{"id":2349,"date":"2022-01-23T16:20:22","date_gmt":"2022-01-23T14:20:22","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/kerttulinlukio\/?page_id=2349"},"modified":"2022-01-23T16:20:22","modified_gmt":"2022-01-23T14:20:22","slug":"joulukuu-4","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/kerttulinlukio\/joulukuu-4\/","title":{"rendered":"Joulukuu"},"content":{"rendered":"

Joulukuussa juhlittiin syksyn 2021 uusia ylioppilaita. Lakkiaiset ja itsen\u00e4isyysjuhla pidettiin perjantaina 3.12.2021 Turun tuomiokirkossa. Vuonna 2021 Suomi t\u00e4ytti kunnioitettavat 104 vuotta. Upeat ohjelmanumerot kruunasivat juhlan, ja vuosikertomuksen lukijalla on nyt mahdollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 juhlan tunnelmiin lukemalla lehtori Minna Moisasen tilaisuudessa pit\u00e4m\u00e4 juhlapuhe, joka l\u00f6ytyy t\u00e4m\u00e4n tekstin lopusta kuvien kera. Onnea uusille ylioppilaille ! \"Syksyn<\/p>\n

\"Pukeudu<\/p>\n

Joululomalle p\u00e4\u00e4stiin koronapandemian vuoksi hieman ep\u00e4varmoissa tunnelmissa. Joulukirkko peruttiin, mutta joulunaika huomioitiin paitsi koulun sisustuksessa, my\u00f6s perjantaina 17.12. j\u00e4rjestetyn opiskelijakunnan Pukeudu jouluisesti \u2013tempauksen my\u00f6t\u00e4. Ohjelmassa oli teemapukeutumisen lis\u00e4ksi joulukorttipaja sek\u00e4 gl\u00f6gi- ja piparitarjoulu. Kuvassa henkil\u00f6kunnan tyylin\u00e4ytteit\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Minna Moisasen juhlapuhe lakkiaisjuhlassa:<\/p>\n

Arvoisat abiturientit, hyv\u00e4 juhlayleis\u00f6<\/em><\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n on iloinen p\u00e4iv\u00e4, monestakin syyst\u00e4. Saamme kokoontua t\u00e4\u00e4ll\u00e4, upeassa Turun tuomiokirkossa, Suomen kansallispyh\u00e4k\u00f6ss\u00e4, ja viett\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 Kerttulin lukion lakkiaisjuhlaa. <\/em><\/p>\n

Ylioppilasjuhlia on vietetty Suomessa jo 1800-luvun alkupuoliskolla. Noora Viljamaan kirjoittamassa Turun yliopiston Suomen historian oppiaineen blogissa kerrotaan er\u00e4\u00e4st\u00e4 ylioppilaasta seuraavasti:<\/em><\/p>\n

\u201dNuorukainen nimelt\u00e4 O. A. J\u00e4rnefelt p\u00e4\u00e4si ylioppilaaksi toukokuussa 1818. Saavutusta oli tietenkin syyt\u00e4 juhlia, ja niin h\u00e4n suuntasi er\u00e4\u00e4n\u00e4 lauantai-iltana yst\u00e4viens\u00e4 kanssa Vanhalinna-nimiseen talonpoikaistaloon. Joukko vietti talossa iltaa siemaillen arrakkipunssia ja \u2019muuta hyv\u00e4\u00e4\u2019 sek\u00e4 nauttien juomien kanssa riisiryynipuuroa, munia, paistettua l\u00e4ski\u00e4, tuoretta kalaa, pannukakkuja ja muita juhlaan sopivia ruokia. \u2019Julmast\u2019 hauska\u2019 juhla ven\u00e4hti pitk\u00e4ksi \u2013 J\u00e4rnefelt palasi kotiin vasta klo 10 illalla.\u201d<\/em><\/p>\n

Erilaiset juhlat ja riennot ovat kuuluneet ylioppilaskulttuuriin siis jo ainakin pari sataa vuotta. Nykymuotoon v\u00e4hitellen jalostunut, kirjalliseen kuulusteluun perustunut ylioppilastutkinto on\u00a0\u00a0 muuttunut paljon siit\u00e4, kun se oli mahdollista suorittaa ensimm\u00e4isen kerran 1850-luvulla. Ylioppilaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut 1850-luvun noin sadasta vuonna 2021 valmistuneisiin noin 30 000 ylioppilaaseen. <\/em><\/p>\n

