

1. Seikkailupuiston joulutarina 13.1. asti

Jos Seikkailupuiston joulutarina jäi joulun alla seuraamatta, voi sen antaa johdattaa myös uuteen vuoteen. Seuratkaa Seikkailupuiston Instagramista tai käykää kurkkaamassa Seikkailutalon ikkunasta, miten metsän väki ja muut lystikkäät hahmot ovat kokoontuneet viettämään joulua. Havaintojen sanallistaminen ja niiden pohjalta tarinan keksiminen kehittävät lapsen lukutaitoa ja mielikuvitusta. Kaiken lisäksi se on kivaa!

Katso tarkemmat tiedot Seikkailupuiston joulutarinasta Turun seudun tapahtumakalenterista. Löydät tarinan myös Seikkailupuiston Instagram-sivuilta.

2. Monenlaista valoa pimeään aikaan

Kotona vietettyä pimeää aikaa piristävät kaupunkia täplittävät valopilkut, joita turkulaisetkin ovat ahkerasti ikkunoihinsa ja pihoilleen yhteiseksi iloksi asettaneet. Kaupunkitasolla valoa pimeään tuo Valon polku, joka valaisee keskustaa 16.1. asti. Tutustu Valon polkuun Turun seudun tapahtumakalenterissa.

Valon polun pimeän ajan yli voi rakentaa myös kotisohvalla. Vaski-kirjastoista löytyy lukuisia lastenkirjoja, joilla voi luoda valoa muutoin hämäräänkin aikaan. Katso esimerkiksi ”valo”-hakusanan tulokset lastenkirjoihin Vaski-tietokannasta. Tai tee joku toinen sopiva haku, tee varaus ja käy hakemassa kotiin luettavaa! Kirjastot palvelevat rajoitetusti näinäkin aikoina.

PS Samalla reissulla voit lainata itsellesi Turkuaiheista luettavaa ja osallistua Turkulaiseen lukuhaasteeseen. Lukuhaaste on oiva tapa tutustua Turkuun ja ja turkulaisiin kirjallisuuden keinoin, ja siihen voi osallistua 13.1. asti. Katso lisätiedot Turkulaisesta lukuhaasteesta Turun seudun tapahtumakalenterista.

3. Lastenkirjainstituutin tapahtumat

Lastenkirjainstituutti järjestää kevääseen lukuisia mielenkiintoisia tapahtumia, joihin voi osallistua etänä. Ensimmäisenä starttaa 13.1. lastenkirjallisuuden työelämäyhteyksiin keskittyvä 9-osainen luentosarja, joka toteutetaan yhteistyössä Tampereen yliopiston kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelman kanssa. Lastenkirjakahveilla 21.1. keskustellaan epävirallisemmin ajankohtaisista lasten- ja nuortenkirjoista. Lastenkirjakahveille voi tulla myös vain kuuntelemaan, ja se onkin hyvä tilaisuus bongata uusia lastenkirjoja! Lastenkirjallisuuden tutkimukseen taas keskitytään 25.2. Tutkimuslukupiirissä, joka on niin ikään avoin kaikille asiasta kiinnostuneille.

4. Ilmoittaudu mediataitoviikkoon

Valtakunnallinen Mediataitoviikko koittaa jälleen 8.–14. helmikuuta. Tulevaan viikkoon ja sen monipuoliseen tapahtumatarjontaan kannattaa tutustua jo nyt, ja Mediataitoviikon materiaaleja voi myös hyödyntää ympäri vuoden!

5. Sanataidevinkkejä lomille ja vuoden alkuun

Aina on hyvä aika sanataiteelle! Lisää alla mainitut mainiot sivustot kirjanmerkkeihisi ja käy poimimassa sanataidevinkkejä niitä tarvitessasi.

Lasten kirjasto: Lounais-Suomen kirjastojen lastenkanava

Jos et vielä ole tutustunut Youtubesta löytyvään Lasten kirjasto -kanavaan, on nyt hyvä hetki! Lounais-Suomen kirjastojen lastenkanavalla on videoita, joissa Satakunnan ja Varsinais-Suomen kirjastojen henkilökunta sekä paikalliset taiteilijat lukevat satuja, ohjaavat sanataidetta, esittävät nukketeatteria ja tarjoavat muuta ohjelmaa perheille ja lapsille. Tuoreimmat videot on julkaistu puoli vuotta sitten, mutta tämä materiaali ei siinä ajassa vanhene ja on ajankohtaista erityisesti tällaisina etäaikoina!

