{"id":867,"date":"2018-12-04T20:25:41","date_gmt":"2018-12-04T18:25:41","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/kieko\/?p=867"},"modified":"2018-12-04T20:31:31","modified_gmt":"2018-12-04T18:31:31","slug":"keita-me-ollaan-seminaari-kulttuurisesta-moninaisuudesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/kieko\/2018\/12\/04\/keita-me-ollaan-seminaari-kulttuurisesta-moninaisuudesta\/","title":{"rendered":"Keit\u00e4 me olemme? – Seminaari kulttuurisesta moninaisuudesta"},"content":{"rendered":"

Millaiset ovat sinun kulttuuriset silm\u00e4lasisi? Joskus emme n\u00e4e olemassa olevaa. Koulumaailma saattaa poiketa suuresti kodin maailmasta. T\u00e4ss\u00e4 kokoamme lyhyesti seminaarip\u00e4ivien antia<\/strong> pyrkimyksen\u00e4mme samalla sanallisesti ravistella lukijaa hereille kertomalla suomenmaalaisista, muukalaisista, puhekulttuurin romaneista ja salonkikelpoisista sateenkaariperheist\u00e4.<\/p>\n

Mikko Lehtonen<\/strong> muistuttaa, ett\u00e4 kieli voidaan n\u00e4hd\u00e4 joko ongelmana, oikeutena tai voimavarana. Koulun tulisi aina hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 lapsien kielivarantoja. Jokaisella on oikeus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omaa \u00e4idinkielt\u00e4\u00e4n. Oppilas ei saisi milloinkaan kokea tulevansa kiusatuksi, kun h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omaa \u00e4idinkielt\u00e4\u00e4n. Muistatko sin\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 oppilaiden omaa \u00e4idinkielt\u00e4\u00e4n opetuksessasi? Luokkahuone tulee t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lempeydell\u00e4.<\/p>\n

Mikko Lehtosen mielest\u00e4 sana ME on maailman vaarallisin pronomini, mutta samanaikaisesti jos kaikki ovat meit\u00e4, meit\u00e4 ei ole. Muut ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 \u201dmeid\u00e4n\u201d identiteetille. Ja her\u00e4\u00e4 kysymys, kuka m\u00e4\u00e4rittelee keit\u00e4 me olemme, kenell\u00e4 on m\u00e4\u00e4rittelyvalta? Meid\u00e4n ei tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 termi\u00e4 suomalainen vaan suomenmaalainen, toteaa Lehtonen. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 eri kansallisuudet. Kaikki kulttuurit ovat monikulttuurisia. Silti suomalaisuutta kuvataan edelleen yleisp\u00e4tev\u00e4n\u00e4 ja tavallisena ilmi\u00f6n\u00e4, sek\u00e4 osana luontoa olevana ja urbaaneilla suomalaisillahan on 500 000 m\u00f6kki\u00e4.<\/p>\n

Miten sin\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelet maahanmuuttajan ja mill\u00e4 perustein? Mikko Lehtonen toi esille \u00e4\u00e4rik\u00e4sitteet ksenofobia = vieraan pelko ja ksenofilia = vieraan ihailu. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi h\u00e4n toi esille uuden termin ksenosofia eli vierasta koskeva viisaus. Ent\u00e4p\u00e4 sitten muukalaisen k\u00e4site. Muukalainen ei ole tunnistamaton olento, vaan h\u00e4n on tuttu ja l\u00e4hell\u00e4 oleva henkil\u00f6. V\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 paikassa ollessaan muukalainen muistuttaa likaa. Esimerkiksi p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 ollessaan vesipullo on vesipullo. Lattialle pudotessaan se muuttuu liaksi. T\u00e4m\u00e4 johtuu luokitteluj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4mme eli likaa on siell\u00e4 miss\u00e4 on j\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n

Lehtosen haaste meille kaikille on: \u201dKuinka voi olla sek\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 erilainen, kuulua joukkoon olematta erilainen?\u201d<\/p>\n

Onko koulussasi romaniv\u00e4hemmist\u00f6n kuuluvia oppilaita? Marko Stenroos<\/strong> her\u00e4tti yleis\u00f6n puheenvuorollaan, jossa h\u00e4n totesi, ett\u00e4 500 vuotta syrjint\u00e4\u00e4 tuntuu harteilla. H\u00e4n kertoi siit\u00e4, miten romanit eliv\u00e4t maailmassa, jossa he eiv\u00e4t olleet olemassa. Viel\u00e4 1960-1970 luvun taitteessa lapsia otettiin pois romaniperheist\u00e4 ja siirrettiin valtav\u00e4est\u00f6koteihin el\u00e4m\u00e4\u00e4n ns. hyv\u00e4ksytty\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Vasta t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen romanit ovat olleet tietoisia omasta toiseudestaan.<\/p>\n