Teill\u00e4, nyt ylioppilaiksi valmistuvilla\u00a0 on edess\u00e4nne\u00a0 kovin erilainen tulevaisuus kuin saavutusta 170 vuotta sitten juhlineella J\u00e4rnefeltin pojalla.\u00a0 Ylioppilastutkinto on kuitenkin yh\u00e4 arvostettu, ja lakkiaiset ovat edelleen ilon ja tulevaisuuden juhla, nuoruudesta aikuisuuteen johdattava siirtym\u00e4riitti, jota saa juhlia kunnolla.<\/em><\/p>\n

Erityisen juhlavat n\u00e4ist\u00e4 syksyn lakkiaisista tekee se, ett\u00e4 itsen\u00e4inen Suomi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maanantaina 104 vuotta. Ik\u00e4neito on kokenut paljon sis\u00e4llissodasta talvi- ja jatkosotaan, hyvinvointivaltion rakentamisesta lamavuosiin. Olemme liittyneet Euroopan unioniin ja vaihtaneet rahayksikk\u00f6mme. <\/em><\/p>\n

Jukka Ukkola tiivist\u00e4\u00e4 Suomen historiaa ja nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4 runossaan Suomi on:\u00a0 \u201dSuomi on Lapua, Kollaa ja Karjala. Suomi on Marski ja Rokka ja Koskela. Suomi on perkele, puukko ja Alko, sininen risti ja valkoinen salko. Suomi on kaukana, Suomi on liki. Mobiili, globaali, hitech ja digi.\u201d\u00a0 <\/em><\/p>\n

Kirjailijat Roope Lipasti ja Karoliina Korhonen p\u00e4\u00e4sev\u00e4t suomalaisuuden ytimeen teoksessaan Elovena-tytt\u00f6. He pohtivat, ett\u00e4 suomalaista mediaa seuraamalla saattaa synty\u00e4 k\u00e4sitys, ett\u00e4 maassa menee huonosti. Kuitenkin Suomi on maailman nelj\u00e4nneksi demokraattisin maa ja tienn\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6asioissa ja sananvapaudessa. Suomi on maailman maista my\u00f6s yhdenneksitoista rauhallisin, mit\u00e4 ei tosin uskoisi, jos vierailee maassamme 30.4., jolloin kaikki suomalaiset menev\u00e4t kadulle, juovat itsens\u00e4 humalaan ja kaatuilevat kuin olisivat sis\u00e4llissodassa. <\/em><\/p>\n

Teist\u00e4 t\u00e4m\u00e4n syksyn ylioppilaista valtaosa on syntynyt vuonna 2002. T\u00e4m\u00e4n h\u00e4mment\u00e4v\u00e4n tosiasian edess\u00e4 t\u00e4llainen vanhempi lehtorisihminen tuntee itsens\u00e4 muumioksi. Syntym\u00e4vuotenne ehk\u00e4p\u00e4 merkitt\u00e4vin tapahtuma, teid\u00e4n syntym\u00e4nne lis\u00e4ksi tietenkin, oli euron ottaminen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 12 EU-maassa, my\u00f6s Suomessa. Samana vuonna Transparency International \u2013j\u00e4rjest\u00f6 totesi Suomen maailman v\u00e4hiten korruptoituneeksi maaksi. Te vanhemmat ja isovanhemmat varmasti muistattekin, miten mullistavaa oli rahayksik\u00f6n muuttuminen toiseksi, kun yritti l\u00e4hikaupassa laskea p\u00e4\u00e4ss\u00e4, mit\u00e4 maitopurkki maksaa.<\/em><\/p>\n

Te 2000-luvulla syntyneet olette el\u00e4neet monella tapaa toisenlaisen el\u00e4m\u00e4n kuin teit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4t sukupolvet. Internet oli jo vuosituhannen alussa itsest\u00e4\u00e4nselvyys, mutta netink\u00e4yt\u00f6n mullistivat teid\u00e4n syntym\u00e4nne aikoihin \u00e4lypuhelimet ja sosiaalinen media eli tuttavallisemmin some, jotka ovat avanneet eteemme koko maailman pienoiskoossa ja joita ilman nyky\u00e4\u00e4n ei ole el\u00e4m\u00e4\u00e4 \u2013 ainakaan, jos asiaa kysyy teilt\u00e4 lukiolaisilta. Teknologian mahdollistama yhteydenpidon helppous on tehnyt teist\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin kansainv\u00e4lisempi\u00e4 kuin meist\u00e4 vanhemmista. <\/em><\/p>\n

