{"id":2748,"date":"2019-11-07T13:59:21","date_gmt":"2019-11-07T11:59:21","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/kerttulineskarit\/?p=2748"},"modified":"2019-11-08T14:14:23","modified_gmt":"2019-11-08T12:14:23","slug":"tiedetaidetta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/kerttulineskarit\/2019\/11\/07\/tiedetaidetta\/","title":{"rendered":"Tiedetaidetta"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>

Tutustuimme alan opiskelijan kanssa revontuliin. ”Oon n\u00e4hnyt m\u00f6kill\u00e4 sinisen ja vihre\u00e4n.”<\/em> Muistatko, miten revontulet syntyv\u00e4t? <\/strong>Vastaus: ”Auringossa tuulee. Aurinkotuuli eli pienet hiukkaset l\u00e4htev\u00e4t auringosta ja vaeltavat maapallolle. Hiukkaset osuvat ilmakeh\u00e4\u00e4n <\/em>(Miss\u00e4 ilmakeh\u00e4 on ja mik\u00e4 on sen teht\u00e4v\u00e4?). Ilmakeh\u00e4ss\u00e4 hiukkaset syttyv\u00e4t palamaan ja n\u00e4emme sen eri v\u00e4rein\u00e4.”<\/em> T\u00e4m\u00e4 her\u00e4ttikin Karhuissa kysymyksen: ”Miten aurinko pystyy tekem\u00e4\u00e4n sinisi\u00e4 ja eriv\u00e4risi\u00e4 revontulia?”\u00a0<\/em>Vastaus: ”Revontulet saavat v\u00e4rins\u00e4 sen mukaan, miten syv\u00e4lle ne p\u00e4\u00e4sev\u00e4t maapallolle. Vihre\u00e4t revontulet ovat kaikkein yleisimpi\u00e4. Punaisia revontulia n\u00e4emme harvemmin ja sinisi\u00e4 hyvin harvoin.”\u00a0<\/em><\/p><\/div>\n

T\u00e4m\u00e4 kiehtova aihe her\u00e4tti pohdintoja avaruuteen liittyen ja siit\u00e4 innostuneena jatkamme avaruusteemaa koulun kanssa teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 yhteisty\u00f6n\u00e4 pajaty\u00f6skentelyn\u00e4.<\/p>\n

”Voiks kertoo mustasta aukosta?”<\/em><\/p>\n

”Mit\u00e4 s\u00e4 opiskelet?”<\/em><\/p>\n

”Miss\u00e4 t\u00e4hdet on kun on revontulia?”<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a>

Valmistimme itse revontulia. Tarvitsimme muutaman tipan v\u00e4rit\u00f6nt\u00e4 kynsilakkaa, mustaa kartonkia ja vesiastian.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Upota paperi toisesta p\u00e4\u00e4dyst\u00e4 veteen ja nosta se toisesta p\u00e4\u00e4dyst\u00e4 pois. Jos lakka ei tarttunut pintaan kiinni, tee upotus uudelleen. Karhut miettiv\u00e4t, miksi kynsilakka ei liuennut veteen vaan j\u00e4i sen pinnalle. Kekustelimme aineista, jotka eiv\u00e4t liukene veteen ja Karhut tiesiv\u00e4t, ett\u00e4 sellaisia aineita ovat esimerkiksi ”ruoka\u00f6ljy, bensa, tiskiaine ja rasva”<\/em>.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Sill\u00e4 v\u00e4lin, kun ty\u00f6t hieman kuivuivat, tutkimme, millaisista pinnoista valo taittuu revontulten v\u00e4risin\u00e4 (esim. CD-levy ja simpukan kuori). ”Kun valo osuu esineen pintaan, se taittuu eri v\u00e4rein\u00e4.”<\/em><\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

T\u00f6iden hieman kuivuttua koristelimme niit\u00e4 viel\u00e4 eriv\u00e4risill\u00e4 glittereill\u00e4. (Huom! Kimalteet tarttuvat lakan pintaan ohuena kerroksena ilman liimaa.)<\/p><\/div>\n

T\u00e4m\u00e4 on oiva esimerkki siit\u00e4, miten voimme yhdist\u00e4\u00e4 tiedett\u00e4 (kemiallisen kokeen ja faktatietoa) ja taidetta. Tied\u00e4tk\u00f6, mit\u00e4 tarkoittaa fakta?<\/p>\n

\"\"<\/a>

Tieteellisist\u00e4 kysymyksist\u00e4 voi my\u00f6s laulaa. Harjoittelimme ”Tied\u00e4n m\u00e4 sen” -laulun Siinan Taikaradio -laulukirjasta.<\/p><\/div>\n

Jaamme koteihin lomakkeet, joihin voitte yhdess\u00e4 mietti\u00e4 tutkimusaiheita. Eteisest\u00e4mme l\u00f6ytyy lista elintarvikkeista, joita voitte halutessanne tuoda kokeita varten.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4 kiehtova aihe her\u00e4tti pohdintoja avaruuteen liittyen ja siit\u00e4 innostuneena jatkamme avaruusteemaa koulun kanssa teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 yhteisty\u00f6n\u00e4 pajaty\u00f6skentelyn\u00e4. ”Voiks kertoo mustasta aukosta?” ”Mit\u00e4 s\u00e4 opiskelet?” ”Miss\u00e4 t\u00e4hdet on kun on revontulia?” T\u00e4m\u00e4 on oiva esimerkki siit\u00e4, miten voimme yhdist\u00e4\u00e4 tiedett\u00e4 (kemiallisen … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2304,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4798],"tags":[],"class_list":["post-2748","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/kerttulineskarit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2748","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/kerttulineskarit\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/kerttulineskarit\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/kerttulineskarit\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2304"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/kerttulineskarit\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2748"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/kerttulineskarit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2748\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2779,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/kerttulineskarit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2748\/revisions\/2779"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/kerttulineskarit\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2748"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/kerttulineskarit\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2748"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/kerttulineskarit\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2748"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}