Reippain askelin retkille!

Lukuvuotta on takana vasta kuukausi, mutta Kastanjat ovat ehtineet retkeillä jo muutamia kertoja niin liikunta- kuin kulttuurikohteissakin. Me eskarin aikuiset olimme hyvissä ajoin liikkeellä, ja mietimme jo keväällä ennen lukuvuoden alkamista, minne pyrimme retkeilemään eskarivuoden aikana. Aloitimme varaamalla vuoroja liikuntakeskus Alfaan, jonka paini- ja trampoliinisalin aktiviteetit ovat olleet lasten suosiossa heti ensimmäisestä vierailusta alkaen! 🙂

Alfa-vierailut ovat alkaneet yhteisleikeillä sekä tsemppipiirillä, jossa jokainen saa juosta piirin ympäri samalla, kun muut kannustavat taputtamalla ja toistamalla juoksijan nimeä yhteen ääneen.
Hippaleikin huumaa!
Kiipeilyköydet ja renkaat ovat olleet ahkerassa käytössä.

Suurimman suosion Alfassa ovat saaneet trampoliini ja niin kutsuttu ”juustomeri”, joka koostuu isoista vaahtomuovikuutioista. Suurin osa lapsista on vakaasti sitä mieltä, että sitä on päästävä testaamaan ainakin kerran jokaisella Alfa-visiitillä!

Kymmenen itselasketun trampoliinihypyn jälkeen tie (ja tyyli) juustomereen on vapaa!
Alfan trampoliini hyppyyn kantaa, paljon iloa antaa!
”Ei kai pää voi osua kattoon?” No ei sentään, mutta eskarilaiset ovat pistäneet pohjelihakset töihin pomppimalla trampoliinilla huiken korkeita hyppyjä!
Juustomeren kätköihin voi kaivautua kuin myyrä…
…tai hypätä vaikka voltin!
Juustomeressä möyriminen (ja sieltä poispääseminen) vaatii monipuolista lihastenhallintaa.

Alfan lisäksi olemme retkeilleet kahdessa eri kulttuurikohteessa: Biologinen museo sekä Luostarinmäen käsityöläismuseo. Kyseiset kulttuuriretkemme olivat hyvin liikunnallisia, sillä reippailimme molempiin museoihin kävellen. Mikä oivallinen tilaisuus tehdä havaintoja ympäristöstä sekä harjoitella turvallista kulkemista liikenteessä!

Biologisessa museossa on esillä 13 erilaista, suomalaista luonnonmaisemaa. Kuvassa rantakalliomaisema monine lintuineen.
Lapset tutkimassa komeaa karhua, Suomen kansalliseläintä.
Näyteikkunoissa esiintyvät eläimet voi tunnistaa ikkunoiden alle asetetuista tauluista, joissa nimet ovat sekä suomeksi, latinaksi että ruotsiksi.
Metsämaiseman kohdalla havainnoimme linnun suojaväritystä, joka suojaa lintua saalistajilta.
Pöllöt ovat toisen lastenhoitajamme ehdottomia suosikkeja! 🙂
Reippain askelin takaisin eskariin lounaalle! Jokirannassa riitti katseltavaa ja ihmeteltävää, ja erityistä huomiota saivat sekä jokilaivat että teatterisillan rakkauslukot. 🙂

Toinen museovierailumme suuntautui Luostarinmäen käsityöläismuseoon, joka on Turun ainoa yhtenäinen puutaloalue, joka säilyi Turun palosta vuonna 1827. Historiallisesti arvokkaan alueen puutalot sijaitsevat edelleen alkuperäisillä paikoillaan – oivallinen paikka tutustua kaupungin menneeseen elämänmenoon ja aistia Turun historian havinaa!

Saavuttuamme ulkoilmamuseon portille jakauduimme kahteen pienryhmään ja aloitimme kiertelyn museoalueella.
Moni museoalueen puutaloista ja pihapiireistä on avoinna vierailijoille. Museon taloihin on sisustettu esiteollisen ajan kaupunkikäsityöläisten verstaita ja koteja. Eskarilaisissa ihmetystä herättivät erikoisilta näyttävät huonekalut, vanhat esineet sekä hella, jota lämmitetään puilla. Rukki oli eräälle eskarilaiselle sadusta tuttu: hän totesi, että tuohon Prinsessa Ruusunen pisti sormensa ja vaipui satavuotiseen uneen!
Tältä piha-alueelta löytyvä ulkohuussi muistutti lasten mielestä saunaa. Kuvassa lapset tarkastelevat vanhan talon mysteeristä, lukittua kellarinovea.
Perinteiseen asuun pukeutunut myyjä kertoi lapsille vanhan ajan kaupankäynnistä.
Kellosepänpajan tunnistaa sen edessä olevasta komeasta kellosta!
Mitä jännittävää tämän talon sisältä mahtaakaan löytyä?
Tihkusateesta huolimatta Kastanjoiden ulkoilmamuseomeininki oli eloisan energinen!

Näiden retkitunnelmien myötä Kastanjat toivottavat kaikille mukavaa viikonalkua!