Vaikka maailma ja Suomi ovat muuttuneet itsen\u00e4isyytemme alkuajoista melko lailla, jotain samaa ja pysyv\u00e4\u00e4 voidaan kuitenkin huomata: Suomi on aina ollut monikulttuurinen maa. T\u00e4m\u00e4 usein unohtuu, kun esimerkiksi maahanmuuttokeskustelu velloo kiihke\u00e4n\u00e4. Meid\u00e4n kulttuurimme ei ole syntynyt yht\u00e4kki\u00e4 tyhj\u00e4st\u00e4, vaan se on ottanut vaikutteita useasta eri suunnasta. Mikael Agricola loi suomen kirjakielen oikeinkirjoituksen latinan, saksan ja ruotsin pohjalta. Vain pieni osa kielemme sanoista on alkuper\u00e4isi\u00e4 suomalais-ugrilaisia; loput ovat lainaa monesta eri kielest\u00e4. Kansallislaulumme on saksalaisen s\u00e4velt\u00e4m\u00e4, Suomen lipun v\u00e4rit tulevat Ven\u00e4j\u00e4n tsaarin lipusta ja muoto muilta pohjoismailta. Suomen vaakuna taas on vanhan ruotsalaissuvun vaakuna. Ylioppilaslakin malli on per\u00e4isin niin ik\u00e4\u00e4n Ruotsista. Sukututkijat ovat selvitt\u00e4neet, ett\u00e4 l\u00e4hes kaikilta meist\u00e4 l\u00f6ytyy esi-isi\u00e4 ja \u00e4itej\u00e4 ulkomailta. <\/em><\/p>\n

Ulkomaille saattaa teist\u00e4kin osan tie vied\u00e4, jos ei nyt ihan esi-isi\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n, niin ainakin katselemaan maailmanmenoa toisenlaisesta vinkkelist\u00e4. Uskallusta teill\u00e4 joka tapauksessa pit\u00e4isi olla, sill\u00e4 olettehan lukioaikananne huomanneet, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 voi tulla vastaan t\u00e4ysin yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 k\u00e4\u00e4nteit\u00e4 kuten pandemia, joka pakotti meid\u00e4t kaikki koteihin opiskelemaan ja opettamaan et\u00e4yhteydell\u00e4 l\u00e4hes koko viime lukuvuoden ajaksi. Teams- ja Meet-karusellin j\u00e4lkeen on ollut \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen virkist\u00e4v\u00e4\u00e4 kommunikoida j\u00e4lleen kasvokkain samassa tilassa, ilman koneita. Teist\u00e4 jokainen on poikkeusoloista huolimatta jaksanut t\u00e4nne asti, maaliin, mist\u00e4 voitte olla todella ylpeit\u00e4. Ja onpahan teill\u00e4 nyt elettyn\u00e4 jotakin erikoista, mit\u00e4 voitte vanhoina keinutuolissa muistella.<\/em><\/p>\n

En osaa sanoa, mik\u00e4 ylioppilas O.A. J\u00e4rnefeltist\u00e4 tuli isona, mutta tied\u00e4n, ett\u00e4 teist\u00e4 jokainen pohtii parhaillaan juuri tuota kysymyst\u00e4. Aamu-tv:ss\u00e4 haastateltu syksyn ylioppilas Veeti Jokinen Sotkamon lukiosta kertoi unelmoivansa lent\u00e4j\u00e4n ammatista. Haluatpa sitten lent\u00e4j\u00e4ksi tai l\u00e4\u00e4k\u00e4riksi, matkalla aikuisuuteen ja itsen\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n tarvitaan edelleen k\u00e4dest\u00e4 pit\u00e4ji\u00e4, kuuntelevia korvia ja ymm\u00e4rryst\u00e4 siihen, ett\u00e4 juuri sin\u00e4 valitset oman polkusi. Viep\u00e4 se sitten naapurikaupunkiin tai maailman \u00e4\u00e4riin, sinun on itse hoidettava oma kasvamisesi, oli isois\u00e4si kuinka pitk\u00e4 tahansa, neuvoo irlantilainen sanonta.<\/em><\/p>\n