Tutustu Lasten kirjasto -kanavaan Youtubessa.

Harrasta kotona: kirjallisuus ja sanataide

Myös Lastenkulttuurikeskuksen ylläpitämä Harrasta kotona -sivusto on tarjonnut korona-aikana arvokkaita vinkkejä kotona aikaa viettäville lapsille. Sivustolle on koottu monipuolisesti ideoita taidetekemiseen ja luovaan toimintaan, ja sieltä löytyy myös kirjallisuudelle ja sanataiteelle pyhitetty osio.

Tutustu Harrasta kotona -sivuston kirjallisuus – ja sanataidevinkkeihin.

Lumotut sanat

Oulussa vuosittain tapahtuvan Lumotut sanat – lasten ja nuorten sanataideviikon verkkosivuilta löytyy monenlaisia sanataiteeseen liittyviä sisältöjä. Se julkaisee vuosittain festivaalin näyttelyissä esiintyviin kirjoihin perustuvia sanataideharjoituksia. Sivustolta löytyy siis lukuisia kirjavinkkejä ja niiden lisäksi ideoita, joilla kirjojen maailmoista voidaan jatkaa ihan uusiin tarinamaailmoihin!

Tutustu Lumotut sanat -sivuston sanataideharjoituksiin kirjoineen.

6. Klassikoita kansien välissä ja teatterilavoilla

Koronan aiheuttamat erityisajat jatkuvat keväällä ennalta arvaamattoman ajan. Turun esittävän taiteen lavoille on kevääksi suunniteltu useampia kirjoihin perustuvia lasten klassikoita. Mikäli teatterissa käynti ei epävarmana aikana ole mahdollista, voi teoksiin onneksi tutustua ainakin kirjojen sivuilta.

Tanssiteatteri ERI esittää tanssillisen sovituksen Carlo Collodin klassikosta Pinokkio. Esitys sopii sekä ihan pienille että vähän isommille lapsille, ja näytösten on tarkoitus jatkua 7.2. saakka. Mahdollista tanssielämystä odotellessa voi Pinokkioon tutustua poimimalla klassikkosadun lukuisista versioista mieleisensä. Katso Vaski-kirjastojen tietokannan ”Pinokkio”-haun tulokset.

Turun Nuoren Teatterin ohjelmistossa on parhaillaan Astrid Lindgrenin klassikkoon perustuva Vaahteramäen Eemeli. Näillä näkymin näytökset pyörivät tammikuun lopusta maaliskuun loppupuolelle asti. Vaahteramäen Eemelistäkin voi joka tapauksessa nauttia ainakin kirjan kautta kotisohvalla, ja Eemelin kommelluksista löydät useampia teoksia Vaski-kirjastojen tietokannasta.

Vaahteramäen Eemeli on ajankohtainen myös keväällä myönnettävän ALMA-palkinnon vuoksi. Maaliskuun lopussa jaetaan maailman suurin lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkinto, kielestä ja kansallisuudesta riippumaton Astrid Lindgrenin muistopalkinto. Kisassa on mukana viisi palkintoehdokasta myös Suomesta. Lue lisää palkinnosta ja ehdokkaista ALMA-palkinnon ruotsinkielisiltä sivuilta. Ehdokkaiden tuotanto on ainakin takuuvarma kirjavinkki laadukkaan lastenkirjallisuuden ystäville!

Jos kevään osalta teatterielämykset eivät ole mahdollisia, kesäksi on kuitenkin odotettavaa. Vartiovuoren kesäteatteri esittää kesällä 2021 Siiri Kolun jo klassikoksi muodostuneen Me Rosvolat. Kesää odotellessa myös Me Rosvolat voi varata ja noutaa lähimmästä kirjastosta. Katso kirjan saatavuus Vaski-kirjastojen tietokannasta.


LUKUKOORDINAATTORIT TOIVOTTAVAT lukuiloa ja valoa uuteen vuoteen!

PS Kurkkaa myös ruotsinkielisen kuukausikoosteen vinkit Rikta dig till läsning! -projektin Läsglädje-blogista.

Nyt on hyvä aika hypätä tarinoihin!

Tarinat osaksi sekä arkea että juhlaa

Kulunut vuosi on ollut poikkeuksellinen, ja loppuvuosikin tarkoittaa monelle totutusta eroavaa pyhän viettoa. Tuleva vuosi tuo taas uutta tullessaan, ja vuodenvaihde on hyvä paikka miettiä myös arjen pieniä muutoksia.

