Matkapäiväkirja: Rooma 2019

Teksti ja kuvat: Mimosa Ajalin

13.5.

Matka kohti Helsingin lentokenttää alkoi Turusta 13.5. kello 03.45. Fiilikset olivat väsyneet mutta innokkaat. Roomaan päästyämme majoittauduimme Youth Roma Scout Centerissä. Ensimmäisenä päivänä kävimme vielä kävelyretkellä ja näimme mm. Pantheonin ja Piazza Navonan. Kävelyn aikana väsytti yllättävän vähän mutta majoituspaikalle takaisin  päästyä uni maistui.

Pantheon

Piazza Navona

14.5.

Menimme klo 7.30 aamupalalle, joka näytti varsin erilaiselta kuin aamupala Suomessa; nutellakroisantteja, vaaleaa leipää, cappuccinoa ja suklaamuroja. Aamiaisen jälkeen lähdimme kohti Capitoliumia ja sen museoita. 

Patsas museossa. Forum Romanum. Käytävä ja patsaita museossa.

Lounastauon jälkeen lähdimme kohti Colosseumia, joka oli vielä näyttävämpi kuin kuvien perusteella osasi odottaa. Lisäksi kävimme Forum Romanumissa ja Palatinus-kukkulalla. Tässä vaiheessa jalat rupesivat jo ensimmäisen kerran tuntumaan raskailta, mutta käveleminen ei haitannut, sillä se nähtävyydet olivat sitäkin upeampia. 

Colosseum. Pylväitä.

Ohjelman jälkeen lähdimme vielä itse kiertelemään ja katsomaan paikkoja Trasteveressa. Eksyimmekin hieman, mutta saimme apua ystävällisiltä ihmisiltä raitiovaunussa :). Illan pieni sadekuurokaan ei haitannut ja kävimme katsomassa valaistua Colosseumia.  

Jäätelönsyöntiä. Colosseum illalla.

15.5.

Pääsimme kauan odotettuun Vatikaaniin keskiviikkona eikä kaatosadekaan haitannut. Vatikaanin museo oli upea ja kuvia kertyi niin paljon, että tässä kohtaa tallennustilakin rupesi jo loppumaan. Jokainen tila ja huone oli näyttävä ja ihastuttava.

Patsaita Vatikaanin museossa. Kattomaalauksia.

Museon jälkeen suuntasimme Pietarinkirkkoon, joka oli yksi kauneimmista paikoista. Kiertelyjen jälkeen lähetimme Vatikaanista postikortit Suomeen! 

Pietarinkirkko sisältä. Aukio Vatikaanissa. Postikortti, jossa paavi vilkuttaa.

Lounaan jälkeen kävimme vielä katakombeilla, jotka ovat maanalaisia hautakäytäviä. Haudat olivat jokseenkin karmivia mutta kierros kokonaisuudessaan erittäin mielenkiintoinen. 

Illalla ohjelman jälkeen lähdimme taas kiertelemään erilaisia paikkoja hieman taas eksyen, mutta onneksi Rooman julkista liikennettä oppii nopeasti käyttämään ja pääsimme takaisin majoituspaikallemme :).

16.5.

Torstaina suuntasimme kohti Ostiaa. Ensimmäisenä näimme Cestiuksen pyramidin. Jatkoimme matkaa antiikin Rooman satamakaupungissa aina Ostian teatterille asti, jossa söimme eväitä ja pääsimme laulamaan suvivirttä :). 

Cestiuksen pyramidi. Ostian teatteri.

Ostia oli kaunis ja ihanan rauhallinen ja ilmakin suosi. Ostiasta lähdimme katsomaan Fontana Di Trevia, jossa heitimme kolikot suihkulähteseen! Illalla pakkailimme seuraavan päivän kotiinlähtöä varten.

Fontana di Trevi.

17.5.

Aamulla heräsimme haikein fiiliksin, kun viikko oli kulunut niin nopeasti ja pidemmäksikin aikaa olisi voinut jäädä. Onneksi oli vielä koko perjantaipäivä aikaa. Kävimme Cinecittán elokuvastudiossa, jossa opimme paljon uutta elokuvan tekemisestä ja kuinka vähän oikeastaan elokuvia kuvataan oikeissa nähtävyyksissä tai ulkona. Pääsimme katsomaan aidon näköisiä lavasteita ja kiertelemään alueella.

Kivimuurin näköisiä lavasteita.

Päätimme vielä lähteä Villa Borghesen puistoon ja Piazza del Popolon aukiolle. Näkymät olivat ihanat ja koko ajan vähemmän halusi lähteä takaisin Suomeen. Sää oli myös ihanan lämmin ja aurinkoinen ja nautimme päivästä viimeiseen asti. 

Kaunis maisema, puita ja taloja.

Piazza del Popolo -aukion rakennuksia.

Pizzaa ja ranskalaisia.

Koira juo suihkulähteestä.

Lentokone oli takaisin Helsingissä noin kello yksi, ja jatkoimme bussilla Turkuun. Matka oli kokonaisuudessaan ihana ja erittäin onnistunut! Erityiskiitokset mielenkiintoisimmalle matkaoppaalle Pekalle!