Olen onnellinen ja ylpe\u00e4 saadessani onnitella teit\u00e4, aivan pian lakitettavat uudet ylioppilaat, koko Kerttulin lukion v\u00e4en puolesta. Olette saavuttaneet t\u00e4rke\u00e4n etapin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4nne poikkeusoloista ja sen mukanaan tuomista haasteista huolimatta. Haluan t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 my\u00f6s kiitt\u00e4\u00e4 kaikkia teit\u00e4, rakkaat kollegat, joita ilman yksik\u00e4\u00e4n nuori ei nyt tuolla kohta valkolakki kutreillaan istuisi. Kerttulin lukio on mahtava ty\u00f6yhteis\u00f6. Uskon, ett\u00e4 my\u00f6s te vanhemmat ja isovanhemmat olette t\u00e4n\u00e4\u00e4n tyytyv\u00e4isi\u00e4 siihen, ett\u00e4 nuorenne valitsi meid\u00e4t. Me ainakin iloitsemme, ett\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti tehd\u00e4 niin. Teid\u00e4nkin tukeanne on todella tarvittu h\u00e4nen matkallaan t\u00e4h\u00e4n pisteeseen: olette ruokkineet, roudanneet ja rakastaneet. <\/em><\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n ja tulevana viikonloppuna on monta syyt\u00e4 juhlaan. Tarjolla juhlap\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 ei ehk\u00e4 ole alussa mainitun ylioppilas J\u00e4rnefeltin lakkiaisherkkuja \u2013 punssia, riisipuuroa, munia ja l\u00e4ski\u00e4 \u2013 vaan ehk\u00e4p\u00e4 kahvia, kakkua ja kuohujuomaa, mutta yhdess\u00e4 asiassa voisitte ottaa kyll\u00e4 mallia: kotona kannattaa olla viimeist\u00e4\u00e4n kello 10. Ja t\u00e4m\u00e4 tietysti tarkoittaa kello kymment\u00e4 samana iltana, ei vasta seuraavana aamuna. Ensi vappuna, kun lakki p\u00e4\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hdette kadulle, varokaa kaatuilevia suomalaisia. Itse tietenkin pysytte pystyss\u00e4 yht\u00e4 vakaasti kuin Mikael Agricolan patsas tuossa t\u00e4m\u00e4n kirkon takana. Siin\u00e4 se on seisonut jo 69 vuotta, olympiavuodesta 1952 alkaen.<\/em><\/p>\n

Oikein ihanaa juhlap\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja \u2013viikonloppua teille kaikille sek\u00e4 kaikkea hyv\u00e4\u00e4 t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in el\u00e4m\u00e4ss\u00e4!<\/em><\/p>\n

\"\" \u00a0\"\"<\/p>\n

\"\" \"\" \u00a0\"\" \"\" \"\"<\/p>\n

\"\" \"\" \"\"<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Joulukuussa juhlittiin syksyn 2021 uusia ylioppilaita. Lakkiaiset ja itsen\u00e4isyysjuhla pidettiin perjantaina 3.12.2021 Turun tuomiokirkossa. Vuonna 2021 Suomi t\u00e4ytti kunnioitettavat 104 vuotta. Upeat ohjelmanumerot kruunasivat juhlan, ja vuosikertomuksen lukijalla on nyt mahdollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 juhlan tunnelmiin lukemalla lehtori Minna Moisasen tilaisuudessa pit\u00e4m\u00e4 juhlapuhe, joka l\u00f6ytyy t\u00e4m\u00e4n tekstin lopusta kuvien kera. Onnea uusille ylioppilaille ! Joululomalle p\u00e4\u00e4stiin koronapandemian … Jatka lukemista ”Joulukuu”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1021,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-2349","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/kerttulinlukio\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2349","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/kerttulinlukio\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/kerttulinlukio\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/kerttulinlukio\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1021"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/kerttulinlukio\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2349"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/kerttulinlukio\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2349\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2367,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/kerttulinlukio\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2349\/revisions\/2367"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/kerttulinlukio\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2349"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}