Lasten kanssa tehtäviin joulun askareihin voi monella tavalla tuoda tarinat mukaan. Jouluna tehty hyppy tarinoihin voi niin ikään olla pidempi loikka, joka tuo tarinat osaksi myös tulevan vuoden arkea. Se onnistuu pieninkin askelin, joita voi poimia Open the Door for Reading -hankkeen toteuttamasta Hyppy tarinoihin -kirjasesta.

Hyppy tarinoihin on syksyllä 2020 julkaistu 16-sivuinen kirjanen, joka tuo uusia näkökulmia kertomuksiin osana pienten lasten elämää. Se sisältää myös helposti toteutettavia ideoita sekä koteihin että varhaiskasvatusryhmiin. Kirjanen on toteutettu kuudella eri kielellä. Se on monialaisten asiantuntijoiden yhteistyössä kehittämä, ja Turun kaupunki on yksi hankkeen toimijoista. Suuntaa lukemiseen! -projekti tekee yhteistyötä kirjasen jakamisen kanssa, ja esimerkiksi projektin verkkosivuilla ja lastenkirjasuunnistuksessa esiintyvät linnut ovat lentäneet niihin Hyppy tarinoihin -kirjasesta.

Millainen on tarinoilla täytetty joulu?

Jouluna lasten kanssa vietetty aika on hyvää aikaa ottaa ensiaskeleita tai pidempiä hyppyjä tarinoita kohti. Askeleet voivat olla pieniä, kuten vaikkapa arkisten asioiden sanoittamista. Lapselle voi kuvailla, miten nyt tehdään piparkakkuja ja seuraavaksi sytytetään kynttilöitä. Hänelle voi kertoa, kuinka piparit tuoksuvat jouluisilta ja herkullisilta ja kynttilät luovat lämmintä tunnelmavaloa. Lasta voi vastaavasti kannustaa itse sanoittamaan kokemuksiaan kyselemällä häneltä avoimia kysymyksiä: Mikä on sinun mielestäsi joulun askareissa kivaa? Lasta voi myös auttaa sanoittamaan leikkejään.

Erityisesti joulukauteen ja perinteisiin sopivia tarinaloikkia voivat olla oman kulttuurin leikit, lorut ja perinteiset sadut. Joulu on myös hyvää aikaa kertoa perheeseen liittyviä tarinoita, yhteisiä kokemuksia tai vaikkapa aikuisen omia jouluun liittyviä lapsuusmuistoja. Tarinoiden maailmassa ei ole rajoja: esimerkiksi moniin kodin esineisiin liittyy tarinoita, joita voi lapselle jakaa.

Rauhoittuminen ja yhdessä vietetty aika lienevät joulun ydinasioita. Nämä toteutuvat muun muassa lukuhetkissä. Kirjoista voidaan myös rauhassa keskustella ja etsiä yhdessä lapselle mieluisaa luettavaa. Yhteiset lukuhetket voivat olla monenlaisia, ja lukemisen ei tarvitse olla vakavaa. Voisiko lukuhetki tapahtua vaikkapa itse rakennetussa joulukodassa, tyynyillä ja vilteillä pehmustetussa majassa pöydän alla?

Miltä näyttää teidän tarinaloikkanne?

Jokainen voi tehdä omalle perheelleen sopivan hypyn kohti tarinoita. Tarinaloikka voi olla myös tulevan vuoden tavoite. Kasvatus- ja opetushenkilökunta voi niin ikään poimia uusia ideoita työhönsä pienestä kirjasesta, joka antaa vinkkejä erilaisiin tarina-askeleihin.

Poimi lisää vinkkejä ja tutustu Hyppy tarinoihin -kirjaseen Turun kaupungin sivuilta!

Lukukoordinaattorit toivottavat rauhallista joulua ja kannustavat kaikkia tekemään vuodesta 2021 tarinoiden vuoden!

 


PS Jouluista luettavaa lapsille löydät blogin Jouluisia kirjavinkkejä -sivulta.

Lapselle kuuluu turvattu tulevaisuus

Tänään juhlitaan lapsen oikeuksia!

Kansainvälinen lapsen oikeuksien viikko huipentuu tänään vietettävään lapsen oikeuksien päivään. YK:n lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin 31 vuotta sitten 20. marraskuuta, ja lapsen oikeuksien päivää vietetään sopimuksen syntymäpäivänä.