Opiskelijat torkkuvat lentökentällä.

”Teatterikäynnit ovat parhaita!” – Klassillisessa on nyt Hamlet hyvin hallussa

Teksti: Kris Mäki

Kuvat: Otto-Ville Väätäinen / Turun kaupunginteatteri

Maaliskuun 14. päivänä yli 200 Turun klassillisen lukion opiskelijaa ja opettajaa kävi katsomassa Turun kaupunginteatterissa  Paavo Westerbergin kuukautta aiemmin ensi-iltansa saaneen ohjauksen näytelmästä Hamlet. Teatterivierailusta päävastuussa oli koulun äidinkielen lehtori Annukka Tuomi-Talonpoika. ”Kaikki sai alkunsa, kun juttelimme englannin opettaja Marja Jolkkosen kanssa eräällä välitunnilla ja siitä saimme kipinän alkaa kysellä lippuja esityksiin. Aluksi oli tarkoitus, että teatteriin lähtevät äidinkielen 5-kurssit ja englannin 3-kurssit. Lopulta lisäsin jatkuvasti varattavien lippujen määrää alkuperäisestä 150 lipusta 230 lippuun, koska kiinnostuneita ryhmiä oli yhä enemmän”, selittää Tuomi-Talonpoika.

Annukka Tuomi-Talonpoika sekä äidinkielen lehtori Maiju Liukkonen kertovat tulleensa katsomaan esitystä äidinkieli 5-ryhmiensä kanssa, ja mukana oli muitakin kyseisen kirjallisuushistoriaa käsittelevän kurssin ryhmiä. Tuomi-Talonpoika kertoo, että kurssilla luettiin Hamlet ja esitys sopi hyvin rinnalle tekstin avaamiseksi. Liukkonenkin mainitsee, että Hamlet kirjallisuuden klassikkona kuuluu kurssin sisältöön joka tapauksessa. Hänenkin ryhmänsä luki Hamletin ennen teatterikäyntiä, ja ryhmä odotti kiinnostuneena, miltä teos näyttää teatterin lavalla: ”Upeat promokuvat ja kehuvat arvostelut nostivat odotuksia. Kirjan lukeminen ja esityksen näkeminen täydensivät toisiaan, jolloin Hamletia tuli tarkasteltua poikkeuksellisen monipuolisesti ja perusteellisesti. Hamlet on ajaton teos, jonka henkilöissä ja teemoissa riittää analysoitavaa.”

Englannin 3-kurssin kanssa esityksen nähnyt Linnea Tenkanen, 18H, kertoo kurssin aiheena olleen mm. kulttuuri ja kirjallisuus: ”Hamlet sopi kurssiin täydellisesti, koska kurssilla käydään läpi esimerkiksi Shakespearea.”

Teatterikäynti sai paljon positiivista palautetta sekä opettajilta, että opiskelijoilta. ”Teatteriretket ovat parhaita! Kaikki oli järjestetty hyvin ja selkeästi. Plussana on, että jos ei koulun kanssa käytäisi teatterissa, ei välttämättä itse tulisi vapaa-ajalla käytyä”, kertoo Linnea Tenkanen.

Molemmat haastateltavana olleet äidinkielen opettajat olivat yhtä hyvällä mielellä käynnistä. Liukkonen pitää yhteisiä teatterikäyntejä mukavana vaihteluna opetukseen, ja yhteistä kokemusta on antoisaa käsitellä ryhmässä: ”TKT:n esityksen toteutustapojen ja symboliikan pohdinta oli erityisen kiinnostavaa, ja ryhmässä käytiin hienoa keskustelua. Opiskelijat kokivat, että he saivat klassikosta paljon irti, kun siihen tutustuttiin sekä kirjallisuuden että teatteritaiteen kautta.”

”Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kannatti järjestää vierailu, ja kurssipalautteesta sain vahvistuksen siihen. Kurssille osallistuneet kiittivät järjestelystä ja pitivät käyntiä onnistuneena”, kertoo Tuomi-Talonpoika, joka mainitsee myös olevansa tyytyväinen yhteistyöhön Kaupunginteatterin kanssa. ”Saimme liput samaan alennettuun hintaan, jolla niitä oli myyty muihinkin lukioihin. Kyselin vielä rehtoreilta koulun panosta hankkeeseen, ja koulu tuki käyntiä parilla eurolla lippua kohti. Molemmat rehtorit tukivat hanketta ja suhtautuivat siihen kannustavasti.”

Tuomi-Talonpoika toteaa kokemuksen olleen todella vaivannäön arvoinen. ”Ovathan nämä isoja järjestelyjä, mutta oli se silti hienoa, kun lähes koko teatteri täyttyi Klassillisen väestä ja joka puolella näkyi tuttuja”, hän intoilee vielä. Lopuksi hän lisää, että kannattaa tällaista toimintaa ja uskoo, että suurin osa nautti esityksestä ja koki sen voimakkaasti.