Voisimme j\u00e4lleen todeta, ett\u00e4 koulumaailma saattaa poiketa suuresti kodin maailmasta. Romanit kokevatkin, ett\u00e4 koulutus itsess\u00e4\u00e4n et\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4 romanikulttuurista. Esimerkiksi romanit menev\u00e4t naimisiin hyvin nuorena ja kun seurustelukumppania ei luultavasti l\u00f6ydy omasta koulusta, sit\u00e4 haetaan toisaalta, jolloin koulusta j\u00e4\u00e4d\u00e4\u00e4n helpommin pois. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n romanikulttuurille ominainen perhekeskeinen ajattelutapa ei kannusta jatkokoulutukseen. Koulutuksen ongelmiin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n k\u00e4siksi kun katsotaan kokonaisuutta. Romanikulttuuri on voimakkaasti puhekulttuuria, jolloin esimerkiksi Wilman k\u00e4ytt\u00f6 saattaa aiheuttaa suuria ongelmia. Kyse on marginaalisesta osasta romaneja. Viime vuosina romanien keskuudessa on kuitenkin alettu arvostamaan koulutuksen merkityst\u00e4. Miten sin\u00e4 olet valmis kohtaamaan suomenmaalaisen?<\/p>\n

Sateenkaariperheet salonkikelpoisiksi, oletko sin\u00e4 valmis? Ent\u00e4, onko koulusi valmis? Sek\u00e4 Minna Ikiviita<\/strong>, ett\u00e4 Marita Karvinen<\/strong> avasivat molemmat tahoiltaan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja tiedostamisen arvoista asiaa. Sukupuolitietous mahdollistaa oppilaan omana itsens\u00e4 n\u00e4hdyksi tulemisen eli persoonan n\u00e4kemisen ennen sukupuolta. Samanaikaisesti sukupuolitietous on my\u00f6s opettajan taitoa n\u00e4hd\u00e4 omia ja muiden sukupuolittuneita k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja toimintatapoja. Opettajan tulisikin laajentaa omaa k\u00e4sityst\u00e4\u00e4n sukupuolesta. H\u00e4nen tulee olla yritt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mahduttaa oppilasta omiin k\u00e4sityksiins\u00e4 ja samanaikaisesti h\u00e4nen tulee pyrki\u00e4 laajentamaan muidenkin k\u00e4sityst\u00e4 sukupuolesta. Jokaisella on oikeus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 tai olla m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4tt\u00e4 itsens\u00e4. Jokaisella on my\u00f6s oikeus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 identiteetin sis\u00e4lt\u00f6.<\/p>\n

Sukupuolinen moninaisuus on eri asia kuin seksuaalinen suuntautuminen. \u201dSukupuoli on osa ihmisen omaa persoonaa, erilaisista geneettisit\u00e4, kehityksellisist\u00e4, hormonaalisista, fysiologisista, psykologisista, sosiaalisista ja kulttuurisista ominaisuuksista koostuva jatkumo.\u201d<\/p>\n

Kun joku ei mahdu muottiin. Se voi aiheuttaa h\u00e4mmennyst\u00e4 ja kiusaamista. Kiusaamisen yksi yleisin syy on se, ett\u00e4 muut kokevat \u201dhenkil\u00f6n ilment\u00e4v\u00e4n sukupuolta v\u00e4\u00e4rin\u201d! Jokainen saa ilment\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n miten itse haluaa. Syrjint\u00e4 on aina kielletty\u00e4, on v\u00e4ite tosi tai ei. V\u00e4itett\u00e4 ei tarvitse mitenk\u00e4\u00e4n todistaa oikeaksi tai v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi, vaan l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti syrjint\u00e4 on aina kielletty\u00e4 ja perusteluita ei tarvita.<\/p>\n

Sallitaanko koulussanne tyt\u00f6ttely ja pojittelu? Ent\u00e4 sallitaanko ty\u00f6paikallanne se, ett\u00e4 naiset hoitavat eri asioita kuin miehet \u2013 vastaus on: ei sallita! Miksi siis se sallitaan oppilaille koulussa?<\/p>\n

Check- lista nuoren kanssa ty\u00f6skentelev\u00e4lle:<\/strong><\/p>\n