Lapsen oikeuksien päivä on Suomessa tänä vuonna ensi kertaa vakiintunut liputuspäivä, ja myös Turussa liput liehuvat. Ympäri maailmaa ikonisia rakennuksia juhlavalaistaan UNICEFin sinisellä. Turussakin Kirjastosilta hehkuu marraskuisessa pimeydessä.

Lapsella on oikeus tulevaisuuteen

Vuoden 2020 lapsen oikeuksien viikon teemana on lapsen oikeus tulevaisuuteen.

Jokaisen lapsen ja nuoren on uskallettava unelmoida ja saatava eväät rakentaa omanlaistaan tulevaisuutta

Lapsen oikeuksien viikon sivuilla tiivistetään vuoden teema kahden tärkeän näkökulman kautta: lapsella ja nuorella tulee olla oikeus uskaltaa unelmoida tulevaisuudesta sekä oikeus saada lähtökohdat, joista omanlaista tulevaisuutta voi lähteä rakentamaan. Vaikka molemmat liittyvät myös laajoihin aihealueisiin, kuten maailmanpolitiikkaan ja ympäristökysymyksiin, ne kytkeytyvät ennen kaikkea jokapäiväiseen arkeen. Siihen jokainen lapsen ja nuoren kohtaava ihminen voi vaikuttaa.

#SaaUnelmoida-kampanja sai alkunsa nuorten omasta toiveesta kuulla julkisuuden henkilöiltä, mistä nämä ovat lapsuudessa unelmoineet. Arkiunelmointiin voimmekin lapsia ja nuoria jokainen kannustaa. Unelmoinnin lisäksi tulevaisuuteen vaikuttavat elämän alkuvaiheessa saamamme eväät. Lähtökohdat omannäköisen elämän rakentamiseen koostuvat lukuisista palikoista. Yksi palikka, jonka voimme lapselle ja nuorelle varmistaa, on hyvä lukutaito. Sekin on yksi tekijä turvallisen tulevaisuuden luomisessa.

Myös lukutaito luo turvaa tulevaisuuteen

Yhteiskunnassa pärjätäksemme meiltä vaaditaan yhä monimuotoisempaa lukutaitoa. Jos evääksi jää heikko lukutaito, vaikuttaa se konkreettisesti tulevaisuuteen muun muassa koulumenestyksen ja jatko-opintomahdollisuuksien kautta. Lukutaito liittyy myös osallisuuteen ja yhteiskunnassa toimimiseen.

Lukutaito on kansalaistaito, joka antaa mahdollisuuden osallistua täysivaltaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan.

Lukukeskus: 10 faktaa lukemisesta

Lapsen oikeuksien viikon tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien tunnettuutta erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa. Turku toteuttaa UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -toimintamallia ja on valinnut erityisiksi painopisteikseen juuri lapsen oikeuksien tunnetuksi tekemisen ja lasten sekä nuorten osallisuuden edistämisen.

Lukutaitotyö edistää myös näiden tavoitteiden saavuttamista. Hyvä lukutaito mahdollistaa omien oikeuksien tiedostamisen ja antaa välineitä osallisuuden lisäämiseen. Hyvillä lukutaitoeväillä varustettu lapsi tai nuori pystyy ymmärtämään itseään koskevat asiakokonaisuudet ja voi siten myös pyrkiä vaikuttamaan niihin.

Lukutaitotyö osana hyvinvointityötä

Lokakuussa hyväksyttiin Turun kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2020-2023. Se on sekä strateginen asiakirja että konkreettisia toimia sisältävä suunnitelma, jossa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia pyritään edistämään 14 tavoitteen avulla.

Tavoitteilla ja toimenpiteillä halutaan varmistaa, että lapset ja nuoret saisivat mahdollisimman hyvät eväät, joilla voivat tulevaisuuttaan rakentaa. Myös Suuntaa lukemiseen! -projekti tekee työtä sen eteen, että lapsilla ja nuorilla olisi hyvät lähtökohdat tulevaisuutensa tekemiseen. Kuluneen vuoden jälkeen toimenpiteet hyvinvoinnin ja tasa-arvoisten lähtökohtien takaamiseksi ovat entistäkin tärkeämpiä.

Unelmoidaan yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Eikä unohdeta, että tässä hetkessä voimme antaa avaimet, joilla tulevaisuuden ovia avataan.

Hyvää lapsen oikeuksien päivää – erityisesti lapsille ja nuorille!