Teatterikäynti sai siis paljon hyvää palautetta, ja opiskelijoidenkin suunnalla siitä riitti puheenaihetta. Kulttuurista nauttiminen on tärkeää, joten on mahtavaa, että koulu pystyy järjestämään sitä opiskelijoille.

Rennes 23. – 30.4.2019 – unohtumaton viikko Ranskassa

Teksti: Susanna Mäkelä

Kuvat: Susanna Mäkelä, Sari Juvonen

Joukko Turun lukioiden ranskanopiskelijoita aloitti matkansa kohti Ranskassa sijaitsevaa Rennesiä aamuviideltä tiistaina 23. huhtikuuta. Edessä oli mielenkiintoinen ja kauan odotettu viikko ranskalaisten opiskelijoiden perheissä asuen.

Matkamme alkoi vähän epäonnekkaasti, sillä linja-automatkan jälkeen, Helsinki-Vantaan lentokentälle päästyämme, saimme tietää lennon olevan myöhässä noin tunnin verran. Lennon viivästymisen vuoksi jo maksettu Pariisi-Rennes junamatkamme meni meiltä ohi ja jouduimme odottamaan seuraavaa junaa. Uuteen junamatkaan sisältyi vaihto suunnilleen matkan puolessa välissä. Ilta kuuden aikaan, pitkän matkustuspäivän jälkeen, saavuimme vihdoin Rennesiin, jossa vaihtoparimme olivat meitä vastassa.

Keskiviikkona me kaikki suomalaiset ja ranskalaiset tapasimme lukiolla, josta lähdimme yhdessä linja-autolla kohti Mont Saint Michel -luostarisaarta. Kun saavuimme perille, kiertelimme saarta muutaman tunnin vapaasti ja monet vierailivat saaren huipulla sijaitsevassa suuressa luostarissa. Sen jälkeen tapasimme oppaamme ja tarkoituksena oli mennä kävelemään laskuveden paljastamaan merenpohjaan. Kävellessämme pääsimme kokemaan myös juoksuhiekan upottavuuden, mikä oli hauskaa ja jännittävää.

Torstaiaamuna menimme ranskalaisten vaihtariemme mukana lukiolle ja aloitimme päivän osallistumalla matematiikan tunnille. Tunnin jälkeen tutustuimme koulurakennukseen parin entisen opettajan johdolla ja saimme kuulla paljon koulun historiasta. Pääsimme katsomaan muun muassa koulun upeaa kirjastoa sekä sellaisia luokkia, jotka eivät ole enää käytössä. Luokissa meille esiteltiin yli sata vuotta vanhoja, edelleen toimivia fysiikan laitteita. Iltapäivällä menimme Les Champs Libres -kulttuurikeskuksen Bretagne-museoon, jossa selvitimme ranskalaisten meille tekemiä tehtäviä.

Perjantaina tutustuimme Rennesin historialliseen keskustaan oppaan kanssa. Vieraillessamme Saint Pierre -katedraalissa ja Bretagnen parlamenttitalossa opimme paljon niiden tapahtumarikkaista vaiheista. Iltapäivällä menimme taidemuseoon, jossa oli suuri kokoelma teoksia eri aikakausilta. Taidemuseovierailun jälkeen lähdimme metrolla Ferme de la harpe -nimiseen paikkaan, jossa opimme Bretagnen alueen kulttuurista. Meille soitettiin kansanmusiikin tyypillisiä soittimia ja opetettiin kaksi kansantanssia. Illalla menimme ranskalaisten järjestämään illanviettoon, jossa muun muassa kuuntelimme musiikkia ja paistoimme kreppejä.

Viikonlopun jokainen vietti suurimmaksi osaksi oman vaihtoparin perheen kanssa. Osa matkasi esimerkiksi Pariisiin tai meren rannalle. Viikonloppuna pelattiin myös Ranskan cupin loppuottelu Paris Saint-Germain – ja Stade Rennais -joukkueiden välillä. Jotkut meistä olivat jännittämässä ottelun lopputulosta Rennesin keskustassa sijaitsevalla aukiolla, jonne oli pystytetty jättiscreeni. Rennes voitti cupin 48 vuoden tauon jälkeen ja ylpeys voitosta näkyi ja kuului yöllä kaupungin kaduilla sekä seuraavana päivänä alueen lehdissä.

Maanantaina lähdimme junalla kohti Saint-Malon satamakaupunkia. Perillä kävelimme rantaa pitkin jylhiä kallioita ihmetellen ja kävimme myös saaressa, jonne voi kävellä vain laskuveden aikana. Sen jälkeen menimme syömään galetteja (tattarijauhosta valmistettuja, suolaisia lettuja) pieneen ravintolaan. Myöhemmin kävelimme kaupungin suojamuureja pitkin ja selvitimme vähän kaupungin historiaa.

Tiistaina 30.4. lähdimme aikaisin aamulla junalla kohti Pariisin lentokenttää. Lentomme lähti ajallaan ja pian olimmekin jo bussissa matkalla kotia kohti. Onnistunut ja unohtumaton matkamme sai hauskan lopun laulaessamme karaokea bussissa. Seuraavaksi uudet ranskalaiset ystävämme saapuvat meidän luoksemme viikoksi! 🙂