Pirita Kärkkäinen, lukukoordinaattori

VINKkejä:


Lue lisää lapsen oikeuksien viikosta, Turun kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta ja lukutaidosta:

Suuntaa lukemiseen kahden lukukoordinaattorin voimin

Lukutaito yhdenvertaisuuden mittarina

Lukemisen vähenemiseen ja suomalaisten lukutaidon heikkenemiseen on viime vuosina herätty valtakunnallisesti, ja aihetta on tutkittu ja siitä kampanjoitu kiitettävästi. Lukukeskuksen sivuille koottu tutkimustieto paljastaa, että toisiinsa verrattaessa ekaluokkalaisten kielellisissä taidoissa saattaa olla jopa vuoden ero koulun alkaessa. Lukutaito kytkeytyy vahvasti yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoisiin toimintamahdollisuuksiin yhteiskunnassa. Kuluneen vuoden poikkeusolot tuskin parantavat lukutaidon tilaa. Ei sovi myöskään unohtaa lapsia, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Poissaolo päiväkodeista ja kouluista on voinut tarkoittaa joillekin lapsille säännöllisten lukuhetkien merkittävää vähenemistä. Koska lukutaidon perusta rakennetaan jo varhaislapsuudessa, voi tällä olla pidemmällekin kurkottavia vaikutuksia. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella ja esi- ja alkuopetuksella voidaan tasata taustatekijöistä kumpuavia eroja. Kuluneen vuoden lisäksi ehkä myös lukemisen nykytason voisi nähdä poikkeusolona, josta lähdetään etsimään uutta yhteistä suuntaa suomalaiseen lukemiseen.

Kaksin keinoin etsimään uutta kurssia

Tasoittamaan poikkeusolojen vaikutuksia Lukutaito-projekti sai toisen lukukoordinaattorin syyskuun puolivälissä. Olen Pirita Kärkkäinen, mediatutkimuksen filosofian maisteri ja Henrikin tuore työpari. Kulttuuristen ja kielellisten merkitysten lisäksi olen kiinnostunut yleisesti ihmisestä, ja opiskelutaustastani löytyvät myös psykologian pitkät sivuaineopinnot. Nautin projektityöstä ja viestinnästä, ja niistä minulla on kokemusta esimerkiksi Taiteen edistämiskeskukselta. Sekä lukutaitotyössä että taiteen ja kulttuurin edistämiseen tähtäävässä työssä minua motivoi sama tavoite: pyrkimys yhdenvertaiseen kulttuuriin, joka on kaikkien saavutettavissa.

Tavoitteena jokaiselle sopiva lukemisen ja sen tukemisen malli

Olen itse 90-luvulla seikkaillut Ilpoisten kirjaston lastenkirjoja läpi ja viettänyt kesälomat mummolan vintillä syventyneenä eri vuosikymmenten Aku Ankkoihin. Vaikka aikuisiällä lukuharrastus ei aina ole jatkunut yhtä aktiivisena ja se on saanut uusia muotoja, lapsuuden lukeneisuus antaa suuntaa kauas aikuisuuteen. Olisikin ensisijaisen tärkeää juurruttaa lukeminen osaksi elämää jo varhaislapsuudessa. Lukemisen malleja on kuitenkin yhtä monta kuin lukijaakin, ja yksi tapa ei sovi kaikille. Tiettyjen tekstien lukemisen sijaan keskeistä olisi löytää jokaiselle omanlaisensa tapa syventyneeseen lukemiseen. Lukemiseen liittyy yhä myös ennakkoluuloja, ja monet asenteet kaipaavat ravistelua.

Kenties tärkein tehtävämme lukukoordinaattoreina on toimia tiedon etsijöinä ja tietoisuuden herättäjinä. Jokainen lapsen kanssa toimiva aikuinen voi vaikuttaa lapsen lukutottumuksiin. Päiväkotien ja koulujen henkilökunnalla saattaakin olla suurempi merkitys esikuvan ja lukutottumusten antajina, kuin mitä he itse monesti kokevat. Lukutaitotyöhön täydellä työajalla keskittyneinä me voimme toimia kasvatus- ja opetushenkilökunnan tuutoreina. Tavoitteenamme on etsiä ja jakaa lukemiseen liittyvää tietoa sekä hyviksi koettuja toimintatapoja, joilla lukemisen kurssi saadaan käännettyä.

Rakennetaan yhdessä toimivia malleja lukemisen tukemiseen!

Lukukoordinaattori Pirita Kärkkäinen